Pisararata

Suunnitteilla

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Rakentamispäätöstä ei ole tehty.

Toteutuessaan Pisararata tarkoittaa sitä, että osa Helsingin seudun lähijunista siirtyy omalle raideosuudelle Pasilan eteläpuolella (ainakin nykyiset P, I, K ja A).

Tulevaisuuden elinvoimainen Suomi tarvitsee toimivaa ja tehokasta raideliikennettä.

Hankkeen taustat

Joukkoliikennejärjestelmän täytyy palvella yhä lisääntyvää matkustajamäärää. Helsingin seudulla on tällä hetkellä asukkaita lähes 1,4 miljoonaa. Asukasluvun ennustetaan lisääntyvän 40 000 hengellä vielä tämän vuosikymmenen aikana ja yli 400 000:lla lähivuosikymmenien aikana.

Pisararata sisältyy Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2011), valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen MAL- sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. 

Yleissuunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuivat keväällä 2011. Yleissuunnittelussa määriteltiin Pisararadan toiminnalliset ratkaisut, kuten asemien ja ratatunneleiden sijainti sekä kulkuyhteydet ja arvioitiin rakentamiskustannukset.

Liikennevirasto hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman helmikuussa 2012. Valittu linjaus todettiin taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.

 

Hankkeen tavoitteet

Toteutuessaan Pisararata tarkoittaa sitä, että osa Helsingin seudun lähijunista siirtyy omalle raideosuudelle Pasilan eteläpuolella (ainakin nykyiset  P, I, K ja A).

Pisararata varmistaa tehokkaan rautatieliikenteen laajalla alueella. Myös junavuorojen yleinen lisääminen on mahdollista, koska Helsingin ja Pasilan väliselle rataosuudelle vapautuu lisää tilaa.

Lisäksi Pisararata helpottaa pääsyä kantakaupunkiin, kun se avaa junayhteyden Hakaniemeen ja Töölöön. Se tuo asiakkaita alueiden yrityksille ja tuo tehokkaan vaihtoehdon isojen yleisöjen reitteihin muun muassa Olympiastadionille, jäähallille ja oopperatalolle.

 

Hankkeen eteneminen

Hankkeessa on käynnissä suunnittelutyö, joka tuottaa tietoa mahdollista rakentamispäätöstä varten. Pisararadan asemakaava on valmis ja hyväksytty Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Asemakaavassa on varattu tila Pisararadan maanalaisille ja maanpäällisille rakenteille, kuten ratatunneleille, asemille ja niiden sisäänkäynneille, pelastusteille ja Alppipuiston ympäristöön tulevien tunnelien suuaukkojen paikat sekä Vauhtitielle rakennettavan ratasillan sijainti.

Hankkeen kustannukset

Pisararadan kokonaiskustannusarvio on 956 miljoonaa euroa vuoden 2020 hintatasossa. Luku on täsmentynyt sitä mukaa, kun suunnitelmaratkaisut ja tarkastelussa on hyödynnetty Kehäradasta ja Länsimetrosta saatua tietoa.

Nykyinen kustannusarvio sisältää myös merkittäviä riskivarauksia, joiden tarve vähenee suunnittelun edetessä. Ratasuunnitelmavaiheen kustannusarvion ja selvityksen eri rahoitusmalleista sen voi ladata Liikenne- ja viestintäministeriön verkkopalvelusta.

Marraskuussa 2014 valmistuneessa liikenneväylän hankearvioinnissa on Pisararadan hyöty 0,5. Arviointi on ladattavissa luettavaksi kokonaisuudessaan tämän sivun oikeasta laidasta. Pisararadan suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät osapuolten yhteistä sopimusta hankkeen rahoituksesta. 

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto ovat selvittäneet Pisararadan rahoitusmalleja. LVM:n työryhmä tutki kolmea vaihtoehtoista rahoitusmallia: perinteistä budjettirahoitusta, rahoitusyhtiömallia ja hankeyhtiömallia. Perinteinenbudjettirahoitus on työryhmän selvityksen mukaan nykyarvoltaan selkeästi edullisin.

Suunnittelu: