Yhteystiedot

Liikennevirasto

MELU- JA TÄRINÄASIANTUNTIJA

Erkki Poikolainen

  • 029 534 3973
  • etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi

Liikennevirasto

ASIANTUNTIJA

Olli Holm

  • 029 534 3338
  • etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi

Melu ja tärinä

Liikenneviraston tavoitteena on vähentää liikenteen meluhaittoja väylien suunnittelun, maankäytön suunnittelun ja rakenteellisin keinoin.

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Melun kokeminen on subjektiivista: sama ääni voi tilanteesta ja ajankohdasta riippuen olla melua, merkityksetöntä ääntä tai jopa nautittavaa ääntä. Voimakkaasti häiritsevä melu voi kuitenkin myös aiheuttaa terveyshaittoja. Melu häiritsee myös luonnonympäristöä. Kaikkia vaikutuksia luonnoneliöihin ei vielä tunneta.

Tieliikenteen melu syntyy pääosin moottorin ja renkaiden äänistä, suurilla nopeuksilla myös ilmavirtauksen aiheuttamasta äänestä. Moottorin melu on määräävä pienillä nopeuksilla, suuremmilla nopeuksilla määräävä tekijä on renkaiden ja tienpinnan kosketuksesta syntyvä melu.

Pääosa rautatieliikenteen melusta syntyy veturin ja vaunujen pyörien ja kiskojen kosketuskohdista. Myös suurimmilla nopeuksilla liikkuvissa junissa ilmavirtauksen aiheuttama melu on merkittävää. Ratapihoilla melua syntyy muun muassa vaunujen järjestelytyön turvallisuutta palvelevista vetureiden äänimerkeistä. Myös radan kunnossapitotyöt aiheuttavat melua.

Melulle altistuu yhä useampi

Liikenneviraston ja kaupunkien selvitysten mukaan maanteiden liikenteen yli 55 dB melulle (Lden) altistuu noin 330 000 asukasta ja yli 50 dB (Lyö) yömelulle noin 175 000 asukasta. Rautatieliikenteen yli 55 dB melulle altistuu noin 150 000 asukasta yli 50 dB (Lyö) yömelulle noin 110 000 asukasta.

Meluhaittojen ehkäisyssä kaavoitus on avainasemassa

Melua voidaan torjua vaimentamalla sen lähdettä, esimerkiksi vähentämällä ajoneuvojen melupäästöjä, käyttämällä hiljaisia päällysteitä, hiljaisia renkaita tai kiskojen hiontaa sekä rajoittamalla liikenteen määrää ja tieliikenteessä ajoneuvojen nopeutta. Melun leviämistä voidaan estää maaston muotoilulla, rakenteiden sijoittelulla tai erilaisin meluestein. Yleisimpiä esteitä ovat meluvallit, melukaiteet ja meluseinät sekä niiden yhdistelmät.

Haittoja tulisikin ensisijaisesti torjua toimintojen oikealla sijoittelulla. Niitä voidaan myös ehkäistä maankäytön suunnittelulla, sijoittamalla meluherkät kohteet mahdollisimman kauaksi.

EU-meluselvitykset

Suomi on velvollinen tekemään muiden EU-maiden tavoin kerran viidessä vuodessa toistuvan melukartoituksen ja toimintasuunnitelman. Melukartoitus tehdään kaikista teistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli 3 miljoonaa ajoneuvoa ja kaikista rautateistä, joiden junamäärä on yli 30 000 vuodessa. Myös kaikki kaupungit, joiden asukasmäärä ylittää 100 000, ovat velvollisia tekemään melukartoituksen ja toimintasuunnitelman melun torjumiseksi. Toimintasuunnitelmassa määritettyjen meluntorjuntatoimenpiteiden toteutus riippuu taloudellisista resursseista.

Vedenalainen melu

Vedenalaisen melun määrästä ja vaikutuksista Itämeren alueella on hyvin vähän tutkimustietoa. Muilla merialueilla tehtyjen tutkimusten valossa vedenalaisella melulla voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia tiettyihin vesieläimiin.  Itämeren suurin vedenalaisen melun lähde on laivaliikenne, jonka aikaansaama matalataajuinen melu vaimenee varsin hitaasti vesiympäristössä. Liikenneviraston toiminta aiheuttaa vedenalaista melua mm. ruoppaus- ja läjitystöiden sekä väylänhoidon yhteydessä. Tällä hetkellä vedenalaisen melun vaikutuksista Itämeren alueella ei ole riittävästi luotettavaa tietoa, jonka pohjalta voitaisiin arvioida aiheutuvan melun vaikutuksia ja mahdollisesti tarvittavia haittojen lieventämistoimenpiteitä, vaan aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Vedenalaisen melun määrästä ja vaikutuksista meriväylän syvennyshankkeessa on käynnissa tutkimus Rauman meriväylähankkeen yhteydessä. Tutkimuksen tulokset valmistuvat alkuvuonna 2018.

Tärinä

Pääasiallisin tärinän aiheuttaja Suomessa on rautatieliikenne. Tieliikenteen tärinästä vastaavat ELY-keskukset. VTT:n arvion mukaan eriasteiselle raideliikenteen tärinälle altistuu 100 000 – 200 000 henkeä. Tärinälle ei ole Suomessa ohjearvoja. Suomessa on tärinästä johtuvia nopeusrajoituksia rautateillä 18. Nopeusrajoitus saattaa haitata junaliikenteen sujuvuutta, joten rajoitusta ei aseteta kevyin perustein. Tärinää voidaan torjua myös radan rakenteellisilla ratkaisuilla: Suomessa on tehty rataan liittyvää koerakentamista neljässä eri kohteessa kohtuullisen hyvin tuloksin.

Linkit

VNp melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (31.5.2006)

Raportteja:

Altistuminen ympäristömelulle Suomessa (Suomen ympäristö 809, 2005)

Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma (Suomen ympäristö 696, 2004)

Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa (Suomen ympäristö 493, 2001)

Hiljaiset alueet - hiljaisuuteen vaikuttavat tekijät ja hiljaisuuden kriteerit (Suomen ympäristö 738, 2004)

Vierintämelun vähentäminen - VIEME -tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti (LVM:n julkaisuja 4/2008)

MELUTTA-hankkeen loppuraportti (Ympäristöministeriön raportteja 20/2007)

Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti 2008–2012 (LVM:n julkaisuja 28/2007)

Lisää tietoa:

Tieliikenteen melu, perustietoa melusta ja sen torjunnasta (esite)

Meluselvitykset:

Maanteiden meluselvitys 2012

Rautateiden meluselvitys 2012

Maanteiden ja rautateiden yhteenvetoraportti 2012

Rautateiden EU-meluselvitys Turun kaupungin alueella

Maanteiden ja rautateiden meluvyöhykekartat:

Maanteiden meluvyöhykkeet:

Suomessa käytetyt melutasot

 - päiväajan keskiäänitaso

 - yöajan keskiäänitaso

Ympäristömeludirektiivin mukaiset melutasot

 - päivä-ilta-yömelutasot

 - yömelutasot

Rautateiden meluvyöhykkeet:

EU-meluselvitys 2012 - Rautateiden meluselvitys

Liite 1

Liite 2

Liite 3

Liite 4

Liite 5

Liite 6

Liite 7

Liite 8

Liite 9-10

Meluntorjunnan toimintasuunnitelma:

Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018

Hankekortit: maantiet 

Hankekortit: rautatiet

Meluntorjunnan edelliset toimenpidesuunnitelmat

Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008-2012

Rautateiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008-2012

Sivu päivitetty 19.10.2017