Ilman laatu

Liikenneviraston tavoitteena on vähentää liikenteen ja väylänpidon epäpuhtauspäästöjä ilmaan ja siten parantaa ilmanlaatua erityisesti taajamissa.

Liikenteen kokonaispäästöt ovat viime vuosina vähentyneet hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta. Tämä liittyy suureksi osaksi siihen, että tieliikenteen päästöt ovat pienentyneet ajoneuvotekniikan ja polttoaineiden nopean kehityksen ansiosta. Tieliikenne on kuitenkin edelleen liikenteen merkittävin ilman epäpuhtauksien päästölähde.

Vuonna 2016 tieliikenteen osuus liikenteen typen oksidien kokonaispäästöistä oli vajaat 76 %, vesiliikenteen osuus noin 19 %, rautatieliikenteen osuus reilut 3 % ja lentoliikenteen osuus vajaat 2 %. Hiukkaspäästöistä tieliikenteen osuus oli hieman yli 71 %, vesiliikenteeen osuus reilut 26 %, rautatieliikenteen osuus hieman yli 2 % ja lentoliikenteen osuus vajaat 0,5 %.  (Lähde: VTT:n LIPASTO-järjestelmä)

Ratkaisukeinot päästöjen vähentämiseen ovat enimmäkseen teknisiä

Ajoneuvotekniikan ja polttoaineiden kehittäminen ovat tehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseksi. Tehokas, mutta haastava keino vähentää liikenteen päästöjä on vähentää henkilöautoliikenteen määrää esimerkiksi kehittämällä joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksiä ja parantamalla niiden kilpailukykyä. Erityisesti kaupungeissa on tarvetta vähentää liikennettä ja ruuhkia ilmanlaadun paranemiseksi. Samalla yleinen viihtyisyys paranee.

NASTA-tutkimusohjelmassa vuosina 2011-2013 selvitettiin, mitä kaupunki-ilman laadulle tapahtuisi, mikäli kitkarenkaiden osuus kasvaisi dramaattisesti. Tuloksena oli, että pääkaupunkiseudulla katupölyn määrä vähenisi ja kaupunki-ilman laatu paranisi merkittävästi, samoin kadun kunnossapidon kustannukset laskisivat merkittävästi. Talvihoitoa, koulutusta ja valistusta olisi kuitenkin kehitettävä liikenneturvallisuustason säilyttämiseksi.

Alusliikenteen päästöt

Alusliikenteen rikkidioksidipäästöt vähenivät merkittävästi vuonna 2015 voimaan tulleen EU:n rikkidirektiivin määräysten myötä. Ennen määräysten voimaantuloa meriliikenne aiheutti merkittävän osan liikenteen rikkipäästöistä. Meriliikenne aiheuttaa nykyisin merkittävän osuuden liikenteen aiheuttamista kokonaishiukkas- ja typpidioksidipäästöistä sekä satamien välittömien lähialueiden päästöistä. Päästöjen vähentäminen edelleen vaatii kansainvälisesti hyväksyttyjä päätöksiä Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) eikä päästöihin voida juurikaan vaikuttaa kansallisin päätöksin.
Sivu päivitetty 25.09.2017