Valtatien 4 parantaminen välillä Kehä I - Porvoonväylä, Helsinki

Valtatiet 4 ja 7 ovat Suomen päätieverkon liikenteellisesti merkittävimpiä osia. Valtatiet 4 ja 7 ovat myös osa Suomen TEN-tieverkkoa jotka muodostavat merkittävät valtakunnalliset liikenneyhteydet Suomen Raja-asemille Venäjän ja Ruotsin suuntiin. Valtatie 7 yhteys johtaa Haminan ja Kotkana kautta Vaalimaan raja-asemalle ja valtatie 4 yhteys Jyväskylän ja Oulun kautta Tornion raja-asemalle.

Tarkastelualueen liikenneyhteydet ovat hyvin merkittäviä myös seudullisesti, sillä alueella yhdistyvät ja sekoittuvat Järvi-Suomen suunnan ja Itä-Suomen suunnan valtateiden liikenne ennen niiden jakautumista pääkaupunkiseudun verkkoon.

Liittymäalueen liikenteellinen toimivuus on alueen sijainnista johtuen tärkeä, sillä myös ongelmat heijastuvat laajalle alueelle koko itäisen pääkaupunkiseudun liikenneverkossa.

 

Nykytila ja ongelmat

Valtatie 4 on kaksiajoratainen moottoriväylä, jossa molempiin suuntiin on kolme kaistaa sekä liittyvät ja erkanevat rampit Kehä I suuntaan ja vt 7 suuntaan. Tarkastelujakson länsipäässä sijaitsee Kivikon eritasoliittymän (Kehä I) liittyvät ja erkanevat rampit ja itäpäässä valtatien 7 haarautuma. Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) tarkastelujaksolla on nykytilanteessa (vuosi 2015) 73 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Valtatie 7 on kaksiajoratainen moottoriväylä, jossa on kaksi ajorata molempiin suuntiin. Suunnittelualueen itäpäässä on erkanemis- ja liittymisrampit Jakomäen eritasoliittymään. Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) tarkastelujaksolla valtatie 7 liittymän pohjoispuolella on 49 800 ajon/h ja valtatiellä 7 haarautuman itäpuolella 17 100 ajon/h.

Valtateillä on tarkastelujaksolla 100 km/h nopeusrajoitus. Haarautuman pohjoispuoleisella rampilla on 80 km/h nopeusrajoitus. Valtatien 4 ylittävillä silloilla on 4,4 m:in alikulkurajoitus.

Molemmat valtatiet on valaistu keskikaistavalaisimilla. Suunnittelualueella ei ole nykyisiä kevyen liikenteen väylästöä. Suunnittelujakson valtatiet eivät kuulu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon (SEKV).

Tiejakson merkittävimmät ongelmat ovat liikenteen toimivuusongelmat ja ruuhkaisuuden myötä kasvaneet onnettomuusmäärät. Vuosina 2011–2015 tapahtui yhteensä 99 onnettomuutta, joista 20 oli henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Nykyinen liikenneverkko ei kestä enää yhtään liikennemäärien kasvua aamuhuipputunnin aikana. Ilman parannustoimenpiteitä liikennemäärien kasvun on ajoituttava huipputuntien ulkopuolelle.

Kehä I:ltä valtatielle 4 johtava yksikaistainen liittymisramppi säätelee liikenteen pääsyä valtatielle, mikä aiheuttaa pohjoisen suuntaan mentäessä iltaruuhkan. Valtatien 4 liikennemäärä itsessään ei ole niin korkea, että valtatiellä olisi kapasiteettiongelmia.

Ilman kehittämistoimenpiteitä valtateiden liittymäalue tulee ruuhkautumaan entisestään ja nykyjärjestelyillä tiejakson kapasiteetti ylittymään. Lisäksi liikenneonnettomuudet tulevat lisääntymään.

Vihreällä merkitty tämän suunnitelman mukaiset rakennettavat tai parannettavat tiet. Sininen kuvaa nykyisiä teitä.

Suunnitelman taustat ja sisältö

Tiesuunnitelma käsittää noin 2,3 km mittaisen valtatien 4 tiejakson sekä noin 0,5 km mittaisen valtatien 7 tiejakson Helsingin kaupungissa.

Kohteesta on laadittu Tiehallinnon toimesta kehittämisselvitys vuonna 2001 – Lahdenväylä (vt 4) ja Porvoonväylä (vt 7) välillä Koskenkylä – Kehä III (kt 50). Kehittämisselvityksessä esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan vastaa nykyrahoituksen tasoa.  

Tiesuunnitelma pohjautuu vuonna 2014 laadittuun tekniseen selvitykseen "Pikaparannustoimenpiteet valtateiden 4 ja 7 eritasoliittymäalueella". Selvitettävinä kohteina olivat suunnittelualueen nykyisiä liikenteellisiä ongelmia ja kehitettiin alueelle kevyitä, kustannustehokkaita ja lyhyellä aikavälillä toteutettavissa olevia parantamistoimenpiteitä.

Suunnitelma sisältää valtatien 4 lisäkaistojen rakentamisen välille Kivikon eritasoliittymä – Vt7 haarautuma ja poikkileikkauksen muuttamisen 4 + 4-kaistaiseksi. Kehä I idän suunnasta valtatielle 4 johtava ramppi erotetaan erilliseksi rampiksi, joka haarautuu valtateille 4 ja 7. Pohjoisen suunnasta rakennetaan uusi Kehä I:lle johtava ramppi. Lisäksi suunnitelmassa esitetään Jakomäkeen johtavan kevyen liikenteen väylän (Baana) rakentaminen. Valtatien valaistus uusitaan eritasoliittymien välillä sekä uudet rampit ja Baana valaistaan

Suunnitelman vaikutukset

Hankkeen tavoitteina on ollut ajoneuvoliikenteen sujuvuuden parantaminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen, ajoneuvoliikenteen turvallisuuden parantaminen ja onnettomuusriskin vähentäminen sekä kevyen liikenteen verkon kehittäminen. Lisäksi toimenpiteiden tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta sekä minimoida nykyiseen asutukseen, luontoon ja ympäristöön kohdistuvat haitat.

Uusien kaista- ja ramppijärjestelyiden myötä ajoneuvoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja ruuhkahuippujen ongelmat vähenevät. Kevyelle liikenteelle rakennettava jalankulku- ja pyöräilytie Baana täydentää pitkämatkaisen kevyen liikenteen verkkoa ja parantaa kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta. Tarkastelualueen henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee  0,2–0,5 heva/v, laskentatavasta riippuen.

Rakennustoimenpiteillä on vaikutuksia alueen kulttuuriarvoihin linnoitusalueen kohdalla, jossa väylän puoleista rinnettä joudutaan leikkaamaan. Lisäksi toimenpiteet ulottuvat kasvistollisesti arvokkaalle Jakomäen linnoitusalueelle sekä geologisesti arvokkaille Tattariharjun sekä Tattarisuo – Kivikon alueille.

Suunnittelun eteneminen ja aikataulu

Maantielain mukainen käsittely odottaa päätöstä Tattarisillan eritasoliittymän (Malmin uusi liittymä) toteuttamisesta.

Suunnitelmasta pyydetään lausunnot viranomais- ja sidosryhmätahoilta.

Hankkeen toteuttamisesta ei ole päätöstä.

Sivu päivitetty 03.12.2018