Valtakunnalliset tulokset

1. Yleiskuva liikkumisesta Lataa Excel-tiedosto "yleiskuva"

2. Kulkutavat Lataa Excel-tiedosto "kulkutavat"

3. Matkojen tarkoitukset Lataa Excel-tiedosto "matkojen tarkoitukset"

4. Sosioekonomiset taustat Lataa Excel-tiedosto "sosioekonomiset taustat"

5. Ajalliset vaihtelut Lataa Excel-tiedosto "ajalliset vaihtelut"

6. Pitkät matkat Lataa Excel-tiedosto "pitkät matkat"

7. Maakunnittaiset tunnusluvut Lataa Excel-tiedosto "pitkät matkat"

Seutujen tulokset

1. Helsingin seutu Lataa Excel, Helsingin seutu

2. Oulun seutu Lataa Excel, Oulun seutu

3. Tampereen seutu Lataa Excel, Tampereen seutu

4. Turun seutu Lataa Excel, Turun seutu

5. Joensuun ydinkaupunkiseutu Lataa Excel, Joensuun ydinkaupunkiseutu

6. Päijät-Hämeen maakunta Lataa Excel, Päijät-Häme

7. Riihimäen seutukunta Lataa Excel, Riihimäen seutukunta

8. Salo Lataa Excel, Salo

9. Itäinen Uusimaa Lataa Excel, itäinen Uusimaa

10. Läntinen Uusimaa Lataa Excel, läntinen Uusimaa

Tuloksia taulukoina

Näiltä sivuilta voi ladata Excel-tiedostoina tuloksia vuoden 2016 henkilöliikennetutkimusaineistosta.

Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimus toteutettiin aiemmasta poiketen monimenetelmätutkimuksena. Vastaaminen on ollut mahdollista puhelimitse, verkossa ja kirjeitse.  Menetelmämuutoksella tavoiteltiin vastauskynnyksen madaltamista ja parempaa vastausastetta kuin pelkällä puhelinhaastattelulla. Tutkimuksen nykyaikaistaminen oli mainituista syistä välttämätöntä, mutta samalla menetettiin vertailtavuus aiempiin tutkimuksiin nähden. Toisaalta uusimmassa tutkimuksessa saavutettiin aiempaa parempi vertailtavuus eri seutujen kesken. Samalla käsitteitä ja määritelmiä on yhdenmukaistettu mahdollisimman pitkälle Euroopan Unionin tilastotoimiston Eurostatin ohjeistuksen suuntaan.

Teemoista on valmiita .xlsx tulostiedostoja, joita voi ladata omalle koneelle sivupalkista (selaimissa yleensä oikealla hiirinäppäimellä 'Talleta nimellä') ja käyttää tarpeen mukaan. Kussakin tiedostossa on perustulokset taulukoituna ja yleensä matkaluku, keskimatkan pituus, keskimatka-aika ja vastaavat suoritteet.

Tulosten yhteydessä on pääosin ilmoitettu, kuinka monta matkahavaintoa tulosten laskennassa on ollut käytettävissä. Matkaluku on kohtuullisen luotettava, jos matkahavaintoja on yli 100. Matkasuoritteen luotettavaan arviointiin taas tarvitaan yleensä yli 400 matkahavaintoa.

Yleiskuva liikkumisesta

Yleiset tunnusluvut

Tutkimuksen mukaan kuusi vuotta täyttäneet, Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomessa asuvat ja henkikirjoitetut henkilöt (5,1 miljoonaa henkeä) tekivät vuoden aikana päivittäin 13,9 miljoonaa matkaa kotimaassa. Kotimaanmatkojen yhteispituus eli matkasuorite oli 208 miljoonaa kilometriä vuorokaudessa. 
   
Henkeä kohti laskettuna tehtiin 2,7 kotimaanmatkaa vuorokaudessa. Vuorokauden aikana tehtyjen matkojen yhteispituus oli 41 km ja niihin käytettiin aikaa 1h 13 min vuorokaudessa. Kotimaanmatkojen keskipituus oli 15 km ja yhteen matkaan käytettiin aikaa keskimäärin 27 min. 

Miksi liikutaan

Vajaa kolmasosa suomalaisten matkoista liittyy työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun. Noin kolmannes on ostos- ja asiointimatkoja ja reilu kolmannes vapaa-ajan matkoja. Eniten matkasuoritetta kertyy vapaa-ajan matkoista. Kaikkein lyhyimpiä matkoja ovat ulkoiluun ja liikuntaan liittyvät matkat. Myös koulu- ja opiskelumatkat sekä ostoksiin ja asiointiin liittyvät matkat ovat keskipituudeltaan alle 10 kilometriä. Pisimpiä matkoja ovat työasiamatkat.

Tutkimuksen tulostuksissa on käytetty pääasiassa seuraavaa matkojen tarkoitusten jaottelua: työ; työasia; koulu ja opiskelu; vierailu; ulkoilu ja liikunta; muu vapaa-aika; saattaminen ja kyyditseminen; ostos; asiointi; muu.

Kulkutavat

Suurimman osan matkoistaan suomalaiset tekevät henkilöautolla kuljettajana. Henkilöautoilun osuus matkasuoritteesta on 76 prosenttia ja kestävien liikennemuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) 18 %. Julkisen liikenteen kulkutavoista käytetyin on linja-auto.

Jalankulun ja polkupyöräilyn merkitys kasvavat, kun matkojen kilometrisuoritteen sijasta tarkastellaan matkojen lukumäärää. Jalankulun, pyöräilyn ja muiden kevyen liikenteen kulkutapojen osuus on 30 prosenttia kaikista matkoista.

Sosioekonomiset taustat

Liikkumistottumukset riippuvat keskeisesti väestön sosioekonomisista taustoista. Eroja liikkumistottumuksissa löytyy, kun tarkastellaan liikkumista esimerkiksi iän, sukupuolen, tulotason ja asumismuodon suhteen.

Naiset tekevät lukumääräisesti enemmän matkoja kuin miehet, mutta naisten matkat ovat miesten matkoja lyhyempiä. Suurin ero miesten ja naisten välillä syntyy työasiamatkojen matkasuoritteesta. Naisten työasiamatkat ovat lyhyitä, ja niitä on myös määrällisesti vähemmän kuin miehillä.

Matkaluku säilyy lähellä kolmea aina eläkeikään asti. Tämän jälkeen liikkuminen vähitellen vähenee. Matkojen määrä putoaa ja matkapituudet lyhenevät. Liikkumiseen käytetään myös vähemmän aikaa. Keskimäärin 19 prosenttia suomalaisista ei liikkunut tutkimuspäivän aikana lainkaan.

Ajalliset vaihtelut

Ympärivuotisena tutkimus kuvaa kattavasti liikkumisen kokonaismäärän, matkojen syiden ja kulkutapojen käytön vuodenaika-, viikonpäivä- ja tuntivaihteluja.

Suomalaiset liikkuvat eniten kesäkuukausina ja matkasuoritteet laskevat vuoden pimeinä kuukausina. Lukumääräisesti eniten matkoja tehdään keväällä ja syksyllä. Pyöräily on kulkutavoista herkin kausivaihtelulle. Kun kesällä suomalaiset pyöräilevät keskimäärin noin 1,2 kilometriä vuorokaudessa, talvella pyöräilyn matkasuorite on henkeä kohti noin 200 metriä vuorokaudessa.

Viikonpäivistä runsaimmin matkoja on perjantaina ja myös matkasuorite on tuolloin korkein. Vähiten liikutaan koko maan tasolla keskiviikkoisin. Arkena liikkumisen huippu asettuu kello 16 ja 17 välille.

Pitkät matkat

Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten yli sata kilometriä pitkiä matkoja kotimaassa ja erikseen suomalaisten rajanylittäviä matkoja sekä yli sata kilometriä pitkiä matkoja ulkomailla. Kaikkiaan suomalaiset tekevät vuodessa 110 miljoonaa sellaista matkaa, joiden pituus on yli sata kilometriä. Yli sata kilometriä pitkiä kotimaanmatkoja on 96 miljoonaa ja yli sata kilometriä pitkiä ulkomaanmatkoja 14 miljoonaa.

Alueelliset tunnusluvut

Henkilöliikennetutkimuksesta on mahdollista analysoida laajasti maankäytön ja liikkumisen välistä yhteyttä. Yhdyskuntarakenteella on merkitystä ihmisten liikkumiseen.

Mahdolliset alueluokitukset:

  1. Kaupunki-maaseutuluokitus 
  2. Aluetehokkuus
  3. Yhdyskuntarakenteen alueet (taajamat, kylät, maaseutu)
  4. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet (liikkumisvyöhykkeet)

Alueluokittelujen tarkemman kuvauksen löydät teknisestä raportista ja Suomen ympäristökeskuksen avoimen datan palvelusta http://www.syke.fi/avoindata.

Sivu päivitetty 14.09.2018