Määritelmät

Määritelmät koskevat henkilöliikennetutkimuksen 2016 aineistoja. Aikaisempien vuosien (1998-1999, 2004-2005 ja 2010-2011) määritelmät löytyvät täältä.

Tutkimusjakso
Tutkimuspäivän matkoihin sisältyvät kaikki matkat klo 00.00 ja puolenyön 23.59 välillä. Tutkimusjakso on siis kokonainen vuorokausi.

Rajanylittävien matkojen ja yli sadan kilometrin matkojen tutkimusjaksolla tarkoitetaan kolmen viikon jaksoa, joka lasketaan päivittäisten matkojen tutkimuspäivää edeltäneestä päivästä taaksepäin. Jos siis tutkimuspäivä oli esimerkiksi tiistai, niin rajanylittävät ja pitkät matkat pyydettiin raportoimaan maanantaista kolme viikkoa taaksepäin.

Tutkimusjakson matkoihin luetaan kaikki matkat, jotka alkavat määritellyn jakson aikana. Matkat on merkitty alkavaksi sellaisesta matkakohteesta, joka osuu ajallisesti tarkastelujaksoon.

Matka
Matka on siirtymistä paikasta toiseen, esimerkiksi kotoa kauppaan tai työpaikalle. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkoiksi luetaan kaikki matkat, myös lyhyet, jos ne ulottuvat pihapiirin ulkopuolelle. Pihapiiri voi tarkoittaa vastaajan oman kodin pihapiiriä tai muuta sen hetkistä oleskelupaikkaa ympäröivää pihapiiriä.

Matkoiksi ei lasketa liikkumista omassa pihapiirissä tai tilalla eikä ammattiautoilijoiden ja muiden liikennevälineissä työskentelevien työssään tekemiä matkoja.

Yli sata kilometriä pitkä matka
Yli sata kilometriä pitkäksi matkaksi luetaan matkat, joiden matkan pituus lähtöpaikasta pääasialliseen määräpaikkaan on vähintään sata kilometriä. Matkan aikana voi olla pysähdyksiä.

Kotimaanmatka
Kotimaanmatkalla tarkoitetaan matkoja, joiden lähtö- ja määräpaikka on Suomessa.

Rajanylittävät matkat
Rajanylittävillä matkoilla tarkoitetaan kaikkia Suomen aluerajan ylittäviä matkoja matkan pituudesta riippumatta.

Matkaluku
Matkaluvulla tarkoitetaan henkilön määrättynä ajanjaksona tekemien matkojen yhteenlaskettua lukumäärää. Tässä tutkimuksessa matkaluvun yksikköinä on käytetty matkalukua vuorokaudessa (matkaa/vrk) tai vuodessa (matkaa/v).

Matkasuorite
Matkasuoritteella tarkoitetaan henkilön määrättynä ajanjaksona tekemien matkojen yhteenlaskettua pituutta. Tutkimuksessa matkasuoritteen yksikköinä on käytetty kilometriä vuorokaudessa (km/vrk) tai vuodessa (km/v).

Kokonaismatka-aika
Kokonaismatka-ajalla tarkoitetaan henkilön määrättynä ajanjaksona tekemien matkojen yhteenlaskettua kestoa. Kokonaismatka-ajan yksikkönä on käytetty minuuttia vuorokaudessa (min/vrk). Kokonaismatka-aikaan sisältyy myös kulkutavan vaihtoon ja pysähdyksiin kuluva aika.

Matkaketju
Matkaketjulla tarkoitetaan yhteen ovelta ovelle -matkaan sisältyviä matkan vaiheita, joita etenkin joukkoliikennematkoilla voi olla useita.

Joukkoliikennematka koostuu useimmiten liityntä-, vaihto- ja odotusosuuksista sekä itse joukkoliikennevälineessä matkustamisesta.

Tutkimukseen vastanneet ilmoittivat käyttäneensä useampia kulkutapoja matkan aikana lähinnä vain joukkoliikennematkoilla.

Kiertomatka
Yhdestä paikasta alkavaa ja samaan paikaan päättyvää matkojen sarjaa kutsutaan englannin kielessä nimellä ”journey”, joka on suomennettu kiertomatkaksi erotuksena matkaketjusta.

Kiertomatkat voivat alkaa kodin lisäksi myös muualta. Esimerkiksi käynti kesken työpäivän lounaalla muodostaa oman kiertomatkansa, ja sekä meno että paluu luokitellaan lounasmatkoiksi. Lounasmatkat taas on luokiteltu edelleen vapaa-ajan matkoiksi.

Matkan tarkoitus

Matkan tarkoitus määräytyy matkan määräpaikan mukaan, jos matka on kotoa alkava tai kotiin päättyvä ja ketjuun ei liity muita matkakohteita. Jos taas kohteita on useita, määräytyy matkan tarkoitus Eurostatin suositusten mukaisesti kauimpana kiertomatkan lähtöpaikasta olevan kohteen mukaan. Aiemmin valtakunnallisissa henkilöliikennetutkimuksissa matkan tarkoitus määräytyi sen kohteen mukaan, jossa vietettiin eniten aikaa. Aiemmin tieto voitiin puhelinhaastattelussa kysyä, mutta nyt tieto on päätelty matkakohteista.

Poikkeuksen edellä mainittuun matkakohteisiin perustuvaan matkan tarkoituksen päättelyyn muodostavat matkat, joilla jotakuta henkilöä on saatettu tai kyyditty. Kaikki nämä matkat on luokiteltu kyyditsemiseksi ja saattamiseksi. Määrittelytapa johtaa melko suureen matkaryhmäosuuteen. Kyyditsemiseen ja saattamiseen liittyvillä matkoilla on usein myös muu tarkoitus.

Koulutukseen luetaan niin lasten ja nuorten koulumatkat kuin aikuisten opiskelumatkatkin. Koulutukseen liittyvissä matkoissa on mukana myös kuusi vuotta täyttäneiden lasten esikoulumatkat. Näiden osuus koulutukseen liittyvistä matkoista on kuitenkin vain kolme prosenttia. Esikoulu/päivähoitomatkoja ei ollut tarkoituksenmukaista erotella omaksi ryhmäkseen perusjoukon rajauksen vuoksi, ja koska osa lapsista aloittaa koulunkäynnin jo kuusivuotiaana ja osa vasta vuotta myöhemmin. Tältä osin koulutukseen on siis luettu myös osa varhaiskasvatuksellisista matkoista. Monissa Euroopan maissa esikoulunomainen koulunkäynti aloitetaan aiemmin kuin Suomessa, joten määrittely on näin mahdollisimman lähellä Eurostatin suosituksia.

Matkan tarkoituksen määritelmä on lähellä aiemmin usealla kaupunkiseudulla tehtyjen liikkumistutkimusten matkojen määrittelyä, sillä poikkeuksella, että esimerkiksi matkaa lounaspaikasta työpaikalle ei ole määritelty työmatkaksi vaan luontevammin lounasmatkaksi. Näin matkat vastaavat mahdollisimman hyvin ihmisten omaa intuitiota matkan tarkoituksesta. Sama koskee muita vastaavan tyyppisiä matkoja.

Tarkemmin matkan tarkoituksen määrittelyä on kuvattu teknisessä julkaisussa.

Sivu päivitetty 22.03.2018