Talvihoidosta kysyttyä

Minne voi ilmoittaa tien kunnosta?

Jos haluat antaa palautetta tien kunnosta tai hoidosta, ota yhteyttä Liikenteen asiakaspalveluun: Palauteväylä (liikenteen asiakaspalvelu). Jos havaitset liikennettä vaarantavan ongelman tiellä, soita Tienkäyttäjän linjalle 0200 2100 (24 h/vrk). Sieltä viestisi välitetään edelleen urakoitsijalle, joka ryhtyy toimiin Liikenneviraston asettamien laatuvaatimusten mukaisesti. Viesti menee tiedoksi myös urakan valvojalle.

Miksi tietä ei ollut aamulla töihin lähtiessä vielä aurattu?

Teiden auraus perustuu lumen paksuuteen. Kun lunta on satanut tietty määrä, aura-auto lähtee reitilleen huolimatta siitä onko ruuhka-aika vai ei. Autoilijoilta edellytetään erityistä varovaisuutta aura-auton havaittuaan.

Erityisesti pitkään jatkuneen runsaan lumisateen aikana on tilanteita, jolloin aura-auton reittien loppupuolella olevien teiden auraus saattaa viivästyä.

Vilkkaimmat tiet aurataan ensin. Eli päätiet ensin ja sitten alempi tieverkko. Tavoitteena on, että vilkasliikenteisillä teillä ja kävely- ja pyöräilyväylillä lunta ei saisi olla kuin muutama senttimetri.

Lumisateen loputtua lumi on poistettu pääteiltä parissa tunnissa ja ja kävely- ja pyöräilyväyliltäkin viimeistään neljän tunnin kuluttua. Vähäliikenteisillä teillä voi lunta olla kymmenen senttiä. Näiden teiden pitäisi olla aurattuina 6-8 tunnissa.

Lumen syvyydelle on asetettu laatuvaatimukset tien hoitoluokan mukaan. Mikäli tien kunto ei vastaa laatuvaatimuksia, on urakoitsijan hoidettava tilanne kuntoon tietyn ajan kuluessa. Nämä toimenpideajat vaihtelevat päätieverkon kahdesta tunnista vähäliikenteisen tieverkon kahdeksaan tuntiin. Eli mitä korkeampi tien hoitoluokka on, sitä nopeammin se aurataan. Vaikeimmissa olosuhteissa tieverkko hoidetaan kuntoon tärkeysjärjestyksessä ja ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Lisää tietoa teiden talvihoidosta: Talvihoito (ELY-keskus)

Kuka puhdistaa liittymäni, kun siihen on aurattu valli?

Maantien aurauksen yhteydessä liittymään kerääntyneen lumivallin poistaminen kuuluu liittymän haltijalle.

Muiden kuin maanteiden liittymien kunnossapito kuuluu liittymän omistajalle yleensä maantien reunaan asti.

Maantielain pykälän 38 mukaan yksityisen tien pitäjä ja maatalousliittymän haltija on velvollinen tekemään liittymänsä ja pitämään sen kunnossa tienpitoviranomaisen ohjeiden mukaan sillä tavoin, ettei siitä ole vaaraa liikenteelle eikä haittaa maantien kunnossapidolle. Lue lisää: Talvihoito (ELY-keskus)

Millä perusteella tien talvihoitoluokka määräytyy?

Liikennevirasto määrittelee teiden hoidon palvelutason. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. Hoitoluokkaan vaikuttavat muun muassa tien liikennemäärä ja liikenteellinen merkitys sekä ilmastovyöhyke. Etenkin talvikeleillä yhtenäiset tien pinnan olosuhteet ovat tärkeitä liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Tämän takia on tärkeää, että tiestön talvihoitoa tehdään yhtenäisesti koko maassa.

Talvihoitoluokkaa määritettäessä otetaan huomioon myös paikalliset olosuhteet (esim. tien geometria), liikenteen luonne ja sen koostumus sekä laadullinen kytkentä kunnan tieverkon palvelutasoon. Talvihoitoluokat päätetään yhteysväleittäin niin, että ne toimivat tienkäyttäjän kannalta selkeästi eivätkä laatuerot aiheuta yllätyksiä.

Päätiet kuuluvat yleensä korkeimpaan hoitoluokkaan ja vähäliikenteiset tiet lähes poikkeuksetta alimpaan hoitoluokkaan. Hoitoluokka määrittää, missä kunnossa teiden on oltava talvella ja kuinka nopeasti hoitotoimenpiteet pitää tiestöllä aloittaa. Talvihoidon taso on erilainen eri hoitoluokan teillä, mutta saman luokan tiet hoidetaan koko maassa samantasoisesti. Lue lisää: Talvihoito (ELY-keskus)

 

Miksi tietä ei ole aurattu?

Tiet on jaettu hoitoluokkiin mm. teiden liikennemäärien ja liikenteellisen merkityksen mukaan. Hoitoluokat määrittelevät, missä kunnossa teiden on oltava talvella, tai kuinka nopeasti on ryhdyttävä toimenpiteisiin kelin muuttuessa huonommaksi lumen tai liukkauden vuoksi. Vilkkaasti liikennöidyt päätiet aurataan ensimmäisenä, joten vähäliikenteisillä teillä aurausauton saapumiseen voi kulua tunteja. Emme silti voi taata pääteilläkään kesäkeliä talvella, vaikka tavoitteemme on lähes paljas tienpinta. Sään muuttuessa saattaa pääteilläkin olla joskus huono ajokeli, sillä kunnossapitotoimet vaativat oman aikansa.

Toisinaan keliolosuhteet ovat sellaisia, että tien liikennöitävyys heikkenee nopeasti hoitotoimenpiteiden jälkeen. Urakoitsijoiden hoitolenkki saattaa kestää ajaa läpi useamman tunnin jatkuvallakin ajolla, jolloin menee aikaa, ennen kuin hoitotoimenpiteet ehditään uusimaan tiellä. Keskimäärin talvikaudessa on erittäin huonoja kelejä 2-5 % eli muutamana päivänä. Ei ole taloudellista kannattavaa mitoittaa kaluston määrää niiden mukaan, vaan keskimääräisen talven hoitotarpeiden mukaan. On hyväksyttävää, että poikkeuksellisissa lumimyräköissä laatuvaatimukset eivät täyty, kunhan urakoitsijalla on koko kalusto käytössä tien hoitotoimissa. Sade- ja lumikuurot voivat olla myös hyvin paikallisia. Hyvin paikalliset sade- ja lumikuurot eivät välttämättä näy aina sääennusteissa tai tiesääasemien tiedoissa. Tienkäyttäjien ei pidäkään tuudittautua täysin tasalaatuisiin ajo-olosuhteisiin.

Soratien auraaminen voi viivästyä normaalista siinä tapauksessa, että tiellä on pintakelirikkoa, sillä pintakelirikkoista soratietä ei voi aurata normaalisti. Auran terä veisi mennessään sorat ja vaarana olisi, että auran terä tökkäisi sorapintaan niin, että se rikkoontuisi. Kyse on myös työturvallisuusasiasta. Tällaisissa tilanteissa aurauskalusto joutuu yleensä odottamaan ilman pakastumista tai tie tullaan auraamaan myöhemmin toisenlaisella kalustolla, esim. alusterillä tai tiehöylällä.

Tienkäyttäjillä on nyt mahdollisuus seurata myös itse Liikenneviraston ajantasaisesta liikennetilanne-palvelusta kunnossapitotoimien etenemistä reaaliajassa.

Miksi suolataan ja näin pidetään tie jatkuvasti märkänä ja kura lentää?

Suolan käyttö kirvoittaa todella paljon mielipiteitä. Tärkeä syy suolaamiselle on liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen ja kehitys vaikuttaakin suotuisalta. Tärkeää on myös se, että vilkkailta teiltä halutaan eliminoida pois poikkeuksellisen huonot kelit. Niissä tilanteissa, jolloin suolataan, on oletettavissa, että keli voi muuttua todella vaikeaksi. Tai se on sellainen ollut. Näinhän on selvimmin mustan jään tilanteissa. Kun yllättävät tilanteet pyritään eliminoimaan, liikenteen sujuvuus myös paranee. Muun muassa raskaan liikenteen ajo-olosuhteet on tärkeätä varmistaa.

Vaikka suola aikaansaa monia ongelmia, kuten esimerkiksi tietyn märkyyden ja kosteuden tien pinnalle, niin moni suolauskeli (lähellä nollaa) muuttuu helposti märäksi itsestään ilman suolaakin. Kun siinä sitten olisi pohjalla myös jäätä ja lunta, ongelma olisi vielä pahempi.

Unohdamme myös usein, että talviajan kuivat ja paljaat päätiet, milloin niitä onkin, ovat usein suolan ansiota. Muistamme helposti vain ne ongelmatilanteet.

Lue lisää liukkaudentorjunnasta ja teiden talvihoidosta: Talvihoito (ELY-keskus)

 

 

Voiko tien talvihoitoluokkaa muuttaa?

Talvihoitoluokkien ajantasaisuus tarkistetaan säännöllisesti, mutta talvihoitoluokituksen korotuksia tehdään harvoin. Yleensä silloin alueella on jokin selkeä uusi tekijä, jonka johdosta liikennemäärä on lisääntynyt merkittävästi. Talvihoitoluokitus tehdään yhtenäiseksi tieosuuksille, vaikka liikennemäärät eroaisivatkin huomattavasti osuuden eri jaksoilla. Talvihoitoluokan määritys perustuu siis kokonaisarvioon, eikä pelkästään liikennemäärään.

Talvihoitoluokittelun perustana koko maassa on tarkasteltavan tien liikennemäärä sekä sen toiminnallinen luokka. Lisäksi tehdään tapauskohtaista harkintaa. Liikennevirasto päättää vilkkaimmin liikennöityjen teiden talvihoitoluokituksen. ELY-keskukset voivat tehdä muutoksia muiden teiden luokitukseen. Etenkin näiden teiden osalta tieluokan ja liikennemäärän ohella tarkastellaan muitakin tekijöitä, kuten elinkeinoelämän kuljetuksia, joiden pohjalta tehdään lopullinen päätös talvihoitoluokasta.

Miksi enää ei käytetä tiekarhuja teiden hoidossa?

Tiekarhuja eli tiehöyliä käytetään edelleen maanteiden hoidossa kaikkialla Suomessa, mutta aiempaa vähemmän. Tiekarhua käytetään nykyisin pääasiassa sorateiden kevät- ja syysmuokkauksessa ja talvihoidossa jääpolanteen poistossa. Kuorma-auton alusterällä pystytään nykyisin tekemään pinnan tasaus sorateillä. Myös talvihoidossa kuorma-auton alusterällä pystytään nykyisin suorittamaan tehtäviä, joihin aiemmin tarvittiin tiehöylää. Tiekarhuja käytetäänkin talvihoidossa nykyisin lähes ainoastaan jääpolanteen poistossa. Näistä syistä tiekarhuja näkyykin nykyisin vähemmän.

Maanteitä hoidetaan tien hoitoluokan mukaisten laatuvaatimusten mukaan. Laatuvaatimuksissa on kuvattu mm., missä kunnossa tien on oltava, ja kuinka nopeasti on ryhdyttävä toimenpiteisiin kelin muuttuessa huonommaksi tai laatutason alennuttua. Sen sijaan laatuvaatimuksissa ei ole määritelty, millä välineillä tie on hoidettava laatuvaatimusten mukaiseen kuntoon. Urakoitsija päättää itse, millaisella kalustolla hän työn hoitaa. ELY-keskuksen näkökulmasta tärkeintä on, että tie hoidetaan laatuvaatimusten mukaisesti, ei se, millä tavoin laatuvaatimus saadaan aikaan.

Miksi tie on aurattu liian kapeaksi?

Tie kuuluu aurata noin 25 cm etäisyydelle aurausviitoista.

Jos tienkäyttäjä havaitsee tien kuntoon liittyvän, välittömiä toimenpiteitä vaativan ongelman, pyydämme ilmoittamaan asiasta Tienkäyttäjän linjalle 0200 2100 (avoinna 24h / vrk). Tiedot välitetään alueesta vastaavalle urakoitsijalle, jonka velvollisuutena on selvittää havainnon edellyttämät toimenpiteet.

Sivu päivitetty 15.10.2018