Tasoristeykset UKK

Kuinka monta tasoristeystä Suomessa on? 

Valtion rataverkolla, mukaan lukien pää- ja sivuraiteet, oli vuoden 2017 lopussa 2 748 tasoristeystä, joista ilman tievaroituslaitosta (kansankielellä vartioimattomia) oli 2 060. Puomillisia tasoristeyksiä oli 639. Valo- ja äänivaroituslaitoksia sekä huomiovalolaitteita (varoitusvalolaitoksia) oli 68 kpl.

Mitä tarkoittaa vartioimaton ja vartioitu tasoristeys?

Termit ovat kansankielisiä sekä historiallisia, mutta vartioitu tarkoittaa sellaista tasoristeystä, jossa on jokin tievaroituslaitos (puomit tai valo- ja äänivaroituslaitos).

Mistä näen, missä tasoristeyksiä on? 

Tasoristeysten sijainnin voi tarkistaa tasoristeyspalvelusta

Miten tasoristeyksessä tulisi toimia?

Aja tasoristeykseen sellaisella nopeudella, että ehdit tarvittaessa pysähtyä ennen raiteita ja/tai puomia. Jos tasoristeyksessä ei ole varoituslaitteita, tarkista moneen kertaan molempiin suuntiin onko juna tulossa (katso ja tarvittaessa kuuntele). Kun junaa ei ole tulossa, ylitä tasoristeys viivyttelemättä. 

Miksi tasoristeyksiä on näin paljon?

Aiemmin tasoristeykset olivat luontevia radan ylityspaikkoja ja kustannuksiltaan halvempia, kuin yli- tai alikulkujen rakentaminen. Hyvin monet tasoristeyksistä ovat vähäliikenteisillä yksityisteillä sekä metsäauto- ja peltoteillä. Näillä teillä liikenne saattaa olla hyvin vähäistä ja kausiluonteista. Näiden tasoristeysten poistoihin paras ratkaisu olisi tiejärjestelyt ts. olisi parasta rakentaa uusi tie tai parantaa olemassa olevaa tietä ja näin vähentää tasoristeyksiä.

Tienpitäjällä on kuitenkin tielle tasoristeysoikeus, joten nämä ovat neuvottelukysymyksiä. Nykyisin ratalaki antaa viranomaiselle ratasuunnitelman kautta oikeuden poistaa ja parantaa tasoristeyksiä. Jos tienpitäjälle tulee tästä kulkuoikeushaittaa, näissä tapauksissa maksetaan kertaluonteinen kiertohaittakorvaus tienpitäjälle. 

Vielä 1960-luvun lopussa tasoristeyksiä oli yli 8 000 kpl, joten kehitystä on tapahtunut, mutta se on hidasta. 

Pääosa tasoristeysten poistoista ja parantamisista tapahtuu ratojen kunnossapitohankkeiden yhteydessä. Viimeisen 10 vuoden aikana tasoristeysten poistoihin on käytetty 100M€, josta 80M€ kunnossapitohankkeiden, kuten esimerkiksi Seinäjoki - Oulu perusparannushankkeen yhteydessä. Loput 20M€ ovat paikallisia liikenneturvallisuutta ja -yhteyksiä parantavia hankkeita.    

Onko tasoristeyksiä muuallakin kuin valtion rataverkolla?

Kyllä. Yksityisraiteiden tasoristeyksiä lienee 500 kappaletta. Tarkemman määrän tietää Trafi.

Voisiko tasoristeyksiä korvata alikulkutunnelilla? 

Kyllä voi, mutta jokainen tasoristeys on yksilöllinen ja erikseen tarkasteltava tapaus. Alikulku voi maksaa halvimmillaan 250 000€ (kevyen liikenteen alikulku) ja kalleimmillaan useita miljoonia.

Voisiko tasoristeyksiä korvata ylikulkusilloilla?

Kyllä voi, mutta jokainen tasoristeys on yksilöllinen ja erikseen tarkasteltava tapaus. Ylikulku voi maksaa 1M€ - 5M€.

Paljonko tasoristeyksiä poistetaan vuosittain?

Viime vuosina pääsääntöisesti 20-30 kpl. Isojen hankkeiden yhteydessä poistoja voi olla kymmenittäin. Esimerkiksi Seinäjoki-Oulu -perusparannushankkeen yhteydessä poistettiin 105 tasoristeystä.

Paljonko tasoristeysten poistamiseen käytetään vuosittain rahaa?

Pienet poistot tapahtuvat radan kunnossapitomäärärahoista ja radanparannushankkeiden yhteydessä riippuen siitä kuinka paljon määrärahoja on hankkeille tähän tarkoitukseen osoitettu/varattu. Pelkästään tasoristeysten poistamiseen varattua rahaa ei ole viime vuosina ollut.

Voidaanko kaikki tasoristeykset poistaa ja jos, koska? Jos ei voida, miksi ei?

Tuskin. Ja jos voidaan, poistamiseen menee useita vuosikymmeniä aikaa.

Suomen asutushistoriasta johtuen tasoristeykset ovat hyvin hajallaan pitkin rataverkkoa. Hyvin monet tasoristeyksistä ovat vähäliikenteisillä yksityisteillä sekä metsäauto- ja peltoteillä ja vähäliikenteisillä rataosilla. Liikenne tasoristeyksissä saattaa olla hyvin vähäistä ja kausiluonteista. Näiden tasoristeysten poistoihin paras ratkaisu olisi tiejärjestelyt ts. rakentaa uutta tai parantaa olemassa olevaa tietä ja tätä kautta vähentää tasoristeyksiä.

Näiden kaikkien em. tasoristeysten poistamiseen menee aikaa. Voi myös tapauskohtaisesti olla niin, että korvaavan tieyhteyden kustannukset nousisivat sen verran suuriksi, että se ei yksinkertaisesti ole millään mittapuulla taloudellisesti järkevää. 

Millä perustella tasoristeys poistetaan?

Maankäyttöön tai liikenneturvallisuuteen liittyvistä syistä.

Mihin voin ilmoittaa mahdollisesta tasoristeyslaitteiston viasta? 

Puomillisissa tai valo- ja äänivaroituslaittein varustetuissa tasoristeyksissä on kyltti, joista löytyvään puhelinnumeroon voi soittaa ongelmatilanteissa. Muihin tasoristeyksiin (ns. vartioimattomiin tasoristeyksiin) liittyvistä ongelmista voi ilmoittaa Liikenneviraston tienkäyttäjän linjalle, p. 0200 2100.

Jos minulla on yksityisen tienomistajan tasoristeykseen liittyvää asiaa, kehen otan yhteyttä?

Liikenneviraston tienkäyttäjän linjan kautta tieto menee kunnossapitäjälle, alueisännöitsijälle tai Liikennevirastoon riippuen siitä mitä asia koskee. Tienkäyttäjän linjan puhelinnumero on 0200 2100.

Mitä toimenpiteitä tehdään tasoristeysturvallisuuden edistämiseksi?

Liikennevirasto poistaa tasoristeyksiä ja parantaa niitä. Lisäksi tehdään kunnossapidollisia toimenpiteitä esimerkiksi näkemien raivaus sekä kansien uusiminen. Liikennevirasto ja muut alan toimijat järjestävät myös säännöllisesti viestintäkampanjoita muistuttaakseen tasoristeysturvallisuudesta.

Paljonko tasoristeysonnettomuuksia tapahtuu vuosittain? 

Kts. alla. Sinisessä palkissa on valtion rataverkon onnettomuudet ja vihreässä kaikki yhteensä eli valtion- ja yksityisten raiteiden onnettomuudet.
 

 

Sivu päivitetty 16.02.2018