Hyppää sisältöön

Tasoristeysten usein kysytyt kysymykset

1. Mikä on Tasoristeysohjelma?

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistivät vuonna 2017 tasoristeysten parantamisohjelman. Alun perin nelivuotisella toimenpidelistalla oli 65 parannettavaa tai poistettavaa tasoristeystä, mutta työn edetessä kohdelista on laajentunut yli 400 tasoristeykseen. Ohjelmaa jatketaan toistaiseksi ja sen toteuttamisen kokonaiskustannukset ovat 56 miljoonaa euroa.

Ohjelmaan otetaan mukaan hallinnollisesti sujuvasti toteutettavia ja matalakustanteisia tasoristeysten poisto- ja parannuskohteita eri puolelta Suomen valtion rataverkkoa.

2. Kuinka monta tasoristeystä Suomessa on? 

Vuoden 2022 lopussa valtion rataverkolla oli  2515 tasoristeystä. Luvussa ei ole mukana sivuraiteiden tasoristeyksiä.  Valtion rataverkon lisäksi tasoristeyksiä sijaitsee yksityisraiteilla, joilla arvioidaan olevan joitakin satoja tasoristeyksiä.

3. Mitä tarkoittaa vartioimaton ja vartioitu tasoristeys?

Termit ovat kansankielisiä sekä historiallisia, mutta vartioitu tasoristeys on sellainen, jossa on jokin tasoristeyslaitos (puomit tai valo- ja äänivaroituslaitos).

Suurin osa (72 %) tasoristeyksistä on niin kutsuttuja varoituslaitteettomia tasoristeyksiä.

4. Mistä näen, missä tasoristeyksiä on?

Tasoristeysten sijainnin voi tarkistaa Tasoristeys.fi –karttapalvelusta.  

5. Miten tasoristeyksessä tulisi toimia?

  • Tasoristeyksestä ilmoitetaan aina vähintään liikennemerkeillä. Ennen risteystä hidasta vauhtia niin, että pystyt pysähtymään turvallisesti ennen raiteita tai puomia. 
  • Jos tasoristeyksessä on tasoristeyslaitos, se ilmoittaa junan lähestymisestä. Jos punaiset varoitusvalot vilkkuvat, ja puomi on alhaalla tai laskeutumassa, älä lähde ylittämään rataa. Valkoinen vilkkuvalo kertoo, kun voit ylittää radan turvallisesti. 
  • Jos tasoristeyksessä ei ole tasoristeyslaitosta tarkista moneen kertaan molemmista suunnista, onko juna tulossa. Kun junaa ei ole tulossa, ylitä tasoristeys viivyttelemättä.

Kertaa täältä tasoristeyksien varoitusmerkit!

6. Miksi tasoristeyksiä on näin paljon?

Aiemmin tasoristeykset olivat luontevia radanylityspaikkoja ja kustannuksiltaan halvempia kuin yli- tai alikulkujen rakentaminen. 
Monessa tilanteessa paras keino tasoristeyksien poistoon olisivat uudet tiejärjestelyt. Tasoristeysoikeus tielle on kuitenkin tienpitäjällä, joten tasoristeysten poistaminen on myös neuvottelukysymys. 
Vielä 1960-luvun lopussa tasoristeyksiä oli yli 8 000 kpl, joten kehitystä on tapahtunut, mutta se on hidasta. Vuoden 2022 lopussa tasoristeyksiä oli valtion rataverkolla  2 515.

7. Onko tasoristeyksiä muuallakin kuin valtion rataverkolla?

Kyllä. Yksityisraiteiden tasoristeyksiä on ja ne sijaitsevat pääosin teollisuuslaitoksilla ja satamissa, joissa kulkeminen on muutenkin rajoitettua.

8. Voisiko tasoristeyksiä korvata alikulkutunnelilla tai ylikulkusilloilla? 

Kyllä voi, mutta jokainen tasoristeys on yksilöllinen ja erikseen tarkasteltava tapaus. Ali- tai ylikulku voi maksaa kalleimmillaan useita miljoonia. 

9. Paljonko tasoristeyksiä poistetaan vuosittain?

Viime vuosina pääsääntöisesti 20–30 kpl. Isojen hankkeiden yhteydessä poistoja voi olla kymmenittäin. Esimerkiksi Seinäjoki–Oulu -perusparannushankkeen yhteydessä poistettiin 105 tasoristeystä.

10. Paljonko tasoristeysten poistamiseen käytetään vuosittain rahaa?

Tasoristeyksiä poistetaan tasoristeysohjelmassa, mutta myös perusparannushankkeiden yhteydessä. Vuonna 2021 hyväksyttiin 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032. Suunnitelmassa  kohdistetaan tasoristeysturvallisuuden parantamiseen vuosittain 15-20 milj. euroa.

11. Voidaanko kaikki tasoristeykset poistaa ja jos, koska? Jos ei voida, miksi ei?

Väylävirasto toimii sille annettujen resurssien puitteissa. Poistettavien tasoristeysten valintaan vaikuttavat ratatöiden ajoittumiset, nopeuksien noston tarve, tasoristeyksen vaarallisuus, vaarallisten aineiden kuljetukset ko. rataosuudella, samanaikaiset teiden parannustoimet sekä kuntien intressit.

Tasoristeysten poistaminen edellyttää monien eri toimijoiden yhteistoimintaa: mittausten ja kartoitusten suunnittelua, lupamenettelyä mm. ELY-keskusten kanssa, sekä kuntien hyväksyntää. Lisäksi materiaalien sekä varustusten toimitusajat voivat olla hyvinkin pitkiä. Kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja ja asetuksia, viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.

Suomen asutushistoriasta johtuen tasoristeykset ovat hyvin hajallaan pitkin rataverkkoa. Hyvin monet tasoristeyksistä ovat vähäliikenteisillä yksityisteillä sekä metsäauto- ja peltoteillä ja vähäliikenteisillä rataosilla. Näiden tasoristeysten poistoihin paras ratkaisu olisivat uudet tiejärjestelyt, jotka kuitenkin vievät aikaa. Tapauskohtaisesti voi olla myös niin, että korvaavan tieyhteyden kustannukset nousisivat liian suuriksi, eikä tasoristeyksen poistaminen olisi millään mittapuulla taloudellisesti järkevää. 

12. Millä perustella tasoristeys poistetaan?

Maankäyttöön tai liikenneturvallisuuteen liittyvistä syistä. Tasoristeyksiä ei sallita radoille, joiden nopeus on yli 140 km/h.

Väylävirasto poistaa tasoristeyksiä muun muassa rataosilta, joissa tavoitteena on nostaa rataosan nopeutta. Myös rataosilla tai -osuuksilla, joissa rataan rakennetaan kaksoisraide tai kohtaamispaikka, joudutaan poistamaan tasoristeyksiä. Lisäksi Väylävirasto poistaa tasoristeyksiä, joiden olosuhteet eivät salli turvallista ylittämistä. Puutteellisena olosuhteena pidetään mm. liian lyhyitä näkemiä.

Valintaa ohjaavat vaikutukset tasoristeysturvallisuuteen sekä kustannustehokkuus. Tasoristeysten turvallisuutta tarkastellaan VTT:n kehittämällä Tarva LC järjestelmällä, jossa jokaiselle tasoristeykselle pystytään antamaan olosuhdeindeksi. Olosuhdeindeksi perustuu tasoristeyksen turvalaitteisiin, näkemiin, tien ja radan nopeuteen, tien päällysteeseen, keskivuorokausiliikenteeseen sekä vastaavan kaltaisten tasoristeysten onnettomuushistoriaan.

13. Mihin voin ilmoittaa mahdollisesta tasoristeyslaitteiston viasta? 

Puomillisissa tai valo- ja äänivaroituslaittein varustetuissa tasoristeyksissä on kyltti, joista löytyvään puhelinnumeroon voi soittaa ongelmatilanteissa. Muihin tasoristeyksiin (ns. vartioimattomiin tasoristeyksiin) liittyvistä ongelmista voi ilmoittaa Liikenteen asiakaspalveluun, p. 0295 020 600. Lisäksi tasoristeyksen tai sen turvalaitteen viasta voi ilmoittaa myös hätäkeskukseen, numeroon 112.

14. Jos minulla on yksityisen tienomistajan tasoristeykseen liittyvää asiaa, kehen otan yhteyttä?

Liikenteen asiakaspalvelun kautta tieto menee kunnossapitäjälle, alueisännöitsijälle tai Väylävirastoon riippuen siitä, mitä asia koskee. Liikenteen asiakaspalvelu p. 0295 020 600.

15. Mitä toimenpiteitä tehdään tasoristeysturvallisuuden edistämiseksi?

Väylävirasto poistaa ja parantaa tasoristeysten turvallisuutta yli- tai alikuluilla, kiertotieratkaisuin poistamalla samalla kertaa useampia tasoristeyksiä tai laittamalla tasoristeykseen puolipuomilaitoksen, valo- ja äänivaroituslaitoksen tai tasoristeysvalon. 

Väylävirasto ja muut alan toimijat järjestävät myös säännöllisesti viestintäkampanjoita muistuttaakseen tasoristeysturvallisuudesta.

16. Paljonko tasoristeysonnettomuuksia tapahtuu vuosittain? 

Kts. tasoristeysonnettomuus-sivu. 

17. Mitä Väylävirasto aikoo tehdä tietylle tasoristeykselle?

Väyläviraston Tasoristeys.fi -palvelusta löytyy ajantasainen tieto tasoristeyksille suunnitelluista toimenpiteistä sekä sen toteutuksen aikataulusta. Tasoristeysten sijainnin voi tarkastaa Tasoristeys.fi-palvelusta.  

18. Väylävirastolla on käytössä tasoristeysten olosuhdeluokitus. Mitkä tekijät vaikuttavat luokitukseen?

Valintaa ohjaavat vaikutukset tasoristeysturvallisuuteen sekä kustannustehokkuus. Tasoristeysten turvallisuutta tarkastellaan VTT:n kehittämällä Tarva LC järjestelmällä, jossa jokaiselle tasoristeykselle pystytään antamaan olosuhdeindeksi. Olosuhdeindeksi perustuu tasoristeyksen turvalaitteisiin, näkemiin, radan nopeuteen, tien luokitukseen, keskivuorokausiliikenteeseen sekä onnettomuushistoriaan.

Onnettomuusmäärän ja onnettomuushistorian tiedot yhdistämällä saadaan mahdollisimman luotettava ennuste siitä, kuinka paljon onnettomuuksia kussakin tasoristeyksessä tapahtuu, jos olosuhteet säilyvät ennallaan. Onnettomuuksien määrällä on vaikutusta luokituksen nousevasti.  Onnettomuuden jälkeen on selvitettävä tasoristeyksen ominaisuudet ja arvioitava mitkä olosuhteet onnettomuuteen ovat vaikuttaneet.

19. Tasoristeysten vaarallisuus on tiedetty pitkään, miksi ei ole tehty mitään / on edetty niin hitaasti?

Ks. kysymys 11. 

20. Mitä toimia voidaan tehdä tasoristeyksen turvallisuuden parantamiseksi?

Turvallisuutta parantavia toimenpiteitä voivat olla mm. heräteraitojen lisääminen tielle, valaistuksen lisääminen sekä junien nopeuden laskeminen kohteessa.
Tasoristeyksen poiston lisäksi voidaan estä kulku ojalla ja maavallilla radan läheisyydessä. Lisäksi voidaan asentaa uusia liikennemerkkejä ilmoittamaan muuttuneista tiejärjestelyistä.

Tasoristeyksen näkyvyyttä voidaan parantaa esim. kasvuston ja puuston raivaamisella, sekä tien kulman muuttamisella. Näkemien parantamista tehdään lähinnä radan kunnossapitotoimien yhteydessä. 

21. Miten tasoristeyksen varoituslaitteet voivat maksaa niin paljon, jopa 300 000–450 000 euroa? 

Asianmukaisesti hankintalain mukaisesti hankittuna toimintavarmojen varoituslaitteiden hinta on tätä luokkaa.

22. Miksi tasoristeykseen ei voisi laittaa normaalia liikennevaloa?

Rata- ja tieverkolla on erilaiset turvalaitteet.

23. Eikö junan sijainnin GPS-tietoa voisi käyttää varoittamaan junan lähestymisestä?

Menetelmän toimintavarmuutta ei ole ainakaan vielä voitu todentaa riittävästi.

24. Millaisia tarkastuksia Väylävirasto tekee tasoristeyksissä? Miten havaintojen jälkeen määritetään toimenpiteet?

Kunnossapitotarkastuksissa katselmoidaan mm. odotustasanteet, tasoristeyskansien kunto sekä näkemäalueilla oleva kasvillisuus. Jos katselmuksessa todetaan kunnossapidollisia puutteita, ne korjataan kunnossapidon toimesta tai ilmoitetaan puutteista vastuulliselle rataisännöitsijälle.

25. Raskailta ja hitaasti kiihtyviltä ajoneuvoilta vie runsaasti aikaa ylittää tasoristeys. Voiko autonkuljettaja soittaa jonnekin ja pyytää radan ylityslupaa?

Jos radan ylittävän ajoneuvon pituus on yli 25,25 m tai jos ylitys kestää pitkään, tulee rautatieliikenne keskeyttää ylityksen ajaksi. Ylitysluvan antaa rautatieliikenteenohjaus, johon voi ottaa yhteyttä ELY-keskusten kautta.