Ratamaksu

Hinnoitteluperusteet ja ratamaksun perusmaksuun kuuluvat palvelut

Ratamaksun perusmaksun ja rataveron oikeusperusta kuvataan rautatielaissa (304/2011), laissa rautatielain muuttamisesta (1394/2015), rataverolaissa (605/2003), Euroopan yhteisön rautatiemarkkinadirektiivissä (2012/34/EU) ja Euroopan komission täytäntöönpanoasetuksessa (2015/909).

Ratamaksun perusmaksuun kuuluvat rataverkon vähimmäiskäyttöpalvelut, joita ovat:
a) rautateiden ratakapasiteettia koskevien hakemusten käsittely;
b) oikeus käyttää myönnettyä kapasiteettia;
c) rautatieinfrastruktuurin käyttö, mukaan lukien verkon risteysasemat ja vaihteet;
d) junaliikenteen ohjaus, mukaan lukien merkinanto, liikenteen ohjaus, lähettäminen ja viestinanto sekä tietojen antaminen junien liikkumisesta;
e) sähkönsiirtolaitteiden käyttö kuljetusvirran saamiseksi;
f) kaikki muut tiedot, jotka tarvitaan sellaisen liikenteen harjoittamiseen, jota varten kapasiteetti on myönnetty.

Ratamaksujärjestelmä vuonna 2018

Liikenneviraston on perittävä ratamaksun perusmaksua rautatieliikenteen harjoittajilta tasapuolisesti ja syrjimättä rataverkon vähimmäiskäyttöpalveluista ja raideyhteyksistä rataverkon käyttömahdollisuuspalveluihin niiden käytön mukaisesti. Ratamaksun perusmaksu perustuu niihin radanpidon kustannuksiin, jotka aiheutuvat suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta. Perusmaksun yskikköarvot julkaistaan verkkoselostuksessa.

Ratavero on muodostettu sitä edeltäneistä ratamaksun osatekijöistä eli haitta- ja lisämaksusta, joita perittiin vuoteen 2003 saakka kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin (2001/14/EY) maksuperusteiden nojalla. Haittamaksulla voitiin ottaa huomioon junaliikenteen ympäristökustannuksia. Lisämaksua perittiin kiinteiden infrastruktuurikustannusten kattamiseksi.

Rataosalta Kerava–Lahti peritään lisäksi investointiveroa investoinnin pitkän aikavälin kustannusten kattamiseksi 31.8.2021 saakka.

Ratamaksun suuruus vuonna 2018

Perusmaksu

Tavaraliikenne 0,1350 senttiä/ bruttotonnikilometri

Henkilöliikenne 0,1308 senttiä/ bruttotonnikilometri

Ratavero *)

Tavaraliikenne

   - sähkövetoinen 0,05 senttiä/ bruttotonnikilometri

   - dieselvetoinen 0,1 senttiä/ bruttotonnikilometri

Henkilöliikenne 0,01 senttiä/ bruttotonnikilometri

Investointivero (koskee rataosaa Kerava–Lahti)

Tavaraliikenne 0,5 senttiä/ bruttotonnikilometri

Henkilöliikenne 0,5 senttiä/ bruttotonnikilometri

*) Tavaraliikenteen ratavero on ollut määräaikaisesti poistettuna vuosina 2015-18.


Ratamaksujärjestelmä vuonna 2019

Ratamaksujärjestelmä uudistuu vuonna 2019 uuden EU-sääntelyn mukaiseksi. Rataverkon hinnoittelu muodostuu ratamaksun perusmaksusta ja sen porrastuksista, lisämaksuista ja palveluiden hinnoittelusta.

Ratamaksun perusmaksu perustuu edelleen niihin radanpidon kustannuksiin, jotka aiheutuvat suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta. Perusmaksun alennusmahdollisuudet koskevat vähäliikenteisten ratojen ja vähämeluisen kaluston käytön sekä uusien kuljetusten edistämistä. Perusmaksun korotukset voivat kohdistua rataa kuluttavaan kalustoon, ylikuormitetun rataosan liikenteeseen sekä uuden rataosan investointimaksuun. Lisämaksuilla voidaan kattaa radanpidon kiinteitä kustannuksia sellaisilta markkinasegmenteiltä, jotka kestävät lisämaksut. Palveluiden hinnoittelu voi kohdistua käyttöoikeus-, oheis- ja lisäpalveluihin.

Radanpidon kustannukset ovat eri suuruiset sähkövetoisella ja diesel-vetoisella liikenteellä, minkä vuoksi perusmaksun yksikköarvo on eriytetty käyttövoiman mukaan.

Ratamaksun perusmaksun suuruus vuonna 2019

Perusmaksu

Sähkövetoinen liikenne 0,1653 senttiä/ bruttotonnikilometri

Dieselvetoinen liikenne 0,1259 senttiä/ bruttotonnikilometri

 

Ratamaksuun liittyviä Liikenneviraston julkaisuja

Ratamaksun kehittämisselvitys (2014).

Ratamaksun perusmaksun kehittäminen (2016)

Ratamaksun perusmaksun määrittely Liikenneviraston vuoden 2019 verkkoselostukseen (2018).

Sivu päivitetty 27.04.2018