Vt 9 Tampere-Orivesi

Valtatie 9 (E63) on erityisen tärkeä osa Suomen TEN-tieverkkoa. Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut yleissuunnitelman valtatie 9:n parantamisesta Tampereen Alasjärven ja Oriveden eritasoliittymän välille. Vuonna 2007 käynnistetyn hankkeen suunnitteluun sisältyi myös ympäristövaikutusten arviointi. Yleissuunnitelma valmistui marraskuussa 2010. 

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi -hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi toukokuussa 2007. YVA-ohjelma oli julkisesti nähtävillä 3.5.–1.6.2007. Silloinen Pirkanmaan ympäristökeskus antoi ohjelmasta lausuntonsa yhteysviranomaisena kesäkuussa 2007.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui kesäkuussa 2008. Arviointiselostusta täydennettiin keväällä 2009 täydennysraportilla, jossa tarkennettiin arviointiselostuksen vaikutusarvioita ja tutkittiin ympäristöhaittojen lieventämiskeinoja.

Ympäristökeskus antoi arviointiselostuksesta ja täydennysosasta lausunnon 9.10.2009.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä aineisto löytyy ympäristöhallinnon verkkopalvelusta (ymparisto.fi).

Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelman mukaan Tampereen ja Oriveden välinen, noin 35 kilometrin pituinen tiejakso parannetaan moottoritieksi välillä Alasjärvi–Ruutana ja keskikaiteelliseksi 4-kaistatieksi välillä Ruutana–Orivesi. Tie parannetaan Pirkanmaan vahvistetun maakuntakaavan mukaisesti nykyisessä maastokäytävässään. Suunnitelmaan sisältyy kuusi uutta eritasoliittymää (Tasanne, Suinula, Säynäjärvi, Siitama, Yliskylä ja Oritupa) ja neljä parannettavaa (Alasjärvi, Aitovuori, Tarastenjärvi ja Orivesi). Suunnitelma sisältää uusia siltoja 36 kappaletta. Nopeusrajoitus on 100 km/h.

Suunnitelmassa on esitetty rinnakkaistiejärjestelyt kaikkien tasoliittymien poistamiseksi tiejaksolta. Kevyen liikenteen yhteydet järjestetään erillisten väylien ja rinnakkaisten teiden avulla. Koko tiejakso valaistaan.

Meluntorjuntarakenteita on esitetty nykyisen asutuksen ja Soimasuon Natura-alueen kohdille. Ekologiset yhteydet turvataan kolmen ekosillan, yhden hirvieläinten alikulun ja kahden pieneläinalikulun avulla. Koko tiejaksolle rakennetaan riista-aita.

Hankkeen yleissuunnitelman kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa (ind.135, 2000=100, yhteiskustannus 12%). Kustannusarvio ei sisällä lunastus- ja korvauskustannuksia. Hankkeen Hyöty–Kustannus-suhde on 2,13.

Vaihtoehtotarkastelut

Yleissuunnitelmassa tutkittiin seuraavia päävaihtoehtoja:

  • VE 0, joka vastaa nykytilannetta ja johon sisältyvät jo toteutettavaksi päätetyt toimenpiteet. Vaihtoehto 0 toimi suunnittelussa vertailuvaihtoehtona.
  • VE 1, joka on varsinainen yleissuunnitelman mukainen kehittämisvaihtoehto.

Kehittämishankkeen sisällä tehtiin paljon alavaihtoehtojen vertailua esimerkiksi eritasoliittymien, kevyen liikenteen yhteyksien ja yksityistiejärjestelyjen osalta. Alustavat tutkitut vaihtoehdot Alasjärvi-Orivesi löytyvät liiteaineistosta (alla). Yleissuunnitelmassa tarkemmin tutkitut ja vertaillut vaihtoehdot on kuvattu suunnitelmaraportin kappaleessa 3 ja liitteessä 2.

Yleissuunnittelun yhteydessä tarkasteltiin myös kehittämisvaihtoehdon toteuttamista vaiheittain kohti tavoitetilaa ja muodostettiin vertailua varten ns. "vaihtoehtoinen kokonaishanke". Vaihtoehtoinen kokonaishanke on esitetty tarkemmin suunnitelmaraportin kappaleessa 4.4.3.

Hankearvioinnissa kohdassa "vaikutukset" verrattiin kehittämishankkeen (VE 1) ja vaihtoehtoisen kokonaishankkeen vaikutuksia.

Vaikutukset

Yleissuunnitelman ratkaisulla liikenneturvallisuus paranee erityisesti kohtaamisonnettomuuksien vähentyessä. Liikennekuolemat vähenevät laskennallisesti 71 %. Liittymien ja kevyen liikenteen turvallisuus paranevat myös oleellisesti.

Liikenteen välityskykyongelmat ja liittymien toimivuusongelmat poistuvat lähes kokonaan. Tasanteen eritasoliittymä vähentää liikennetuvallisuuden kannalta ongelmallisen katuverkon kuormitusta.

Meluhaitat vähenevät tien läheisyydessä asuvien kannalta. Kaikkia meluhaittoja ei kuitenkaan pystytä poistamaan mm. hankkeeseen kuuluvan ympäristön kannalta ongelmallisen vesistön ylityksen kohdalla. Rinnakkaistiejärjestelyt aiheuttavat jonkin verran kiertoa maanomistajille ja asukkaille.

Valitun vaihtoehdon vaikutusten tarkempi kuvaus löytyy yleissuunnitelmaraportista (kappale 5) ja hankearviointiraportista.

Kehityskäytäväselvitys 2016

Työn taustalla ovat samalle yhteysvälille vuosina 2007–2009 laaditut ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja sen täydennys sekä syksyllä 2010 valmistunut yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman mukaan valtatie 9 tavoitetila välillä Alasjärvi–Orivesi on nelikaistainen, keskikaiteellinen tie.

Nykyisessä haastavassa rahoitustilanteessa laajat investoinnit infrastruktuuriin joudutaan arvioimaan aiempaa tarkemmin, mikä on toiminut pontimena tälle työlle. Merkittävätkin parantamistoimenpiteet ovat kuitenkin perusteltuja, jos muut keinot eivät ole riittäviä hyväksyttävän palvelutason saavuttamiseen ja muiden reunaehtojen ja strategisten tavoitteiden täyttämiseen. Suunnittelussa korostuu nykyään entistä enemmän eri käyttäjäryhmien ja niiden tarpeiden tunnistaminen.

Valtatie 9 merkitys Suomen päätieverkon osana on hyvin keskeinen. Tie on tärkeä poikittainen väylä itäisen Suomen, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen välillä niin henkilöliikenteelle kuin kuljetuksillekin, kuten vientiteollisuuden kannalta tärkeille satamakuljetuksille. Tie kuuluu myös Euroopan-laajuisen TEN-T-verkon kattavaan verkkoon, ja sillä liikkuu huomattavan paljon raskasta liikennettä. Kokonaisliikennemääriltään tie on kaksikaistaiseksi erittäin vilkas, minkä vuoksi välityskykyongelmia on toistuvasti ja liikenneturvallisuustaso on heikko. Maankäytön voimakas lisääntyminen kasvattaa liikennemääriä entisestään luoden painetta väylän parantamiseen.

Tässä työssä on laadittu suunnitelma yhteysvälin parantamiseksi vaiheittain vuoteen 2025 asti. Toimenpiteisiin sisältyy niin liikkumisen ohjauksen keinoja, joilla pyritään vähentämään verkon kuormitusta, kuin perinteisempiäkin infran parantamistoimia. Valtatie 9 tavoitetilana välillä Alasjärvi–Orivesi vuonna 2040 on yleissuunnitelman mukainen nelikaistatie.

Tausta-aineistoa

Sivu päivitetty 09.11.2018