Vt 3 välillä Hämeenkyrö-Ylöjärvi

Valtatie 3 on yksi maan tärkeimmistä ja vilkkaimmista päätieyhteyksistä. Ylöjärven ja Hämeenkyrön välinen osuus on osa Helsingistä Vaasaan ulottuvaa yhteysväliä, joka kytkee toisiinsa neljä maakuntakeskusta ja lisäksi useita merkittäviä asutus- ja elinkeinokeskittymiä. Hämeenkyrön ja Ylöjärven välillä valtatie 3 ei vastaa valtakunnalliselle pääväylälle asetettuja sujuvuus- ja turvallisuusvaatimuksia. Pirkanmaan ELY-keskus käynnisti yleissuunnitelman laatimisen valtatien 3 parantamisesta Hämeenkyrön ja Ylöjärven välillä vuonna 2013. Yleissuunnitelma valmistui joulukuussa 2014. Tieosuuden ympäristövaikutuksia on arvioitu vuonna 2009 valmistuneessa YVAssa.

Yleissuunnitelman lähtökohtana on Ylöjärvi-Hämeenkyrö välille vuonna 2009 laadittu ympäristövaikutusten arviointi YVA. YVAssa tutkittiin kolme eri vaihtoehtoa valtatien 3 linjaukselle sekä niiden vaikutuksia. Yleissuunnitelmassa esitetty valtatien linjaus vastaa YVAn vaihtoehtoa 2, joka on esitetty vuonna 2013 vahvistetussa maakuntakaavassa. Suunnittelualue kattaa noin 19 kilometrin matkan Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä. Ylöjärvellä suunnittelualue alkaa nykyisen kehätien päätöskohdasta Soppeenmäessä ja loppuu Hämeenkyrössä aiemmin laaditun Hämeenkyrön tiesuunnitelman alkamiskohtaan.

Lähtökohdat

Valtatie 3 on yksi Suomen tärkeimmistä ja vilkkaimmista päätieyhteyksistä. Yhteydellä on suuri merkitys etelä–pohjoissuuntaisen henkilöliikenteen lisäksi teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kuljetuksille sekä joukkoliikenteelle.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut Tiehallinnon vuonna 2008 keskeisille pääteille määrittelemät tavoitteet. Tavoitteiden mukaisesti vuonna 2030 valtatie 3 on Ylöjärveltä Hämeenkyrön pohjoispuolelle saakka 2+2 -kaistainen valtatie. Välivaiheessa tietä parannetaan pienin toimenpitein liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.

Suunnittelun lähtökohtana oli tutkia valtatien parantamismahdollisuuksia puhtaalta pöydältä, vaikka myös aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa esitetyt vaihtoehdot olivat mukana arvioinnissa.

Tärkeimmät aikaisemmat suunnitelmat ovat vuonna 1994 valmistunut yleissuunnitelma ja vuonna 2005 valmistunut koko yhteysväliä Ylöjärvi–Vaasa koskeva kehittämissuunnitelma.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi marraskuussa 2008 ja YVA-ohjelma oli julkisesti nähtävillä 19.11.–31.12.2008. Silloinen Pirkanmaan ympäristökeskus antoi ohjelmasta lausuntonsa yhteysviranomaisena helmikuussa 2009.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui lokakuussa 2009. YVA-selostuksen lisäksi on laadittu tekninen raportti, jossa eri linjausvaihtoehtoja on tutkittu tarkemmin sekä selvitetty niiden kustannuksia ja liikenneteknisiä tunnuslukuja (kts. tausta-aineisto alla).

Yhteysviranomaisena toimiva Pirkanmaan ELY-keskus antoi lausunnon arviointiselostuksesta 28.2.2011.

YVA-menettelyyn liittyvä aineisto on tutustuttavissa ympäristöhallinnon sivuilla (ymparisto.fi). 

Yleissuunnitelma

Tien yleissuunnitelma on maantielakiin ja – asetukseen perustuva suunnitelma, joka laaditaan, jolleivät hankkeen vaikutukset tai hankkeen sijaintia ja vaikutuksia ei ole riittävissä määrin ratkaistu kaavoituksen yhteydessä. Yleissuunnitelmassa on esitetty tien liikenteelliset perusratkaisut, tien likimääräinen sijainti sekä hankkeen vaikutukset mm. ihmisiin ja ympäristöön. Kuntien maankäytön suunnitelmat, ympäristöä koskevat tarkemmat selvitykset ovat vaikuttaneet hankkeen ratkaisuihin.

Yleissuunnitelma on laadittu maantielain mukaisesti. Yleissuunnitelma on tehty yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan, Ylöjärven kaupungin, Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueen sekä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Yleissuunnitelman mukaan Hämeenkyrön ja Ylöjärven välinen noin 19 kilometrin tiejakso parannetaan nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi väyläksi, jonka liittymät ovat eritasoliittymiä.

Yleissuunnitelmassa esitetään, että valtatie parannetaan osin nykyiselle paikalleen Hämeenkyrön puolella Hanhijärveltä Hämeenkyrön–Miharintien (maantie 2624) liittymään ja osittain uudelle linjaukselle nykyisen valtatien pohjoispuolelle Hämeenkyrön−Miharintien liittymästä Ylöjärven Heinikon kohdalle. Uutta valtatie osuutta rakennetaan noin 10 kilometriä. Heinikon kohdalla valtatie liittyy nykyiseen kantatiehen 65 noin kaksi kilometriä Elovainion pohjoispuolella. Heinikon eritasoliittymän ja Elovainion eritasoliittymän välillä kantatie 65 muutetaan valtatieksi 3.

Valtatielle rakennetaan kaksi uutta eritasoliittymää. Valtatien 3 ja Hämeenkyrön–Miharintien (mt 2634) liittymään rakennetaan perusverkon eritasoliittymä. Valtatien 3 ja kantatien 65 liittymään rakennetaan Heinikon kiertoeritasoliittymä, jossa kantatien päättymiselle saadaan visuaalinen päätekohta. Lisäksi nykyinen Elovainion eritasoliittymä parannetaan kiertoeritasoliittymäksi.

Valtatiellä 3 ei sallita tasoliittymiä. Suunnitelmassa on esitetty rinnakkaistiejärjestelyt tasoliittymien poistamiseksi. Nykyisen valtatien syrjään jäävä osuus muutetaan rinnakkaistieksi, jolla sallitaan tasoliittymiä.

Valtatien nopeusrajoitus on 100 km/h lukuun ottamatta Elovainion kohtaa, jossa valtatien linjaus, pysähtymisnäkemävaatimukset ja liikennemelun aiheuttamat haitat edellyttävät 80 km/h enimmäisnopeusrajoitusta. Koko tiejakso on esitetty valaistavaksi. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty joukkoliikenteen yhteydet sekä jalankulku- ja pyöräilyväylät.

Melusuojauksia on esitetty nykyisen asutuksen sekä loma-asutuksen kohdille. Ekologiset yhteydet on esitetty turvattavaksi yhden laadukkaan ekosillan avulla sekä kahden muun siltayhteyden kautta. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty pieneläinalikulkuja sekä liito-oravayhteydet. Koko tiejaksolle rakennetaan riista-aita. Tienparannushankkeen vaikutuksista Sarkkilanjärven Natura 2000 -alueeseen on laadittu yleissuunnitelman yhteydessä luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 98,5 miljoonaa euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on noin 1,2 eli hanke on yhteiskunnallisesti kannattava toteuttaa. Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain. 

Yleissuunnitelmasta tehdään hyväksymispäätös (Liikennevirasto) ja yleissuunnitelma on lähtökohtana myöhemmin laadittavalle tiesuunnitelmalle.

Sivu päivitetty 09.11.2018