Yhteystiedot

Pirkanmaan ELY-keskus

projektipäällikkö

Tero Haarajärvi

  • 0295 036 223
  • etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

liikennejärjestelmä­päällikkö

Jarmo Salo

  • 0295 027 754
  • etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Vt 3 Tampere-Vaasa

Valtatie 3 kuuluu Suomen tärkeimpään päätieverkkoon, jolle asetettu muita pääteitä korkeampi laatutavoite ei tällä hetkellä toteudu Tampereen ja Vaasan välisellä valtatieosuudella. Liikenne tiellä kasvaa, mutta liikenneturvallisuus heikkenee. Valtatie 3:lla on suuri merkitys etelä-pohjoissuuntaisen henkilöliikenteen lisäksi teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kuljetuksille ja joukkoliikenteelle.

Yhteysvälin Tampere-Vaasa parantamista on suunniteltu koko 2000-luvun ajan. Kehittämistavoitteista päätettiin vuonna 2005 valmistuneessa kehittämissuunnitelmassa, jonka pohjalta jatkosuunnittelu on edennyt. Kehittämissuunnitelman  tavoitetilaan on tarkoitus edetä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan kiireellisimmät toimenpiteet, jotka turvaavat yhteysvälin liikenteelle riittävän liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden seuraaviksi 10–15 vuodeksi. Tavoitetilassa valtatie 3 on sujuva ja turvallinen, jossa vilkkaat osuudet ovat nelikaistaisia ja tärkeimmissä liittymissä on eritasoliittymät. Tavoitteena on valtakunnallisten elinkeinoelämänkuljetusten matka-ajan minimointi ja täsmällisyys vaarantamatta liikenneturvallisuutta.

Nykytila

Tampereen ja Vaasan välillä Valtatie 3 ei moneltakaan tieosuudeltaan vastaa liikenneolosuhteiltaan nykyaikaisia vaatimuksia. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvuilla mitattuna selvästi muita valtateitä vaarallisempi. Suurimmat liikenneturvallisuusongelmat ovat Tampereen ja Ikaalisten välillä sekä tieosuuden taajamien kohdilla. Liikenteen sujuvuutta heikentävät muun muassa tiheässä olevat maankäyttöliittymät ja tavoitetasoa 100 km/t alhaisemmat nopeusrajoitukset. Liikenteen sujuvuudessa suurimmat puutteet ovat Hämeenkyrössä, sekä Ikaalisten ja Parkanon taajama-alueilla.  Ohitusmahdollisuuksien puute haittaa liikenteen sujuvuutta taajama-alueiden ulkopuolella. Jalasjärvellä Valtatie 3:n ja 19:n sekä Laihialla Valtatie 3:n ja 18:n liittymäalueet ovat raskaan liikenteen kannalta erittäin hankalia.

Valtatie 3:n keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) yhteysvälin linjaosuuksilla on nykyisin 2 500–16 900 autoa vuorokaudessa. Vuoteen 2040 mennessä keskimääräisen vuorokausiliikenteen ennustetaan kasvavan 2 800–24 700 autoon vuorokaudessa. Liikennemäärät ovat suurimmillaan tarkasteluvälin pohjois- ja eteläpäässä, Ylöjärvellä ja Vaasassa sekä niiden läheisyydessä. Pienimmillään liikenne on Ilmajoen ja Laihian välillä. Raskaan liikenteen osuus koko liikennemäärästä vaihtelee  6 prosentin ja 16 prosentin välillä.

Yhteysvälin keskeisimmät ongelmat

  • Monilla tieosuuksilla jo nykyiset liikennemäärät aiheuttavat sujuvuusongelmia.
  • Liikenneturvallisuus on tuntuvasti heikompi kuin Suomen valtateillä keskimäärin. Vaarallisia liittymiä on 46 kappaletta.
  • Nopeustaso on pitkillä osuuksilla alhaisempi (60–80 km/h) kuin runkoteille asetettu tavoitenopeustaso (100 km/h).
  • Ohittaminen kapealla ja mäkisellä tiellä on monin paikoin vaikeaa.
  • Tie kulkee usean taajaman läpi.
  • Maankäyttöliittymiä on tiheästi.
  • Kevyen liikenteen yhteyksissä on puutteita.
  • Liikenteestä aiheutuu haittaa ja riskejä pohjavesialueille.
  • Liikenteen melu aiheuttaa ongelmia asukkaille.

Suunnittelutilanne

Vuonna 2015 valmistui kehityskäytäväselvitys ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä. Toimenpiteet on muodostettu palvelutasoanalyysin ja kehittämisvaihtoehtojen kustannustehokkuus- ja vaikuttavuusarvioiden perusteella. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet kohdistuvat keskeisiin palvelutasopuutteisiin. Ne koostuvat kiireellisimmistä kärkihankkeista, joilla parannetaan kuljetusten ja työmatkaliikenteen palvelutasoa ja turvallisuutta sekä pienistä kustannustehokkaista liikenneturvallisuutta parantavista hankkeista. Toimenpiteiden kustannusarvio on 158 miljoonaa euroa (MAKU130: 2010=100). 

Valtatie 3 parannetaan keskikaiteellisilla ohituskaistoilla, tie- ja liittymäjärjestelyillä, eritasoliittymillä, riista-aidoilla sekä pohjavesi- ja melusuojauksilla. Parantamisen yhteydessä rakennetaan myös risteyssiltoja, rinnakkaisteitä ja uutta tievalaistusta. Tien parantaminen tehdään pääosin nykyistä tielinjausta noudattaen. Vain Hämeenkyrön ohitustie muodostaa poikkeuksen.

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet poistavat merkittävimmät palvelutasopuutteet. Niiden avulla voidaan nostaa valtatien laatutasoa niin, että kuljetusten toimintavarmuus ja nopeus ovat riittävät ja päivittäinen arkiliikenne on sujuvaa myös kaupunkiseuduilla. Toimenpiteet parantavat merkittävästi valtakunnallisten kuljetusketjujen kustannustehokkuutta sekä ennakoitavuutta Tampereelta pohjoiseen.

Hankkeen suunnitelmavalmiutta on parannettu siten, että hankkeen toteuttaminen olisi mahdollista käynnistää välittömästi. Hankkeen toteuttamisajankohdasta päätetään liikennepoliittisessa selonteossa.

Yhteysvälin suunnittelu on tehty Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten yhteistyönä. Hanke sijoittuu Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueille.

Yhteysvälihankkeen 1. vaihe sisältää: 

  • Hämeenkyrön kohdalle 4-kaistainen ohitustie
  • Nykyiset ohituskaistat keskikaiteellisiksi Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa
  • Vt 3 ja vt 19 liittymäjärjestelyjen parantaminen Jalasjärvellä
  • Uusia ohituskaistapareja 6 kpl Jalasjärvelle ja Parkanoon ja yksityistieliittymien vähentäminen rinnakkaistiejärjestelyin
  • valtatien leventämistä ja geometrian parantamista
  • Laihian ja Kurikan kohtien parantaminen
  • Liikenneturvallisuutta merkittävästi parantavia pienehköjä toimenpiteitä useiden kuntien alueella
  • meluntorjuntaa, riista-aitoja, tievalaistusta ja pohjavedensuojauksia
  • kevyen liikenteen, yksityisteiden ja joukkoliikenteen järjestelyjä.     

Vaikutukset

Valtatie 3:n ensimmäisen vaiheen kehittämishanke parantaa huomattavasti liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tien ongelmallisimmilla jaksoilla. Myös kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteet paranevat. Toimenpiteet tukevat tieyhteyden kehittämistä kohti tärkeälle päätieverkolle asetettua tavoitetilaa.

Hanke parantaa kolmostien valtakunnallista ja maakunnallista asemaa ja sillä on paljon positiivisia vaikutuksia kolmostien liikenteelle sekä tien vaikutusalueen kunnille, yrityksille ja asukkaille:

  • Hankkeiden toteuttaminen poistaa matalat nopeusrajoitusosuudet Hämeenkyrön, Ilmajoen ja Laihian taajamissa. Toimenpiteet parantavat liikenteen sujuvuutta, liikenneturvallisuutta, liikenteen taloudellisuutta ja asuinviihtyvyyttä sekä lyhentävät matka-aikaa.
  • Hämeenkyrön ja Laihian kohdilla saadaan valtatien nopeus- ja laatutasoa nostettua, mikä palvelee etenkin kuljetuksien ennakointia ja sujuvuutta. Samalla liikenneturvallisuus ja asuinviihtyisyys taajamissa paranevat oleellisesti.
  • Parkanon eteläpuolella valtatien parantaminen poistaa laatu- ja turvallisuustasoltaan erittäin heikon osuuden ja parantaa oleellisesti pitkämatkaisen liikenteen ja kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta.
  • Jalasjärvellä oleva valtateiden 3 ja 19 vilkas tasoliittymä parannetaan, mikä palvelee etenkin kuljetuksia ja turvallisuuden parantamista.
  • Ohituskaistoilla ja muilla matka-aikaa nopeuttavilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa matka-aikaan niin, ettei se kasva liikenteen lisääntyessä. Vuoden 2025 matka-ajan arvioidaan olevan pienempi kuin nykytilanteessa. Vaikutus koskee sekä arkiliikennettä että raskaan liikenteen kuljetuksia.
  • Liikenneturvallisuus paranee merkittävästi. Toimenpiteet vähentävät noin 6 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Onnettomuuksien määrä vähenee 20 % verrattuna parantamattomaan tiehen.
  • Toimenpiteet vähentävät esimerkiksi liikennemelun aiheuttamia viihtyisyyshaittoja useissa kohteissa ja parantavat paikallista liikkumista autolla, jalan ja pyörällä.
  • Valtatien parantaminen palvelee myös joukkoliikenteen sujuvuutta, pysäkkiolosuhteiden parantamista ja liityntäpysäköintiä.
  • Maankäytön suunnittelussa on varauduttu valtatien vaikutusalueen kehittämistoimenpiteisiin, jolloin ensimmäisenvaiheen parannushankkeet osaltaan tukevat ja edistävät kuntien maankäyttösuunnitelmia etenkin Hämeenkyrössä, Kurikassa ja Laihialla.
  • Hankkeiden ympäristövaikutukset on otettu huomioon suunnittelussa ja ne ovat kohtuullisesti hallittavissa.
  • Hanke on taloudellisesti kannattava ja sen hyöty-kustannussuhde on 1,3. Tien rakentamisella on myös merkittävä työllisyyttä parantava vaikutus.
  • Liikenteen aiheuttamat haitat asutukselle ja maankäytölle vähenevät, kun tieympäristöä kohennetaan, liikenteen ohjausta parannetaan ja rakennetaan pohjavedensuojauksia, meluesteitä ja valaistusta.
  • Hankeen negatiiviset vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Maiseman kannalta ongelmallisimpia kohteita ovat Hämeenkyrön taajaman halkaiseva uusi ohikulkutie sekä uudet eritasoliittymät. Erityisesti Pohjanmaan avarassa peltomaisemassa useita metrejä maanpintaa korkeammalle nousevat rakenteet ja muutokset näkyvät kauas. Se tekee toimenpiteiden sovittamisesta maisemaan erityisen haastavaa.
Sivu päivitetty 06.11.2018