Tilannekatsaus infran tietomalleihin

Infra FINBIM -tutkimushanke lähenee loppuaan. Hankkeen tuloksena alalle on syntynyt avoin tiedonsiirtoformaatti, yleiset mallivaatimukset sekä yhteinen nimikkeistö. On syytä miettiä, mitä seuraavaksi.Inframallintamisen jatkotyö tapahtuu BuildingSMART Finlandin alaisuudessa ensi vuoden alusta alkaen. Näin Infra FINBIMissä syntyneet infrapuolen mallinnusvaatimukset löytävät luontevan kotipesän. Standardointityön lisäksi myös muut mallintamisen osa-alueet vaativat panostusta.

Tietomallinnusalalla riittää työnsarkaa. Infra FINBIMin saavutukset antavat hyvän ponnistuslaudan, mutta samalla on katsottava pidemmälle. Ensimmäisenä työnä on ottaa tulokset osaksi jokapäiväisiä käytäntöjä. Lähtötietomallivaatimusten ottaminen osaksi suunnittelua sekä inframodel 3 -tiedonsiirtoformaatin (IM3) käyttöönotto ovat selkeimpiä tehtäviä. Alalla on tehty päätös siitä, että Liikennevirasto ja suuret tilaajat edellyttävät IM 3:n käyttöä ensivuoden toukokuusta lähtien.

Viime viikolla suomessa pidettiin BuildingSMARTIN kansainvälinen seminaari inframallintamisesta. Vaikka välillä tuntuu, että asiat eivät etene halutulla nopeudella, antaa kansainvälinen katsaus hyvän näkökulman oman maan tilanteeseen. Kansainvälisesti Suomi on edelleen ensimmäisenä jokaisella rintamalla, kun mallinnusosaamista mitataan. Seminaarissa muut maat totesivat, että meillä on hyvin käytännönläheinen tapa toimia. Uusia asioita ei epäröidä pilotoida ja sitä kautta implementoida osaksi käytäntöä. Monessa maassa arkaillaan myös vaikeiden asioiden nostamista esille. Mallintaminen vaikuttaa kuitenkin kaikkeen ja tällöin on huomioitava esimerkiksi lainsäädännön vaikutukset.

Vuosi 2014 tuo mukanaan uusia haasteita. Mallinnuksen saralla työtä riittää suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös yhä suuremmissa määrin kunnossapidon puolella. Paljon puhutaan siitä, että isoimmat hyödyt mallintamisesta saadaan omaisuuden hallinnan kautta. Valtiolla on 19,2 miljardin euron väyläomaisuus, ja uusinvestointeja on vain murto-osa väyläverkon pituudesta. Alustava työ mallinnuksen hyötyjen ulosmittaamiseksi kunnossapidossa on jo aloitettu muun muassa Infra FINBIMissä, jossa on pilotoitu rakenteen parantamista muutamissa kohteissa. Ensimmäinen pilotti tältä rintamalta onnistui yli odotusten ja sen avulla varmistuttiin, että koneohjauksen tarkkuus on riittävä, kun toleranssit ovat tiukkoja.

Samalla myös voimistui näkemys, että mallinnus ei rajoitu yksinomaan täydellisiin rakennemalleihin. Kunnossapitomallit tai ylläpitomallit ovat aivan erilaisia kuin tämän päivän rakennussuunnitelmamallit. Oleellista on jatkotyön kannalta tunnistaa 20 % kunnossapidon töistä, joiden saaminen mallipohjaiseen rekisteriin toisi 80 % hyödyt.

Millaista tietoa, kenen vastuulla ja missä muodossa?

Samalla kun Liikenneviraston omia tulevaisuuden rekisteritarpeita kartoitetaan, tulee ajankohtaiseksi myös miettiä rekistereitä laajemmassa mittakaavassa ja pohtia, kenen olisi järkevää ylläpitää mitäkin tietoa. Tiedon omistajalla on vastuu huolehtia tiedon oikeellisuudesta koko tiedon elinkaaren ajan. Mikäli tieto löytyy ajantasaisista rekistereistä, on tulevaisuuden visiona saada tarvittavat tiedot käyttöön avointen rajapintojen kautta. Tällöin esimerkiksi eräs infrarakentamisen pullonkauloista, lähtötietojen kartuttamien ja oikeellisuuden varmistaminen, voitaisiin toteuttaa suhteellisen nopeasti. Tämän vision täydellinen toteutuminen on kuitenkin pitkän aikavälin tavoite. Parhaiten visio toteutuu tällä hetkellä maanmittauslaitoksen maastotietojen sekä GTK:n pohjatutkimusrekisterin osalta. Muistutuksena sanottakoon, että konsulttien tulee toimittaa kaikki Liikenneviraston hankkeilla tehdyt pohjatutkimukset GTK:n ylläpitämään rekisteriin.

Myös arkistovelvoitetta lähdetään avaamaan tarkemmin. Edelleen tarvitaan paperisia dokumentteja, mutta niiden sisältö voitaisiin tuottaa malleista tiettyinä kuvakaappauksina. Tällöin tulisi määritellä ne asiat, jotka myös mallipohjaisessa piirustuksessa tulisi esittää. Myös joistain piirustuksista voitaisiin luopua. Näitä voisivat olla esimerkiksi systemaattiset poikkileikkaukset 20 m välein. Toisaalta tietyt teemakartat ja pituusleikkaukset koetaan hyviksi esittää edelleen myös piirustuksin.

Mallinnus on kaikkia varten

Infran mallintamisesta puhuttaessa ei voida sivuuttaa koulutusta. Ensi vuonna starttaa ensimmäinen inframallintamisen koulutusjakso, joka on suunnattu jo töissä oleville. Koulutus sopii alan kaikille toimijoille. Mallinnus on ekspansiivista oppimista. Ekspansiivisessa oppimisessa keskeistä on ajatus siitä, että oppimisprosessin kohde ei ole kiinteä tai annettu, vaan se muuttuu oppimisprosessin kuluessa. Vain hyvin harvasta asiasta, jos yhdestäkään, voidaan mallinnuksessa sanoa, että kaikki oleellinen on jo keksitty. Teknologia kehittyy jatkuvasti, mikä taas mahdollistaa uusia asioita. Tietoa saadaan yhä enemmän siirrettyä avoimilla standardeilla. Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos.

Lopuksi toteankin, että mallinnus on tarkoitettu kaikille. Se ei rajoitu vain suunnitteluun ja rakentamiseen tai nuoriin ja innovointikykyisiin. Mitä enemmän mukaan saadaan nykyprosessin tuntevia konkareita, jotka tietävät pahimmat pullonkaulat ja haluavat ratkaisun toimimattomaan prosessin osaan, sitä nopeammin mallinnuksen hyötyjen ulosmittaaminen kasvaa. Jo nyt muutamat tyytymättömät tai kokeilunhaluiset ovat saaneet aikaan loistavia tuloksia.

Sivu päivitetty 10.11.2015