Tietomalliviestintä

Liikenneviraston uusittu siltojen tietomalliohje on kommentoitavana. Uusittu ohje on tarkoitus julkaista vielä tämän vuoden puolella. Ohjeessa on lukuisten täsmennyksen lisäksi esitelty uusi termi: Tietomalliviestintä. Ajatuksia tietomalliviestinnästä on ohjeeseen kirjoittanut Sakari Lehtinen Datacubist Oy:stä.

Viestintä ja tietomalliviestintä

Viestinnässä on määritelty suhteellisen vakioidut tavat toimittaa informaatio eri kohderyhmille. On olemassa vakioidut asiakirjapohjat ja muita määriteltyjä tapoja toimittaa viestiä. Tärkeää on miettiä minkä sävyistä viestiä lähetämme. Tärkeää on myös kysyä,että mikä on imagollemme sopiva tapa viestiä. Täydentääkö sisältö mielikuvaa?

Nettitietokirja Wikipedia määrittelee viestintää näin: "Viestintä eli kommunikaatio voidaan ymmärtää sekä sanomien siirtämiseksi että merkitysten tuottamiseksi. Lisäksi viestintä on määritelty yhteisyyden tuottamiseksi, jolloin olennaista ei ole tiedon tai informaation välittäminen vaan yhteisen ymmärryksen tuottaminen" /1./

Sakari Lehtistä lainaten "Yleisesti puhuttaessa tietomallien luovuttamisesta eteenpäin, joko tilaajalle tai hankkeen muille toimijoille, ei ajatella tilanteen olevan viestintää.". Wikipedian tekstiä mukaillen tietomallien toimittamisessa on nimenomaan kyse merkityksen ja yhteisen ymmärryksen tuottamisesta. Kyse on myös eräänlaisesta sanomasta, joka ei ehkä ole kyyhkyn jalkaan kiinnitetty paperilappu vaan tietokaistoja pitkin kulkevasta datasta.

Tuntomerkkien täyttyessä, voidaan todeta tietomallien toimittamisen osapuolille olevan viestintää tai sen aiemmin määrittelemätöntä alalajia: Tietomalliviestintää. Olisiko tarpeellista määritellä tarkemmin pelisääntöjä myös tietomallien kanssa viestittäessä? Mikä on tietomallin tehtävä? Millaista viestiä lähetämme?

Tietomalliviestinnän nykymuodot

Nykyisin eletään tietomallintamisen kehitysvaihetta ja tietomalliviestintää tapahtuu monella eri tavalla tai jopa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Yleisin keino tiedon siirtämiseen on tulostaa tietoa tietomallista piirustuksiksi tai muiksi perinteisiksi dokumenteiksi. Tällöin voidaan varmistaa, että kaikki viestin saajat voivat lukea tietoa eikä erillisiä tiedonkääntöjä datan vastaanottamiseksi tarvitse tehdä. Toinen käytössä oleva tapa on lähettää koko tietomalli joko mallintamiseen käytetyssä formaatissa tai avoimessa formaatissa. Tällöin lähetetään koko tietomallin tietosisältö vastapuolen ihmeteltäväksi.

Kun tietomallin tiedoista tehdään perinteisiä dokumentteja, niin eteen ilmestyy muutamia ongelmia. Usein on hyvin turhauttavaa "vääntää" tietomallista tietoa tietomallille luonnottomaan muotoon. Tämä koetaankin turhaksi resurssien haaskaamiseksi. Lisäksi tietomallin idea (tiedon yksiselitteinen ilmentymä) katoaa, kun perinteisten suunnitelmaasiakirjojen tulkinta, erityisesti piirustusten osalta, vaatii "piirustusten lukutaitoa" ja valtavasti empiiristä tietoa.

Rakenteen tai rakennusosan koko tietomallin hyödyntämisessä on omat haasteensa. Näistä ehkä merkittävin on vastaanottajan kannalta "turha tieto" eli tieto, mitä ei tehtävän suorittamiseen tarvita. Ylimääräinen tieto aiheuttaa vastaanottajalle monenlaisia ongelmia. Esimerkiksi käyttäjälle tärkeä tieto voi olla limittynyt muuhun tietoon ja se joudutaan suodattamaan tietomallista.

Ylimääräistä tietoa voi olla todella paljon, joka itsessään lisää ennestään datan siirron haasteita. Lisäksi tietomallin vastaanottajalta vaaditaan laajaa osaamista tietomalliohjelmistoista ja niiden käytöstä. On olemassa tilanteita joissa mallin vastaanottaja tarvitsee kaiken tiedon. Näihin voivat lukeutua esimerkiksi suunnitelmien viranomaistarkastus ja -hyväksyntä.

Miten tietomalliviestintää voidaan kehittää

Ensimmäiset askeleet pelisääntöjen laatimiseen on jo otettu. Lähes vakiintunut tapa on toimittaa tietomallin mukana tietomalliselostus. Tietomalliselostuksen tavoitteena on kertoa tietomallin sisältö, laajuus, mallin laatimiseen käytetty ohjelmisto, luovutettavan tiedon formaatti ja tiedon jäsentäminen ja niin edelleen. Tietomallien hyödyntämisen kannalta tietomalliselostus on välttämätön, mutta onko se riittävä? Riittävyys on vaikea määritellä ja riippuu hyvin paljon myös vastaanottajan kyvystä ymmärtää "tietomallin kieltä". Toisaalta hyväkään tietomalliselostus ei korvaa surkeasti laadittua mallia.

Kaikkein parasta menetelmää tietomallien liikutteluun voi olla tässä kehityksen vaiheessa vaikea määritellä, mutta suuntausta voidaan linjata. Perinteisestä viestinnästä poiketen tietomalliviestinnässä vastaanottajan rooli korostuu. Ensimmäisessä vaiheessa vastaanottajan tulee määritellä, mitä tietoa tarvitaan tehtävän toteuttamista varten. Tällöin tiedon vastaanottaja määrittelee mallin sisällön ja sen kuinka tieto on luokiteltu mallin sisällä.

Tyypillisiä esimerkkejä kohdennetuista tiedon tarpeista ovat mittausmalli ja raudoitemalli. Mittamies ei tyypillisesti tarvitse kuin rakenteen geometrialinjat ja taitepisteet. Raudoitetoimittaja taas tarvitsee mallin vain raudoitteista ja tiedot rakenteen geometriasta. Näistä kohdennetuista tiedon tarpeista laadituista malleista käytetään termiä siirtomalli. Siirtomalli sisältää vain ennalta määrättyä tietoa, ennalta määrätyssä formaatissa.

Siirtomallit taitorakenteiden ylläpidossa

Liikenneviraston tavoitteena on hyödyntää tietomalleja siltojen ylläpidon tehtävissä.
Käytännössä tulevan rekisterin osana on "tietomallikatselija", jonka avulla voidaan suoraan
web-pohjaisesti katsella siltojen  3-ulotteisia rakenteita joihin on linkitetty taitorakennerekisteristä tulevat tietosisällöt.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että  Liikenneviraston täytyy tarkasti määritellä vaatimukset taitorakennerekisteriin liitettävistä malleista.
Uudistetussa siltojen tietomalliohjeessa on avattu keskustelua siitä, mitkä ovat vaatimukset siirtomalleille, jotta suunnittelusta ja tuotannosta tulevia malleja voidaan tehokkaasti hyödyntää osana uudistettavaa rekisteriä.
Taitorakennerekisterin tietosisällön kaikille osille täytyy löytää "paikka" myös sillan tietomallista.

Sivu päivitetty 09.11.2015