Usein kysytyt kysymykset

Tähän on koottu useimmiten kysyttyjä kysymyksiä liikennepalvelulain vaikutuksiin ja palveluntarjoajien tietovelvoitteisiin liittyen.

  1. Tuleeko Laki liikenteen palveluista myötä muutoksia joukkoliikenteen järjestämistapamalleihin?

    V: Ei tule, päämallit (markkinaehtoinen liikenne ja PSA-liikenne) pysyvät ennallaan. Uutena toimivaltaisen viranomaisen työkaluna valmistellaan palvelusetelin käyttöönottoa.

  2. Voiko yrittäjä tehdä linja-autoliikenteeseen muutoksia kysymättä kuntien tai muiden yrittäjien kantoja? Loppuuko nykytyyppinen lausuntomenettely?

    V: Nykytyyppinen lausuntomenettely loppuu markkinaehtoisessa reittiliikenteessä. Linja-autoliikenteeseen voi tehdä muutoksia, mutta mahdollinen PSA:n yksinoikeus on huomioitava.

  3. Mitä rajapintojen avaaminen tarkoittaa ja kenen se pitää tehdä?

    V: Olennaisten tietojen rajapintojen avaamisella tarkoitetaan sitä, että liikkumispalveluiden tarjoajien tulee avata koneluettavassa muodossa olennaiset tiedot, jotta eri toimijat voivat näiden tietojen perusteella rakentaa mm. reittioppaita loppukäyttäjille. Mikäli toimija ei itse rakenna rajapintaa on mahdollista sopia, että joku toinen esim. välityspalvelu avaa myös toimijan tiedot. Mikäli toimijalla ei ole valmiita NAP-palveluun lisättäviä rajapintoja, kaikki tiedot voi tallentaa myös NAP-palvelussa tai sen lisätyökaluilla. Tiedot välittyvät näin Liikenneviraston rajapintakatalogiin lain mukaisesti. HUOM: Palveluntarjoajilla on velvollisuus pitää tietoja ajan tasalla NAP-palvelussa. Lisätietoja NAP-palvelusta. NAP-rajapintaluettelo löytyy osoitteesta www.finap.fi

    Myyntirajapinnan avaamisella tarkoitetaan sitä, että liikkumis- ja yhdistämispalvelun tarjoajille on avattava pääsy lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapintaan siten, että perushintaisen kertalipun hankkiminen tai yksittäisen matkan varaaminen on mahdollista. Liikennepalvelulain II vaiheessa mukaan otettu puolesta-asiointi tuo tähän lisävaatimuksia vuoden 2019 alusta alkaen.

  4. Miten käy reittiliikenneluville 1.7.2018? Riittääkö, että yritys varmistaa, että tiedot on toimitettu avoimeen rajapintaan?

    V: Reittiliikenneluvat poistuvat 1.7.2018. Liikennepalvelulain mukaan henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan on ilmoitettava säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisista muutoksista  (eli vastaavista tiedoista kuin reittiliikenneluvan muutoshakemuksessa joukkoliikennelain mukaan) Liikennevirastolle viimeistään 60 päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Ilmoitusvelvollisuus koskee markkinaehtoista liikennettä. Ks. lisätietoa täältä.

  5. Voiko tiedot olla useammassa rajapinnassa, jos yhdellä yrityksellä on eri tietoja erilaisissa rajapinnoissa?

    V: Kyllä, tiedot voi ilmoittaa useamman eri rajapintaosoitteen kautta.

  6. Pitääkö tiedot avata avoimen datan periaatteilla (maksutta)?

    V: Ei tarvitse, tietojen saamiseen ja käyttöön voi liittyä käyttöehtoja, kts. Liikennepalvelulain osa III, luku II, 4 §. Tiedot toki saa avata avoimen datan periaatteilla ja sitä suositellaan.

  7. Miten ilmoitan rajapinnan verkko-osoitteen ja päivitykset Liikennevirastolle?

    V: Liikennevirasto on toteuttanut NAP-palvelun, johon rajapinnat ilmoitetaan.  NAP-rajapintaluettelo löytyy osoitteesta www.finap.fi

  8. Miten Liikenneviraston vaihtoehtoista teknistä palvelua olennaisten tietojen digitoimiseksi käytetään? Onko palvelu maksullinen? Kenelle palvelu on tarkoitettu?

    V: Liikenneviraston tarjoamat digitointityökalut ovat pienille toimijoille lähtökohtaisesti maksuttomia. Työkalut on tarkoitettu yrityksille, joilla ei ole muita keinoja (esim. liikenteen suunnitteluohjelmisto) tiedon tuottamiseksi sähköiseen muotoon ja julkaistavaksi rajapintoihin. Säännöllisen henkilöliikenteen reitti- ja aikataulutietoja tieliikenteen osalta voi digitoida RAE-työkalulla. NAP-palveluun on lisäksi integroitu meriliikenteen editori, jolla voi digitoida säännölliseen henkilöliikenteen reitti- ja aikataulutietoja meri- ja sisävesiliikenteessä. Myös pienet toimijat kirjaavat (digitoivat) olennaiset tietonsa NAP-palvelussa. NAP-rajapintaluettelo löytyy osoitteesta www.finap.fi

  9. Ajan vain suljettuja kuljetuksia, koskevatko olennaisten tietojen velvoitteet minua?

    V: Yksittäisistä suljetuista kuljetuksista (esim. KELA-matkoista, VPL-matkoista) tai tilausliikenteestä ei tarvitse avata liikennöintiä koskevia olennaisia tietoja rajapinnoissa. Yrityksen pitää kuitenkin täyttää liikennepalvelulain mukainen tiedonantovelvollisuus sekä muut olennaiset tiedot soveltuvin osin. Siten esimerkiksi y-tunnus, yhteystiedot, toiminta-alue ja kaluston esteettömyys on ilmoitettava.

  10. Ajan suljettujen kuljetusten lisäksi täysin/osittain avoimia kuljetuksia, koskevatko olennaisten tietojen velvoitteet minua?

    V: Kaikista avoimista kuljetuksista on ilmoitettava paitsi yritystä koskevat tiedot, myös liikennettä/yksittäisiä kuljetuksia koskevat tiedot olennaisten tietojen asetuksen mukaisesti.

  11. Julkisia hankintoja koskevan pykälän mukaan viranomaisen on huolehdittava siitä, että henkilöliikenteen palvelujen tarjoaja on mukana yhteisissä lippu- ja maksujärjestelmissä. Entä jos tarjoajat maaseudulla eivät kuulu ko. systeemeihin? Onko silloin vaarana, että pienet yritykset pelataan ulos ja suuret toimijat ottavat yhteiskunnan korvaamien kuljetusten markkinat haltuunsa?

    V: Kuljetuspalvelun tarjoaja, joka tarjoaa vain muita kuin IV osan 1 luvun 3 ja 4 §:ssä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tämän lain tai julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) mukaisesti hankkimia henkilöliikenteen kuljetuspalveluita, voi poiketa 1 momentin vaatimuksesta, jos sen toteuttaminen ei ole teknisesti tarkoituksenmukaista eikä kohtuullista yrityksen pienen koon tai toiminta-alueen johdosta. Lain velvoite koskee vain toimivaltaisten viranomaisten kilpailuttamaa liikennettä eli käsittää enimmäkseen joukkoliikennepalveluja.

  12. Toimivaltaviranomaisemme on kilpailuttanut joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmän muutamia vuosia sitten ja meillä on voimassa oleva sopimus vielä joiksikin vuosiksi eteenpäin. Tuleeko meidän noudattaa lain yhteentoimivuusvaatimuksia?

    V: Lain yhteentoimivuusvaatimukset käsittävät kaksi kokonaisuutta: 1) kertalipun myyntirajapinnan avaamisvelvoitteen ja 2) toimivaltaisten viranomaisten julkisia hankintoja koskevat vaatimukset. Näistä kertalipun myyntirajapinnan avaamisvelvoite koskee kaikkia tie- ja raideliikenteen henkilöliikenteen toimijoita riippumatta mahdollisten olemassa olevien sopimusten sisällöstä. Julkisten hankintojen yhteentoimivuusvaatimus koskee sen sijaan uusia kilpailutuksia, ei voimassaolevia sopimuksia. On huomattava, että laki kuitenkin edellyttää toimijoilta yhteistyötä matkaketjujen muodostamiseksi, joten lippu- ja maksujärjestelmien kehittäminen myös meneillään olevan sopimuskauden aikana on erittäin suositeltavaa.

  13. Koskevatko laissa määritellyt hankintojen yhteentoimivuusvaatimukset myös peruskuntien ostamaa avointa joukkoliikennettä?

    V: Eivät koske, laki koskee toimivaltaisten viranomaisten kilpailutuksia.

  14. Tuleeko toimivaltaisen viranomaisen valvoa, että liikenteenharjoittaja täyttää olennaisen tiedon avaamista koskevat velvoitteensa?

    V: Lain mukaan tilaajan tulee kilpailutuksessa ainoastaan vaatia kuvaus siitä, kuinka palveluntarjoaja täyttää kyseiset velvollisuutensa. Olennaisten tietojen velvoitteiden valvonta on normaalia sopimuksenaikaista sopimusehtojen valvontaa. Monessa tapauksessa on luontevinta, että toimivaltainen viranomainen itse vastaa hankkimansa liikenteen osalta olennaisten tietojen avaamisesta ja nämä sopimusehdot tulee olla selvillä kilpailuttamisvaiheessa ja kirjata selkeästi sopimukseen

  15. Riittääkö hankinnassa asetettavaksi vaatimukseksi, että lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinta mahdollistaa kertalippujen myynnin kolmansille osapuolille vai pitääkö yhteentoimivuuden olla kertalippuja laajempaa?

    V: Myyntirajapinnan kertalippujen avaamisvelvoite koskee kaikkia tie- ja raideliikenteen toimijoita, ei ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten hankkimaa liikennettä. Viranomaisten hankkiman liikenteen yhteentoimivuusvaatimuksissa puhutaan yleisesti matkustusoikeuksien todentamisesta, joten viranomainen voinee itse kilpailuttamisasiakirjoissa määritellä, kuinka laajasti yhteentoimivuutta vaaditaan.

  16. Ketä koskee 60 päivän ilmoitusvelvollisuus ja miten muutostiedot toimitetaan?

    V: 60 päivän ilmoitusvelvollisuus koskee markkinaehtoisia henkilöliikenteen kuljetuspalveluiden tarjoajia, jotka tarjoavat aikataulunmukaista palvelua. Ilmoitus on tehtävä Liikennevirastolle tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja muuttamisesta siltä osin, kun tiedot eivät ole saatavilla palvelun tarjoajan rajapinnoista. Ilmoitusvelvollisuus on säädetty, jotta joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset (kaupugit, ELYt) pystyvät järjestämään, sopeuttamaan ja kilpailuttamaan oman joukkoliikenteensä muutostilanteissa, esimerkiksi koululaisia palvelevien markkinaehtoisten reittiliikenteiden muuttuessa. Velvollisuus koskee siis säännönmukaista reitteihin ja aikatauluihin sidottua liikennettä, joilla on merkitystä alueen julkisesti järjestetylle joukkoliikenteelle.

    Muutoksista ilmoitetaan NAP-palvelussa sähköisellä lomakkeella (Huom. Liikennevirasto päivittänyt ohjeistustaan 13.7.2018.)

    Lomakkeella ilmoittamisesta ei peritä käsittelymaksua eikä koneluettavan rajapinnan käytöstä saa periä maksua Liikennevirastolta. Lue tarkempia ohjeita muutostietojen ilmoittamisesta liikenteenharjoittajille 13.7.2018 lähetetystä päivitetystä tiedotteesta.

  17. Saako uutta markkinaehtoista säännöllistä linja-autoliikennettä aloittaa aikaisemmin kuin 60 päivän kuluttua?

    V: Liikennevirasto seuraa 60 pv ilmoittamisen toteutumista ja raportoi asiasta valvovalle viranomaiselle Trafille. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että olemassa olevan säännöllisen markkinaehtoisen linja-autoliikenteen lakkautuksista tai oleellisista muutoksista on ilmoitettu asianmukaisesti. Myös sopimusliikenteen yksinoikeussuojan toteutumista valvotaan.

  18. Tarjonta- ja kysyntätietojen toimittaminen, ketä koskee ja miten toimitetaan?

    V: Liikennepalvelulain mukaan Liikkumispalvelun tarjoajalla on velvollisuus liike- ja ammattisalaisuuden estämättä toimittaa määräajoin harjoittamansa liikenteen tarjontaa ja toteutunutta kysyntää koskevat tiedot Liikennevirastolle. Velvoite koskee linja-auto ja taksiliikennettä. Liikennevirasto ohjeistaa asiasta tarkemmin ennen lain voimaantuloa. Tiedot toimitetaan määräajoin (esim. puolivuosittain). Toimitettavat tiedot ovat tarjonnasta esimerkiksi toteutuneita lähtömääriä, linjakilometrejä, kalustotarjontaa (taksit). Kysyntätiedot ovat toteutuneita matkamääriä ja talouteen liittyviä lukuja. Liikennevirasto selvittää syksyn 2017 aikana tietojen toimittamisen kokonaisuutta siten, että se huomioi yritysten jo nyt toimittamat tiedot, että se ei työllistä kohtuuttomasti liikkumispalveluiden tarjoajia.

  19. Onko liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen joku paikka, josta näkee kaikki linja-autoliikenteen vuorot?

    V: Reittiliikenneluvat loppuvat lain voimaantulon myötä 1.7.2018. Tämän jälkeen Liikennevirastolla ei ole enää lain nojalla velvollisuutta tietojen keräämisen tai joukkoliikenteen koontikannan ylläpitämiseen. Liikkumispalveluiden tarjoajien on toimitettava olennaisten tietojen rajapinnan osoite Liikennevirastolle. Liikennevirasto kuitenkin kokoaa seurantatietoa yleisen seuranta- ja yhteensovittamistehtävänsä johdosta. Liikenneviraston koontikannan ylläpito jatkuu 1.7.2018 normaalisti, mutta pidemmällä aikavälillä rajapintojen kautta saatavan tiedon laadun parantuessa on toivottavaa, että koontikanta -tyyppinen ratkaisu syntyy markkinaehtoisesti.

  20. Onhan tiedot myös haettavissa rajapinnan kautta?

    V: Kyllä, NAP-palvelusta tietoja voi hakea koneellisesti.

Sivu päivitetty 21.08.2018