Palveluntarjoajien tietovelvoitteet

Liikennepalvelulaki velvoittaa kaikkia liikenteen parissa toimivia yrittäjiä ja viranomaisia jakamaan tietoja omista palveluistaan 1.1.2018 alkaen.

Olennaiset tiedot

Liikennepalvelulain mukaan liikkumispalvelujen tarjoajien tulee avata avoimiin rajapintoihin palveluidensa niin sanotut olennaiset tiedot. Velvoite koskee kaikkia liikkumispalveluita tarjoavia toimijoita liikennemuodosta riippumatta.

  • henkilöiden kuljetuspalvelut (mm. linja-auto- ja taksiyritykset, laiva- ja lentoliikenteen henkilökuljetukset)
  • asemat, satamat ja muut terminaalit
  • liikennevälineiden vuokrauspalvelut ja kaupalliset yhteiskäyttöpalvelut
  • yleiset kaupalliset pysäköintipalvelut
  • välityspalvelut

Olennaisia tietoja ovat mm. reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, sekä palvelun saatavuudesta ja esteettömyydestä kertovia tietoja. Kaikki tiedot eivät ole olennaisia jokaisen palvelun osalta. Avattavat tiedot on määritetty valtioneuvoston asetuksessa.

Olennaiset tiedot avataan Liikenneviraston avaamassa NAP-palvelussa osoitteessa www.finap.fi. Lisätietoa ja ohjeita NAPin käytöstä löydät myös osoitteesta www.liikennevirasto.fi/nap. Liikenneviraston NAP-palvelu ohjeistaa käyttäjää kirjaamaan tiettyä palvelua koskevat olennaiset tiedot.

Tiedot avaa NAPiin se taho, jolla on parhain tieto käytössään

Tietojen avaamisvelvollisuus koskee kaikkia yrityksiä. Mikäli palveluntarjoajan tiedot ovat jonkun muun tahon ylläpitämiä, palveluntarjoajan toivotaan sopivan ko. tahon kanssa, kuka avaa tiedot. Esimerkiksi taksiyritykset voivat sopia tietojen avaamisen liittyvästä yhteistyöstä välityspalvelun kanssa. Kilpailutetussa liikenteessä vastuu olennaisten tietojen avaamisesta tulee päättää jo kilpailutusvaiheessa ja mainita vastuutaho liikennöintisopimuksessa. Lähtökohtana on, että aikataulun mukaisessa liikenteessä se, joka päättää aikataulut vastaa siitä, että tarvittavat tiedot avataan. Esim. jos kaupunki kilpailuttaa bussiliikennettä, tällöin kaupunki myös vastaa tietojen avaamisesta. Yritysten, jotka liikennöivät vain sopimusliikennettä, kuten toimivaltaisen viranomaisen kilpailuttamaa liikennettä, on sovittava viranomaisen kanssa, kuka avaa tiedot.

Tiedot voi avata kolmella vaihtoehtoisella tavalla:

  • Liikennepalveluntarjoaja, jolla on palvelua koskevat tiedot omassa rajapinnassa. Palveluntarjoaja rekisteröityy NAPiin, avaa oman olennaisten tietojen rajapinnan ja tallentaa rajapintaa kuvaavia tietoja Liikenneviraston NAP-palvelukatalogiin.
  • Liikennepalveluntarjoaja, jonka kaikki tai osa palvelua koskevista tiedoista on kumppanin hallussa (esim. reitti- ja aikataulurajapinta, myynti- tai varausrajapinta). Palveluntarjoaja sopii kumppanin, esim. välityspalvelun tarjoajien, kanssa, että he avaavat myös kuljetusyrityksen tiedot samalla kun avaavat omat rajapintansa NAP-palveluun.
  • Liikennepalveluntarjoaja, jolla ei ole tietoja tallennettuna rajapintoihin voi tallentaa kaikki olennaiset tiedot suoraan Liikenneviraston NAP-palvelussa (ns. pienet toimijat)

Valittavasta tavasta riippumatta toimijan tulee huolehtia siitä, että omat tiedot ovat aina ajan tasalla. Tietojen avaamisen valvovana viranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. 

Lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinnan avaaminen

Lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinnan avaamisvelvoite koskee niitä henkilöliikenteen tie- ja rautatietoimijoita, joilla on käytössään lippu- ja maksujärjestelmä. Heidän tulee avata myyntirajapinta perushintaisen kertalipun osalta. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan muuta kuin toimivaltaisen viranomaisen liikennettä hoitavat kuljetuspalvelut, jos toteuttaminen ei ole teknisesti tarkoituksenmukaista eikä kohtuullista (ns. pienet toimijat).

Velvoite koskee myös niitä, joilla on matkan varaamisen mahdollistavia rajapintoja. Esimerkiksi taksialalla velvollisuus koskee lähtökohtaisesti niitä tahoja, joilla on käytössään tietojärjestelmäpohjainen välitysjärjestelmä ja palveluvalikoimaan kuuluu mahdollisuus varata matka etukäteen. Vaatimus koskee siis käytännössä taksin välityskeskuksia. Vaatimus ei koske pieniä taksiyrityksiä, joissa varauksia otetaan vastaan esimerkiksi puhelimella tai sähköpostilla.

Myös tieto lippu- ja maksurajapinnan sijainnista on tallennettava NAP–palvelukatalogiin.

Lippu- ja maksujärjestelmien rajapintojen käyttö vaatii aina sopimuksen tekemistä rajapinnan avaajan ja käyttäjän välillä. Sopimusneuvottelut ovat aina toimijoiden välisiä. Ennen sopimusneuvottelujen alkua kannattaa tutustua Viestintäviraston vetämän Lippu-projektin tekemiin käytännesääntöihin. Niihin on kirjattu asioita mistä kannattaa sopia ja kirjattu lainsäädännön vaatimuksia. Sopimuksessa kannattaa sopia vähintään vastuukysymyksistä, tietoturva- ja tietosuoja-asioista. Toimija voi liittää käyttöehtoja rajapintojen kautta tarjottaviin tietoihin. Viestintävirasto on laatinut oppaan matkaketjujen sopimuskäytännöistä.

Lippu-projekti on tehnyt myös esimerkkirajapinnan, jonka toteuttamalla täyttää lainvelvoitteen. Myös muunlaiset lainvelvoitteet täyttävät rajapinnat hyväksytään, mutta esimerkkirajapinta toimii apuna erityisesti pienemmille toimijoille.

Lisätietoa Lippu-projektista Viestintäviraston sivuilta.

 

Sivu päivitetty 11.01.2018