Palveluntarjoajien tietovelvoitteet

Tällä sivulla kerrotaan tarkemmin henkilöliikenteen palveluntarjoajia koskevista tietojen avaamis-ja ilmoittamisvelvoitteista, jotka hoidetaan Liikenneviraston ylläpitämän NAP-palvelun kautta.

Liikennepalvelulaki on velvoittanut kaikkia liikenteen parissa toimivia yrittäjiä ja viranomaisia jakamaan olennaisia tietoja omista palveluistaan 1.1.2018 alkaen. Samaan aikaan tuli voimaan lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinnan avaamisvelvoite, joka koskee niitä henkilöliikenteen tie- ja rautatietoimijoita, joilla on käytössään lippu- ja maksujärjestelmä. Lisäksi 1.7.2018 alkaen markkinaehtoisen, säännöllisen henkilöliikenteen tarjoajat ilmoittavat liikennettä koskevista aloittamis-, lopettamis- ja muutostiedoista Liikennevirastolle joko NAPiin avattujen rajapintojen tai erillisen lomakkeen kautta. 1.1.2019 tulee voimaan niin kutsuttu puolesta-asiointi säädös, joka tuo uusia vaatimuksia myyntirajapinnan avaamiseen.

Olennaiset tiedot

Liikennepalvelulain mukaan liikkumispalvelujen tarjoajien tulee avata avoimiin rajapintoihin palveluidensa niin sanotut olennaiset tiedot. Velvoite koskee kaikkia liikkumispalveluita tarjoavia toimijoita liikennemuodosta riippumatta.

  • henkilöiden kuljetuspalvelut (mm. linja-auto- ja taksiyritykset, laiva- ja lentoliikenteen henkilökuljetukset)
  • asemat, satamat ja muut terminaalit
  • liikennevälineiden vuokrauspalvelut ja kaupalliset yhteiskäyttöpalvelut
  • yleiset kaupalliset pysäköintipalvelut
  • välityspalvelut

Olennaisia tietoja ovat mm. reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, sekä palvelun saatavuudesta ja esteettömyydestä kertovia tietoja. Kaikki tiedot eivät ole olennaisia jokaisen palvelun osalta. Avattavat tiedot on määritetty valtioneuvoston asetuksessa.

Olennaiset tiedot avataan Liikenneviraston avaamassa NAP-palvelussa osoitteessa www.finap.fi. Lisätietoa ja ohjeita NAPin käytöstä löydät myös osoitteesta www.liikennevirasto.fi/nap. Liikenneviraston NAP-palvelu ohjeistaa käyttäjää kirjaamaan tiettyä palvelua koskevat olennaiset tiedot.

Tiedot avaa NAPiin se taho, jolla on parhain tieto käytössään

Tietojen avaamisvelvollisuus koskee kaikkia yrityksiä. Mikäli palveluntarjoajan tiedot ovat jonkun muun tahon ylläpitämiä, palveluntarjoajan toivotaan sopivan ko. tahon kanssa, kuka avaa tiedot. Esimerkiksi taksiyritykset voivat sopia tietojen avaamisen liittyvästä yhteistyöstä välityspalvelun kanssa. Kilpailutetussa liikenteessä vastuu olennaisten tietojen avaamisesta tulee päättää jo kilpailutusvaiheessa ja mainita vastuutaho liikennöintisopimuksessa. Lähtökohtana on, että aikataulun mukaisessa liikenteessä se, joka päättää aikataulut vastaa siitä, että tarvittavat tiedot avataan. Esim. jos kaupunki kilpailuttaa bussiliikennettä, tällöin kaupunki myös vastaa tietojen avaamisesta. Yritysten, jotka liikennöivät vain sopimusliikennettä, kuten toimivaltaisen viranomaisen kilpailuttamaa liikennettä, on sovittava viranomaisen kanssa, kuka avaa tiedot.

Tiedot voi avata kolmella vaihtoehtoisella tavalla:

  • Liikennepalveluntarjoaja, jolla on palvelua koskevat tiedot omassa rajapinnassa. Palveluntarjoaja rekisteröityy NAPiin, avaa oman olennaisten tietojen rajapinnan ja tallentaa rajapintaa kuvaavia tietoja Liikenneviraston NAP-palvelukatalogiin.
  • Liikennepalveluntarjoaja, jonka kaikki tai osa palvelua koskevista tiedoista on kumppanin hallussa (esim. reitti- ja aikataulurajapinta, myynti- tai varausrajapinta). Palveluntarjoaja sopii kumppanin, esim. välityspalvelun tarjoajien, kanssa, että he avaavat myös kuljetusyrityksen tiedot samalla kun avaavat omat rajapintansa NAP-palveluun.
  • Liikennepalveluntarjoaja, jolla ei ole tietoja tallennettuna rajapintoihin voi tallentaa kaikki olennaiset tiedot suoraan Liikenneviraston NAP-palvelussa (ns. pienet toimijat)

Valittavasta tavasta riippumatta toimijan tulee huolehtia siitä, että omat tiedot ovat aina ajan tasalla. Tietojen avaamisen valvovana viranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. 

Rajapinta= Tietojärjestelmän ulospäin näkyvä liitäntä, jonka kautta ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli ”keskustella keskenään”. Rajapinta voi olla pelkkä datarajapinta, jonka kautta voi lukea dataa (esimerkiksi aikataulu- ja reittitietoa) toiseen järjestelmään. Toiminnallinen rajapinta mahdollistaa järjestelmän tietojen muuttamisen rajapinnan kautta (esimerkiksi matkalipun ostaminen ja paikkavarauksen tekeminen). Rajapinta on avoin, jos se on avoimesti dokumentoitu, testattavissa ja otettavissa käyttöön.

Lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinnan avaaminen

Lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinnan avaamisvelvoite koskee niitä henkilöliikenteen tie- ja rautatietoimijoita, joilla on käytössään lippu- ja maksujärjestelmä. Myös tieto lippu- ja maksurajapinnan sijainnista on tallennettava NAP–palvelukatalogiin.  Toimijoiden tulee avata myyntirajapinta perushintaisen kertalipun osalta. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan muuta kuin toimivaltaisen viranomaisen liikennettä hoitavat kuljetuspalvelut, jos toteuttaminen ei ole teknisesti tarkoituksenmukaista eikä kohtuullista (ns. pienet toimijat).

Velvoite koskee myös niitä, joilla on matkan varaamisen mahdollistavia rajapintoja. Esimerkiksi taksialalla velvollisuus koskee lähtökohtaisesti niitä tahoja, joilla on käytössään tietojärjestelmäpohjainen välitysjärjestelmä ja palveluvalikoimaan kuuluu mahdollisuus varata matka etukäteen. Vaatimus koskee siis käytännössä taksin välityskeskuksia. Vaatimus ei koske pieniä taksiyrityksiä, joissa varauksia otetaan vastaan esimerkiksi puhelimella tai sähköpostilla.

Myyntirajapinta = Rajapinta liikkumispalvelun tuottajan lippu- ja maksujärjestelmään. Rajapinnan kautta voi varata ja tilata matkan tai muun liikkumispalvelun. Myyntirajapinnan kautta esimerkiksi kuljetuspalvelun tuottaja voi päästää välitys- tai yhdistämispalvelun tuottajan hankkimaan matkalipun tai varaamaan ajoneuvon omalle asiakkaalleen. Myyntirajapinnassa siirretään osittain samoja tietoja kuin liikennepalvelulain edellyttämässä olennaisten tietojen rajapinnassa.

Puolesta-asiointi tuo uusia vaatimuksia myyntirajapinnan avaamiseen

1.1.2019 voimaan astuva säädös tuo myyntirajapintojen avaamiselle uusia vaatimuksia, jotka mahdollistavat ns. puolesta-asioinnin hankittaessa liikkumispalveluita. Puolesta-asioinnin kautta laki laajenee kattamaan meri- ja lentoliikenteen ja useiden muiden liikkumispalveluiden myyntirajapinnat.

Puolesta-asiointi luo mahdollisuuden yhdistää palvelukokonaisuuteen tie- ja raideliikenteen lisäksi lento- ja meriliikenteen matkalippuja ja erilaisia liikkumispalveluita, kuten ajoneuvojen vuokrauspalveluita, erilaisia sarja- tai kausituotteita sekä alennuksia. Puolesta asiointi tarkoittaa käytännössä, että henkilö voi sallia sen, että kolmas osapuoli asioisi hänen puolestaan hänen käyttäjätileillään eri palveluissa. Ks. lisää Trafin esityksestä ja Lippu-hankkeen sivuilta.

Puolesta-asiointi = Asioiminen asiakkaan tahdosta ja hänen puolestaan eri palveluissa. Liikennepalvelulaki velvoittaa liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajan tai näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavan toimijan mahdollistamaan puolesta-asioinnin. Tämä tarkoittaa sitä, että toiselle liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajalle tulee avata pääsy järjestelmiin hankkimaan palvelun käyttäjän pyynnöstä hänen puolestaan lipputuotteita tai muita liikkumispalvelun käyttöön oikeuttavia tuotteita hyödyntäen palvelun käyttäjän olemassa olevalla käyttäjätilillä olevia tunniste- ja käyttäjätietoja.

Myyntirajapintojen käyttö edellyttää aina sopimusten tekoa

Lippu- ja maksujärjestelmien rajapintojen käyttö vaatii aina sopimuksen tekemistä rajapinnan avaajan ja käyttäjän välillä. Sopimusneuvottelut ovat aina toimijoiden välisiä. Ennen sopimusneuvottelujen alkua kannattaa tutustua Viestintäviraston vetämän Lippu-projektin tekemiin käytännesääntöihin. Niihin on kirjattu asioita mistä kannattaa sopia ja kirjattu lainsäädännön vaatimuksia. Sopimuksessa kannattaa sopia vähintään vastuukysymyksistä, tietoturva- ja tietosuoja-asioista. Toimija voi liittää käyttöehtoja rajapintojen kautta tarjottaviin tietoihin. Viestintävirasto on laatinut oppaan matkaketjujen sopimuskäytännöistä.

Lippu-projekti on tehnyt myös esimerkkirajapinnan, jonka toteuttamalla täyttää lainvelvoitteen. Myös muunlaiset lainvelvoitteet täyttävät rajapinnat hyväksytään, mutta esimerkkirajapinta toimii apuna erityisesti pienemmille toimijoille.

Lisätietoa Lippu-projektista Viestintäviraston sivuilta.

Säännöllisen henkilöliikenteen muutoksista ilmoittaminen

Liikennepalvelulain mukaan henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan on ilmoitettava säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisista muutoksista  (eli vastaavista tiedoista kuin reittiliikenneluvan muutoshakemuksessa joukkoliikennelain mukaan) Liikennevirastolle viimeistään 60 päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Ilmoitusvelvollisuus koskee markkinaehtoista liikennettä. Muutoksesta on ilmoitettava vähintään 60 pv etukäteen, jotta toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa reagoida palvelutason muutokseen. Laki tuli tämän ilmoitusvelvollisuuden osalta voimaan 1.7.2018.

Kuljetuspalvelun tarjoajan tulee ilmoittaa uudesta reitistä tai vuorosta, näiden muutoksista tai lopetuksesta. Muutokset voivat koskea muun muassa reitin pysäkkejä, vuoron aikataulua tai ajopäiväkalenteria.

Viranomaisen järjestämän sopimusliikenteen muutoksista tilaaja ja liikennöitsijä sopivat keskenään, eikä erillistä ilmoitusta tarvitse tehdä NAP-palveluun. Vierekkäisten alueiden viranomaiset käyvät myös keskenään vuoropuhelua sopimusliikenteen muutoksista.

Muutoksista ilmoitetaan:

  • NAP-palvelussa sähköisellä lomakkeella (Huom. Liikennevirasto päivittänyt ohjeistustaan 13.7.2018.)

Lomakkeella ilmoittamisesta ei peritä käsittelymaksua eikä koneluettavan rajapinnan käytöstä saa periä maksua Liikennevirastolta. Lue tarkempia ohjeita muutostietojen ilmoittamisesta liikenteenharjoittajille 13.7.2018 lähetetystä päivitetystä tiedotteesta.

Sivu päivitetty 13.07.2018