Julkisen liikenteen rahoitus

Julkisen liikenteen rahoitus muodostuu useista lähteistä. Liikenne- ja viestintäministeriö ja joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset ostavat kaikille avoimia joukkoliikennepalveluita ja rahoittavat taksa-alennuksia. Markkinaehtoinen joukkoliikenne toimii ilman julkista tukea. Avoimen joukkoliikenteen rinnalla kunnat järjestävät lakisääteisiä henkilökuljetuksia sekä Kansaneläkelaitoksen lisäksi korvaavat kansalaisten matkakustannuksia.

Joukkoliikenteen valtionrahoitus jakautuu kilpailukykyiseen ja peruspalvelutasoiseen joukkoliikenteeseen. Tämän lisäksi Liikennevirasto rahoittaa joukkoliikenteen erityispalvelutasoa sekä strategista kehittämistä ja liikkumisen ohjausta.

Valtion suora rahoitus joukkoliikenteelle on vuoden 2018 talousarvion mukaan noin 90 miljoonaa euroa.

Junaliikenteen ostot

32 170

Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen

33 529

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki

13 250

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki

8 125

Lentoliikenteen ostot

1 000

Merenkurkun liikenne

250

Kehittämishankkeet

750

Liikkumisen ohjaus

900

Yhteensä

89 974

Liikenneviraston myöntämät valtionavustukset

Liikennevirasto myöntää suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuen sekä tekee ehdotuksen ELY-keskusten määrärahakiintiöistä liikenne- ja viestintäministeriölle. Liikenneviraston käytössä on JUKU-järjestelmä, jolla valtionavustukset haetaan. Joukkoliikenteen valtionrahoitusta ja muita joukkoliikenteen tunnuslukuja pääsee tarkastelemaan Liikenneviraston JUKU-palvelusta:

https://juku.liikennevirasto.fi

 

 

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki

Valtion vuoden 2018 talousarviossa on varattu yhteensä 13,25 milj. euron määräraha suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea varten. Valtionavustusta voidaan myöntää Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupungeille.

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään palvelusopimusasetuksen mukaisista liikenteen ostoista, hintavelvoitteen korvaamisesta ja joukkoliikenteen kehittämisestä aiheutuneista kustannuksia. Lisäksi Liikennevirasto voi myöntää suurelle kaupunkiseudulle valtionavustusta joukkoliikenteen informaatio- ja maksujärjestelmien kehittämiseen sekä joukkoliikenteen matkapalvelukeskuksen ja matkakeskuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseksi valtio avustaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämistä digitalisaation ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi 3,5 milj. eurolla.

Liikennevirasto voi myös myöntää valtionavusta Helsingin seudun liikenne – kuntayhtymälle sekä Tampereen ja Turun kaupungeille raitiotien suunnitteluun enintään 30 prosenttia suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista.

Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Rahoitus tulee kytkeä MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimiin. Avustuksen ensisijaisena jakoperusteena seutujen kesken käytetään näiden seutujen asukasmääriä. Lisäksi avustusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin tuettavat toimenpiteet edistävät seudun kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvua.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksia voi tarkastella Liikenneviraston JUKU-järjestelmässä.

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki

Valtion vuoden 2018 talousarviossa on keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea varten varattu yhteensä 8,125 milj. euron määräraha. Avustusta voivat hakea Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin kaupunkiseudut sekä Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Vaasan kaupungit. Avustuksen edellytyksenä on, että hakija on laatinut aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta siten, että niissä tavoitteena on houkutteleva joukkoliikenteen palvelutaso.

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Valtionavustukseen hyväksyttävinä kustannuksina pidetään palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen ostoista, hintavelvoitteen korvaamisesta ja joukkoliikenteen kehittämisestä aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi Liikennevirasto voi myöntää valtionavustusta keskisuurelle kaupunkiseudulle joukkoliikenteen informaatio- ja maksujärjestelmien kehittämiseen sekä joukkoliikenteen matkapalvelukeskuksen ja matkakeskuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksia voi tarkastella Liikenneviraston JUKU-järjestelmässä.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen tuki (ELY-keskukset)

Valtion vuoden 2018 talousarviossa on alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoja, hintavelvoitteita ja kehittämistä varten varattu yhteensä 33,529 miljoonan euron määräraha joukkoliikennettä järjestäville ELY-keskuksille. Määräraha sisältää bruttomallin lipputulot sekä muut joukkoliikenteen tulot.  Talousarviota tarkennetaan lipputuloarvioiden tarkentuessa.

Muiden kuntien joukkoliikennetuki

Muiden toimivaltaisten viranomaisten sekä kuntien joukkoliikennetuesta vastaa alueen toimivaltainen ELY-keskus.

ELY-keskus kerää myös tietoa kuntien kuljetuskustannuksista. Lomakkeilla tehtävän kyselyn tarkoituksena on antaa tietoa kuntien eri hallinnonalojen kuljetuskustannuksista. Kysely tehdään vuosittain ja sillä kerätään tietoa kuntien palvelujen kehityksestä ja muutosten vaikutuksista.

Lomakkeet löytyvät suomi.fi -palvelusta.

Sivu päivitetty 03.11.2017