Joukkoliikenteen järjestäminen

Liikenteen järjestämismalleihin ei olennaisia muutoksia liikennepalvelulain myötä

Liikenteen järjestämismallit eivät muutu liikennepalvelulain myötä. Toimivaltainen viranomainen päättää, järjestyykö liikenne sen toimivalta-alueella markkinaehtoisesti vai järjestetäänkö se EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti eli kilpailuttamalla. Lisäksi lakisääteisiä kuljetuksia järjestetään edelleen erillislainsäädännön perusteella. Erilaisia linja-autoliikenteen järjestämistapoja ja niiden soveltuvuutta erityyppisille alueille on esitelty LVM:n raportissa 12/2012. Mikäli viranomainen katsoo, että joukkoliikennepalvelut tulee järjestää monilukuisempina, luotettavampina, korkealaatuisempina tai edullisemmin kuin markkinaehtoisesti syntyisi, tekee viranomainen päätöksen siitä, että joukkoliikennepalvelut järjestetään PSA:n mukaisesti.

Tällä sivulla on kuvattu liikennepalvelulain piirteitä ja sen tuomia keskeisimpiä muutoksia joukkoliikenteen järjestämisen kannalta.

Toimivaltaiset viranomaiset

Laki liikenteen palveluista määrittelee palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen ja rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Kunnallisten toimivaltaisten viranomaisten toimivalta-alue voi olla joko yhden kunnan (kunnallinen toimivaltainen viranomainen) tai useamman kunnan (seudullinen toimivaltainen viranomainen) laajuinen. Muissa kunnissa (peruskunnat) toimivaltainen viranomainen on alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Katso tieliikenteen (nk. joukkoliikenteen) toimivaltaiset viranomaiset kartalla. Maakuntauudistuksen myötä ELY-keskusten joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ovat mahdollisesti siirtymässä maakunnille.

Rautatieliikenteessä toimivaltaisia viranomaisia ovat liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Muuta raideliikennettä koskevissa asioissa toimivaltaisia viranomaisia ovat liikennepalvelulaissa mainitut kunnalliset ja seudulliset viranomaiset omalla toimivalta-alueellaan. Katso lisätietoa rautatieliikenteen kilpailun avautumisesta LVM:n tiedotteesta.

Reittiliikennelupamenettelystä luovutaan

Liikennepalvelulaissa ei ole reittiliikennelupaa tai kutsujoukkoliikennelupaa koskevia säädöksiä ja käytännössä nämä luvat poistuvat liikennepalvelulain myötä. Reittiliikenneluvat jäävät liikennepalvelulain siirtymäsäännöksen (VII osa, 1 luku, 3 §) mukaan voimaan, mutta käytännössä niillä ei ole enää oikeudellista merkitystä. Reittiliikennelupien edellyttämät joukkoliikenneluvat katsotaan 1.7.2018 alkaen liikennepalvelulain mukaisiksi henkilöliikenneluviksi ja niihin sovelletaan liikennepalvelulain mukaisia säädöksiä.

Uutta markkinaehtoista liikennettä saa aloittaa liikennepalvelulain menettelyjen mukaisesti 1.7.2018 alkaen kaikille reiteille, joille ei ole vahvistettu PSA:n mukaista yksinoikeutta. Lue lisää reittiliikennelupien poistumisesta täältä.

Yksinoikeuden antaminen toimivaltaisen viranomaisen kilpailuttamalle liikenteelle

Toimivaltainen viranomainen voi antaa PSA:n mukaisen yksinoikeuden kilpailuttamalleen liikenteelle kuten aiemminkin, mutta se ei tapahdu enää etukäteen, osana reittiliikennelupamenettelyä. Yksinoikeus myönnetään erillisellä hallintopäätöksellä kilpailuttamisen yhteydessä yksittäiselle liikenteenharjoittajalle tietylle reitille, tiettyyn verkkoon tai tietylle alueelle. Yksinoikeus tarkoittaa, että viranomaisten kilpailuttamalle yksinoikeuden mukaiselle (joukko)liikenteelle ei saa perustaa sellaista päällekkäistä aikataulunmukaista liikennettä, joka aiheuttaisi vakavaa ja jatkuvaa haittaa. Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat asettamistaan yksinoikeuksista omilla nettisivuillaan ja käyvät vuoropuhelua liikenteenharjoittajien kanssa. Ainoastaan toimivaltainen viranomainen, ei peruskunta, voi asettaa palvelusopimusasetuksen mukaisen yksinoikeuden. Katso lisätietoa yksinoikeusmenettelyistä täältä.

Säännöllisen henkilöliikenteen muutoksista ilmoittaminen

Nykytilanteessa toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon markkinaehtoisen liikenteen muutoksista reittiliikennelupamenettelyjen kautta. Jotta toimivaltainen viranomainen voi reagoida ajoissa liikenteen muutoksiin, liikennepalvelulaki velvoittaa liikenteenharjoittajia ilmoittamaan toiminnan aloittamisesta, lopettamisesta ja muutoksista 60 päivää aikaisemmin Liikennevirastolle. Kuljetuspalvelun tarjoajan tulee ilmoittaa uudesta reitistä tai vuorosta, näiden muutoksista tai lopetuksesta. Muutokset voivat koskea muun muassa reitin pysäkkejä, vuoron aikataulua tai ajopäiväkalenteria.

Laki tuli tämän ilmoitusvelvollisuuden osalta voimaan 1.7.2018.  Lue tarkempia ohjeita muutostietojen ilmoittamisesta liikenteenharjoittajille lähetetystä tiedotteesta.(huom. Liikennevirasto päivittänyt ohjeistustaan 13.7.2018. Muutosilmoitukset pyydetään ilmoittamaan kaikissa tapauksissa NAP-palvelussa sähköisellä lomakkeella.)

Palvelutasomäärittely

Palvelutasomäärittely ei ole liikennepalvelulaissa enää viranomaisten lakisääteinen tehtävä. Viranomaisella voidaan kuitenkin katsoa olevan jonkinlainen selvitys- ja perusteluvelvollisuus koskien sen puuttumista markkinoihin, joten palvelutasomäärittelyyn tai muuhun prosessiin sisältyvä nyky- ja tavoitetilan palvelukartoitus on tarpeellinen ennen PSA:n mukaisten järjestämistapojen käyttöönottoa. Palvelutasomäärittelyn tarkoituksena on ilmaista, millaisia joukkoliikenteen palveluja alueella halutaan tarjota ja millaiseksi toimivaltainen viranomainen pyrkii kehittämään alueen joukkoliikennepalveluja. Määritelty joukkoliikenteen palvelutaso luo perustan liikenteen järjestämiselle, suunnittelulle, rahoitukselle ja toteutukselle. Palvelutasomäärittelyjä voidaan myös hyödyntää kuntien ja maakuntien maankäytön suunnittelussa.

Lisätietoa palvelutasomäärittelystä:

Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 34/2016: Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso
Liikenneviraston ohjeita: Alueellisen joukkoliikenteen palvelutason määrittely (31/2015)
LVM: Kaukoliikenteen palvelutasolle tavoitteet
LVM: Kaukoliikenteen palvelutason nykytila ja kehittämistarpeet
LVM: Kaukoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Suomessa 

Hankinnat ja liikenteen kilpailuttaminen

Joukkoliikennepalvelut voidaan kilpailuttaa liikennepalvelulain ja PSA:n mukaisesti käyttöoikeussopimuksella taikka erityisalojen hankintalain tai hankintalain mukaisesti ns. bruttomallilla. Sovellettava lainsäädäntö riippuu paitsi hankintayksiköstä, myös hankittavan sopimuksen tyypistä. Bruttomalli erilaisine sovelluksineen on käytössä pääosassa kaupunkien paikallisliikennettä ja kuntien sisäisessä liikenteessä ja reittipohjainen käyttöoikeussopimus taas ELY-keskusten liikenteessä. Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskevassa tutkimuksessa kuvataan sopimusmalleja, liikenteen kilpailutusten onnistumista vuonna 2014 sekä markkinatilannetta.

Liikennepalvelulain vaatimus tunnistepohjaisista lippu- ja maksujärjestelmistä

Liikennepalvelulain mukaan toimivaltaisten viranomaisten hankinnoissa on vaadittava ns. tunniste- tai taustajärjestelmäpohjaista lippu- ja maksujärjestelmää. Tunnistepohjaisten järjestelmien etuna on, että järjestelmien välinen yhteentoimivuus on helpompi toteuttaa, sillä matkustus- ja tapahtumatiedot ovat taustajärjestelmässä, eivät esimerkiksi fyysisellä matkakortilla. Vaatimus edellyttää myös ajoneuvolaitteilta tehokasta tiedonsiirtokykyä ja -yhteyksiä. ELY-keskusten hankintojen lippu- ja maksujärjestelmävaatimuksissa on esitetty kaksi vaihtoehtoa tunnistepohjaisuuden vaatimuksille. Viranomaisten on hyvä käydä tiivistä markkinavuoropuhelua järjestelmätoimittajien kanssa sekä myös alueellista keskustelua asettaessaan yhteentoimivuusvaatimuksia.

Sivu päivitetty 13.07.2018