Espoo–Salo -oikorata: mikä, miksi ja koska?

Espoo–Salo -oikorata on olennainen osa strategisesta merkittävää Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanketta. Espoon ja Salon välille suunniteltava oikorata on ainutlaatuinen hanke, sillä siinä suunnitellaan noin 95 kilometriä kokonaan uutta junarataa.

Alle on kerätty yleisimmin kysytyt kysymykset ja vastaukset hankkeesta.

Halutessasi voit antaa yleistä palautetta hankkeesta täällä.

1. Espoo–Salo -oikorata on osa Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanketta. Mitkä ovat nopean junayhteyden muut osat?

Helsinki–Turku nopea junayhteys koostuu neljästä eri kokonaisuudesta: Espoon rata, Espoo–Salo -oikorata, Salo–Turku-rataväli sekä Turun ratapihat. Hankekokonaisuuteen ja sen osiin pääset tutustumaan täällä.

Hankekokonaisuus toteutetaan vaiheittain, ja se on tällä hetkellä eri rataväleillä ja kohteissa erilaisessa suunnitteluvaiheessa. Espoo–Salo -oikorata on yleissuunnitteluvaiheessa, joka valmistuu 2020 loppuun mennessä.

Helsingin ja Turun -välisen nopean junayhteyden ensimmäisen vaiheen eli Espoon radan ratasuunnitelma on jo valmis ja se odottaa rakentamispäätöstä. Salo–Turku-ratavälin ja Turun ratapihojen rakentamisvalmius saavutetaan noin vuoden 2020 loppuun mennessä.

2. Mitä Espoo–Salo -oikoradalle tehtävä yleissuunnitelma tarkoittaa?

Yleissuunnitelma on ratalain mukainen, ja se pitää tehdä kaikissa hankkeissa, joille on tehty lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely). Yleissuunnitelma perustuu maakuntakaavassa hyväksyttyyn väyläkäytävään, ja siinä kerrotaan oikoradalle määritellyt tavoitteet, suunnitellaan radan sijainti yleiskaavan tarkkuustasolla, arvioidaan radasta aiheutuvat vaikutukset ja niiden torjumistoimenpiteet sekä määritellään alustavat kustannukset. Yleissuunnittelun jälkeen tehdään vielä lakisääteinen ratasuunnitelma ennen rakentamispäätöstä. Ratasuunnitelman tekemisen arvioidaan vievän noin kahdesta kolmeen vuotta.

3. Milloin liikennöinti rataosuudella voisi aikaisintaan alkaa?

Hankkeen suunnittelu etenee vaiheittain ja siten myös rakentaminen voi edetä vaiheittain. Tarkkaa aikataulua on tässä vaiheessa vaikea määritellä, koska jokainen seuraava suunnittelu- ja rakentamisvaihe vaatii eduskunnan rahoituspäätöksen.

4. Minkälainen Espoo-Salo -oikoradan ratalinjaus tulee olemaan?

Junaliikenne Helsingin ja Turun välillä kulkee nykyisellään rantaradan kautta, joka ei ole nykypäivänä enää valtakunnallisesti merkittävä tavaraliikenteen yhteys. Nykyisen rantaradan kautta kulkevan junayhteyden suurin haaste on sen hitaus, joka johtuu osittain radan puutteellisesta teknisestä tasosta.

Oikorata on lyhyempi kuin nykyinen rantarata ja tekniseltä tasoltaan huomattavasti nykyaikaisempi, jonka ansiosta junat voivat liikennöidä suuremmilla nopeuksilla. Oikoradan myötä osa rantaradan liikenteestä voidaan siirtää uudelle rataosuudelle ja tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää rantarataa. Uusi ratalinjaus on sähköistetty kaksoisraide, jolla junat voivat alkuvaiheessa liikennöidä nopeudella 250 km/h.

5. Miten uusi rata vaikuttaa radan varren kuntiin ja kaupunkeihin?

Espoo-Salo -oikorata osana Helsingin ja Turun välistä nopeaa junayhteyttä luo mahdollisuuden työssäkäynti- ja työmarkkina-alueiden sekä yritysten liiketoiminta-alueiden laajentumiselle. Hanke edesauttaa uusien, nopeampien matkaketjujen muodostumisen, ja valmistuessaan se kasvattaa alueiden vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Nopeat junat Helsingin ja Turun välillä eivät pysähdy jokaisella asemalla. Tästä syystä myös Rantaradan kehittäminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa matkaketjujen muodostamisen osaksi nopeaa junayhteyttä.

Rantaradan kaukoliikennemäärää ei ole mahdollista lisätä nykyisestä, koska se veisi kasvavalta lähiliikenteeltä raidekapasiteettia.

6. Mitä ratahankkeella tavoitellaan?

Kansallisesta näkökulmasta ratayhteys luo uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Se laajentaa työssäkäyntialuetta ja parantaa saavutettavuutta. Lisäksi nopeampi junayhteys tuo sujuvuutta ihmisten arkeen lyhentäen kaupunkien välistä matka-aikaa. Hanke myös tukee radan varren kaupunkien ja kuntien maankäyttöä.

Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja elinkeinoelämälle kehittyneen infran myötä. Samalla se integroi Suomen rataverkon vahvemmin osaksi Euroopan Unionin TEN-t-verkostoa ja nopeuttaa logistisia yhteyksiä.

7. Mikä on hankkeen kokonaiskustannus?

Hankkeen kokonaiskustannus on noin 1,5 miljardia euroa. Summa tarkentuu suunnittelun edetessä.

8. Millä asemilla oikoradan nopeiden junien on tarkoitus pysähtyä?

Nopeat junat pysähtyvät Turussa, Kupittaalla, Pasilassa ja Helsingissä. Jokainen lisäpysähdys lisää matka-aikaa.

9. Miten yleisö ja maanomistajat voivat osallistua suunnitteluun?

Hanke toteutetaan ratalain mukaisesti. Järjestämme yleisö- ja kuulemistilaisuuksia suunnittelun aikana. Ensimmäiset neljä yleisölle tarkoitettua infotilaisuutta järjestetään seuraavasti:

9.10. Veikkola (Vihdin ja Kirkkonummen tilaisuus): Veikkolan koulun ruokala, Kisapolku 7, Kirkkonummi
10.10. Salo: Salon lukion auditorio, Kaherinkatu 2, Salo
23.10. Lohja: Laurentius-sali, Kirkkokatu 6, Lohja
24.10. Espoo: Espoon valtuustotalon valtuustosali, Espoonkatu 5, Espoo

Kaikki tilaisuudet järjestetään klo 17.30–19.30.

Seuraavat yleisötilaisuudet ovat huhti- ja lokakuussa 2019.

Hankkeesta kiinnostuneille on avattu palautekanava osoitteessa: http://bit.ly/AnnaPalautettaOikoradasta

10. Miten hanke rahoitetaan ja kuka sen maksaa?

Hanke toteutetaan pääosin valtion rahoilla. Alueen toimijat ovat mukana rahoituksen suunnittelussa. Kunnilla on mahdollisuus osallistua rahoitukseen ja toteuttaa samalla oman alueen maankäytön kehittämistä. Hankkeen suunnittelu on saanut EU:n TEN-T-rahoitusta, ja sitä tullaan hakemaan myös tulevissa suunnitteluvaiheissa. Kuten muissakin infrahankkeissa, haemme myös uusia rahoitusmalleja.

Sivu päivitetty 03.12.2018