Suomen Talvimerenkulku 2015-2016

Sisällysluettelo
1. YLEISTÄ
        1.1        Ohjeistus ja sen tavoite
        1.2        Talvimerenkulun avustaminen
        1.3       Jäänmurtaja-avustukseen oikeutetut alukset
        1.4        Avustusjärjestys
                    1.4.1    Huoltovarmuudelle kriittisten kuljetusten turvaaminen
        1.5       Satamien ja varustamojen ilmoitusvelvollisuus
                    1.5.1    Satama
                    1.5.2    Varustamo ja sen asiamies
2. LIIKENNERAJOITUKSET JA ERIVAPAUDET
        2.1        Liikennerajoitukset
        2.2       Liikennerajoitusten asettaminen
        2.3      Jääluokkien välinen vastaavuus
        2.4      Erivapaudet
3. PÄÄLLIKÖN CHECK-LISTA
4. NAVIGOINTI JÄISSÄ
        4.1       Riskit jäissä kuljettaessa
        4.2      Ilmoittautuminen
                    4.2.1   Perämerelle tai Selkämerelle suuntautuva alusliikenne
                    4.2.2   Suomenlahdelle suuntautuva alusliikenne
                    4.2.3   Saimaalle suuntautuva alusliikenne
        4.3      Eteneminen jäissä
        4.4      Ohjeita avustettavalle alukselle
        4.5      Hinausohjeet
5. LUOTSIN OTTO JA -JÄTTÖ JÄÄOLOSUHTEISSA
6. ALUSLIIKENNEPALVELU VTS, GOFREP JA TURKU RADIO
        6.1       VTS    
        6.2      GOFREP
        6.3      Turvallisuusradio Turku Radio
        6.4      Reitinjakojärjestelmän tilapäinen käytöstä poistaminen
        6.5      Rannikkoväylän käyttöönotto Suomenlahdella
7. ILMATIETEENLAITOKSEN JÄÄPALVELU
8. SAIMAAN JÄÄNMURTO
9. YHTEYS- JA LISÄTIETOJA
        9.1       Liikenneviraston talvimerenkulkuyksikkö
        9.2      Arctia Shipping Oy
        9.3      Ruotsin merenkulkulaitos
        9.4      Alfons Håkans AS, Suomen sivuliike
        9.5      Baltic Sea Icebreaking Web (BIM Web)
10. LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET

1.   Yleistä
Tämä ohjeistus on Suomen Liikenneviraston talvimerenkulkuyksikön yleisohje, joka on tarkoitettu talvimerenkulun toimijoille.


1.1   Ohjeistus ja sen tavoite
Liikennevirasto on luonut talvimerenkulun ohjeistuksen yhteistyössä teollisuuden, varustamojen,  rahtaajien, aluksien, jäänmurtajien, luotsien ja alusliikennepalvelun kanssa. Osapuolet kantavat vastuunsa Suomen talviliikenteestä ja pyrkivät järjestämään tuonti- ja vientikuljetuksensa aluksilla, jotka ovat nykyaikaisia, koneteholtaan riittävän voimakkaita, hyvin jäissä kulkevia ja joita kuljettaa pätevä miehistö. Liikennevirasto vastaa jäänmurtopalvelun saatavuudesta kohdan 1.2 mukaisesti. Ohjeistuksen tavoitteena on Suomen meriliikenne strategian 2014-2022 mukaisesti varmistaa Suomen ulkomaankaupan ja kotimaan vesiliikenteen häiriötön ja kansantaloudellisesti kustannustehokas sekä kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toiminta myös talviaikana, lyhyin odotusajoin.


1.2   Talvimerenkulun avustaminen
Lain alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta (1121/2005) mukaan Liikennevirasto  huolehtii  jäänmurtaja-avustuksen  saatavuudesta  Suomen  vesialueella jääolosuhteiden  niin  vaatiessa.  Avustusta  annetaan  kaikkiin  satamiin,  jonne  johtaa vähintään 8 metriä syvä VL1-luokan väylä. Näiden väylien varrella tai perässä oleviin muihin satamiin avustetaan vain väylien VL1-luokkaisella 8 metrin syvällä osuudella tai Liikenneviraston erikseen määrittelemiin kohteisiin. Satama-alueilla avustuksesta vastaa asianomainen satama. Liikennevirasto huolehtii jäänmurtaja-avustuksen  saatavuudesta  myös  Suomen  vesialueen  ulkopuolella,  jos  avustus  on tarpeen Suomen ulkomaankaupan turvaamiseksi tai perustuu toisen valtion kanssa
tehtyyn sopimukseen.


Talvimerenkulun avustus on maksutonta.


Liikennevirasto on tehnyt sopimuksia jäänmurtopalveluista Ruotsin valtion, Arctia Shipping  Oy:n,  Alfons  Håkans  AS  Suomen  sivuliikkeen  ja  muiden  yksityisten  hinaajayhtiöiden  kanssa.  Liikenneviraston  talvimerenkulkuyksikkö  johtaa  ja  valvoo yhteistyössä alusliikennepalvelun, Itämeren valtioiden jäänmurto-organisaatioiden ja koordinaattorijäänmurta-japäälliköiden kanssa jäänmurtopalveluiden toteutumista ja seuraa asiakastyytyväisyyttä.


Jäänmurtopalveluilla tarkoitetaan jäissä tapahtuvaa alusten avustamista ja avustamiseen liittyvää hinaamista.


Pelastustyön  luonteisesta  hinauksesta  ja  siihen  liittyvästä  muusta  avustustyöstä veloitetaan erillisen sopimuksen mukaan.

1.3   Jäänmurtaja-avustukseen oikeutetut alukset

Jäänmurtaja-avustus perustuu lakiin alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta (1121/2005). Jäänmurtaja-avustusta annetaan alukselle, joka täyttää Liikenneviraston kyseiseen satamaan liikennöiville aluksille asettamat liikennerajoitukset. Lisäksi aluksen on täytettävä aluksen rakennetta ja konetehoa koskevat talviliikennevaatimukset.
Aluksen  on  täytettävä  myös  seuraavat  vaatimukset  liikkuessaan  jäänmurtajien avustusalueella:

  • Alus on aina lastattu jääluokan edellyttämälle syväydelle (ylemmän ja alemman jäävesiviivan välille) jäissä kulkiessaan.
  • Potkuri on kokonaan vedenpinnan alapuolella, ja jos mahdollista, kokonaan jään alapuolella.
  • Jäähdytysvesijärjestelmä on suunniteltu ja sitä käytetään siten, että jäähdytysveden saanti on turvattu aluksen jääluokkatodistuksen mukaisen tehon täysimääräiseksi käyttämiseksi   jäissä liikuttaessa.
  • Alus käyttää jääluokkansa mukaista konetehoa maksimaalisesti, mikäli jääolosuhteet tai jäänmurtaja niin vaativat.

Jäänmurtajan päällikkö voi perustellusta syystä kieltäytyä avustamasta kauppa-alusta. Tällainen tapaus voi olla esim. alus, jonka laitteet eivät toimi ennen avustuksen alkua tai jonka runko, koneteho, varustus tai miehitys on sellainen, että on aihetta olettaa vallitsevissa jääolosuhteissa kulun vaarantavan aluksen turvallisuuden, tai joka ei muuten täytä jääluokan vaatimuksia esimerkiksi syväytensä osalta.
Talvimerenkulkuyksikön päällikkö voi yksittäistapauksissa lykätä aluksen avustuksen alkamista, vaikka alus täyttäisi liikennerajoitusmääräykset. Perusteina lykkäykselle voivat olla esimerkiksi muun liikenteen kohtuuton hidastaminen, vallitsevat poikkeuksellisen vaikeat jääolosuhteet tai jäänmurtajapäälliköiden toistuvat kirjalliset raportit aluksen sopimattomuudesta talviliikenteeseen.
Hinaajan, joka vetää proomua perässään, lasketaan kuuluvaksi jääluokka III:een, eikä se näin ollen kuulu jäänmurtaja-avustuksen piiriin.

 1.3.1 Suomen talvimerenkulku julkaisu, ohjeiden hyväksyntä Jäänmurtokaudella 2015–2016 kaikilta aluksilta kysytään alla oleva kysymys aluksen saapuessa ensimmäistä kertaa talvikaudella (Suomen tai
Ruotsin) avustusalueelle:


Hyväksyttekö,  että  kansallisten  merenkulkuviranomaisten  jäänmurtoavustuksesta  laatimia  yleisiä  ohjeita  noudatetaan?  Ja  sitoudutte niitä noudattamaan?

Viestiin vastataan ”kyllä” tai ”ei”.


Kyllä” -vastauksesta ei aiheudu alukselle kuluja.
Ei” -vastaus vaikuttaa jäänmurtoavustuksen saantiin Suomen satamiin tultaessa.

Liikennevirasto julkaisee ohjeet vuosittain myös kotisivuillaan ja uudesta julkaisusta annetaan tiedote. Vastaus voidaan antaa etukäteen joko  aluksen  tai  varustamon  toimesta  sähköpostitse  Turku  Radioon  turku.radio@fta.fi  josta  tieto  välitetään  viranomaisille.

Varustamot voivat  toimittaa  vastauksen  kootusti  kaikilta  alueella  liikennöiviltä aluksiltaan. Niiltä aluksilta, joilta kyseistä vastausta ei ole ennakkoon saatu, kysytään em.  kysymys  sähköpostitse,  AIS  -tekstiviestillä  tai  VHF  -puhelimella.
Pohjanlahden ja Saaristomeren alueelle menevälle liikenteelle kysymyksen  esittää  TurkuRadio  ja  Suomenlahden  Suomen  satamiin  tulevalle liikenteelle Helsinki Traffic.
Kieltävästä  vastauksesta  tehdään  merkintä  ja  meriliikenteenohjaus informoi talvimerenkulunyksikön päällikköä asiasta. Aluksen päällikön tulee    tiedottaa    kielteisestä  vastauksesta  tulosatamansa  agentille. Agentti puolestaan on yhteydessä talvimerenkulkuyksikön päällikköön mahdollisia  jatkotoimenpiteitä  varten.  Kieltävä  vastaus  huomioidaan
aluksen avustuksissa. Kysymyksellä halutaan varmistaa laivan miehistön tutustuneen etukäteen ”Suomen talvimerenkulku 2015–2016” -julkaisuun sekä hyväksyneen ja noudattavan julkaisussa esitetyt talvimerenkulun ohjeet.


1.4   Avustusjärjestys

Lähtökohtana on, että aluksia ei priorisoida. Poikkeuksena ovat vaarassa olevat alukset, joita avustetaan aina ensin. Jäänmurtajan päällikkö voi myös muuttaa avustusjärjestystä liikenteellisistä tai avustusteknisistä syistä esimerkiksi muodostaessaan niin sanottuja tehokkaita avustussaattueita tai hyväksyessään sataman esityksen
avustusjärjestyksen muuttamiseksi.


1.4.1  Huoltovarmuudelle kriittisten kuljetusten turvaaminen Mikäli viivytykset muuttuvat kriittisiksi Suomen energia- tai elintarvikehuollon tai keskeisen teollisuuden kannalta, on kyseisten tahojen anottava lupaa Huolto-varmuuskeskukselta näiden kuljetusten priorisoimiseksi.


1.5   Satamien ja varustamojen ilmoitusvelvollisuus


1.5.1  Satama
Satama tai aluksen asiamies lähettää jäänmurtajille viikoittain ja aina liikennetilanteen  muuttuessa  ennakkoilmoituksia  laivaliikenteestään. Ilmoitusvelvollisuus  alkaa  talven  ensimmäisestä  satamaa  koskevasta liikennerajoituksesta ja kestää viimeisen liikennerajoituksen päättymiseen asti.

         1.5.2  Varustamo ja sen asiamies

Varustamojen tai niiden asiamiesten on huolehdittava, että PortNetiin syötetään tiedot alusten aikatauluista ja että muutokset tiedoissa päivitetään  mahdollisimman  usein.  Näin  parannetaan  jäänmurtopalvelun oikea-aikaisuutta ja liikenteen sujuvuutta.
Varustamon tai asiamiehen on myös huolehdittava Suomen talvimerenkulkujulkaisun välittämisestä aluksilleen hyvissä ajoin ennen aluksen saapumista jäihin. Ulkomailta tulevat jääolosuhteita, liikennerajoituksia ja liikennettä koskevat ennakkotiedustelut on osoitettava aluksen suomalaiselle asiamiehelle.


2.   Liikennerajoitukset ja erivapaudet


2.1   Liikennerajoitukset
Jäätilanteen vaikeutuessa Liikenneviraston talvimerenkulkuyksikkö asettaa liikennerajoituksia talvisatamiin. Liikennevirasto voi rajoittaa jäänmurtaja-avustuksen antamista alue- ja satamakohtaisesti, jos turvallisuussyyt tai liikenteen painopistealueet niin vaativat. Liikennevirasto päättää avustusrajoituksista sekä sää- ja jääolosuhteiden että aluksen jääluokan ja kantavuuden perusteella. Liikennerajoitukset perustuvat HELCOM:in  suosituksiin.  Liikennevirasto  voi  ottaa  huomioon  erityisen  vaikeissa jääolosuhteissa myös aluksen konetehon ja aluksen kuljettaman lastimäärän. Tällöin liikennerajoituksiin on liitetty lisäehto satamakohtaisesta lastirajoituksesta: esimerkiksi aluksella on oltava 2000 tonnia purettavaa tai lastattavaa lastia tai molempia yhteensä.


2.2  Liikennerajoitusten asettaminen
Avustusrajoitukset tulevat voimaan viisi (5) päivää antopäivämäärän jälkeen, lukuun ottamatta niiden kevennyksiä, jotka tulevat voimaan antopäivänä. Voimassa olevat liikennerajoitukset näkyvät internet-osoitteessa: www.baltice.org


Perämeri: Talvikauden ensimmäiset rajoitukset annetaan yleensä joulukuussa Perämeren pohjoisosan satamiin ja ovat jääluokka I ja II sekä kantavuus 2000 dwt. Maksimirajoituksena on käytetty IA 4000 dwt yhdessä 2000 tonnin lastirajoituksen kanssa.


Selkämeri: Ensimmäiset rajoitukset ovat ajoittuneet yleensä tammi–helmikuun vaihteeseen ja ovat olleet jääluokka I ja II sekä kantavuus 2000 dwt. Maksimirajoituksena keskimääräisenä talvena on IA, IB 2000 dwt.
 

Saaristomeri: Ensimmäiset rajoitukset I,II 2000 dwt on annettu jonkin verran myöhemmin kuin Selkämerellä rajoitusten ollessa kuitenkin suuruusluokaltaan samoja. Keskimääräisenä talvena ankarin rajoitus on IA, IB 2000 dwt.
 

Suomenlahti: Ensimmäiset rajoitukset I, II 2000 dwt ovat useimmiten ajoittuneet tammikuun loppupuolelle. Maksimirajoitus keskimääräisenä talvena on IA 2000 dwt.

Saimaa: Minimirajoituksena on ollut I, II 1300 dwt ja maksimirajoituksena on käytetty IA 2000 dwt.


Viitteellistä tilastotietoa rajoitusten alkamis- ja päättymispäivistä vuosilta 2003/04-2014/2015.


2.3   Jääluokkien välinen vastaavuus
Hyväksyttyjen luokituslaitosten antamia luokitusmerkintöjä vastaavat suomalaiset jääluokat ja aluksen jääluokan vahvistamista varten tarvittavat tiedot ja selvitykset löytyvät Trafin Meriturvallisuusmääräyksestä (TRAFI/31299/03.04.01.00/2010).


2.4  Erivapaudet
Liikennevirasto voi yksittäistapauksessa myöntää hakemuksesta alukselle oikeuden jäänmurtaja-avustukseen satamaan tai alueelle, jonne avustamista on lain alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta (1121/2005) 10 § 3 momentin mukaisesti
rajoitettu, jos:

  • jääolosuhteet ovat tilapäisesti helpottuneet
  • kyseessä on erikoiskuljetus, kiireellinen energianhuolto tai tehtaan tuotannon pysähtymisen uhka
  • alus olisi muuten oikeutettu avustukseen, mutta sen kantavuus jää enintään viisi (5) prosenttia alle vaaditun kantavuuden
  • aluksen normaalioloissa korkeintaan viikon kestävä merimatka on jo alkanut avustusrajoitusten noston antopäivänä, eikä sen tulo myöhästy olennaisesti ajankohdasta, jolloin edelliset avustusrajoitukset olivat voimassa.

Erivapaushakemus  tulee  lähettää  sähköpostiosoitteeseen:  winternavigation@liikennevirasto.fi.

Hakemuksessa on mainittava;

  • erivapauden anomisen peruste,
  • arvioitu saapumisaika määräsatamaan,
  • aluksen nimi,
  • IMO-numero,
  • jääluokka,
  • kantavuus,
  • koneteho
  • rakennusvuosi.

Erivapaushakemukseen tehdystä päätöksestä peritään maksu valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti. Erivapautta ei pääsääntöisesti myönnetä yli 20 vuotta vanhalle tai kauttakulkulastia kuljettavalle alukselle. Erivapaus myönnetään aina vain yhtä matkaa varten. Erivapausanomukset tulee toimittaa Liikennevirastoon vähintään 3 työpäivää ennen aluksen saapumista avustusalueelle

3.   Päällikön check-lista
Ennen aluksen saapumista jääpeitteisille vesille Huolehdi, että aluksen ISM -käsikirjassa on ohjeet turvallista jäissä navigointia varten.

  • Huolehdi, että aluksella on riittävästi makeaa vettä ja polttoainetta mahdollisten jäiden aiheuttamien viivästysten varalta.
  • Ryhdy hyvissä ajoin seuraamaan päivittäisiä jäätiedotuksia.
  • Varmista VHF -radion toiminta ja selvitä mahdollisuuksien mukaan etukäteen alueella toimivan jäänmurtajan työskentelykanava.
  • Huolehdi, että kannella olevat putkistot tyhjennetään vedestä.
  • Huolehdi, että myös painolastitankkien peilaus- ja ilmaputket tyhjennetään vedestä.
  • Huolehdi, että ankkuri- ja kiinnitysvinssit sekä muut laitteet, joita voidaan joutua käyttämään jäissä, suojataan sopivilla pressuilla jäätymisen estämiseksi.
  • Pidä luotsiraput suojaisessa paikassa ja varmista ennen käyttöönottoa, ettei niissä ole jäätä.
  • Testaa valonheittimen toiminta etukäteen.
  • Siirrä ankkurit taaksepäin ja sido tai nosta ne kannelle, jos on vähäinenkin epäilys, että ne voivat joutua kosketuksiin jäänmurtajan hinaushaarukan kanssa. Laiminlyönti viivästyttää avustuksen alkua tai siirtää sitä.
  • Huolehdi, että potkuri on kokonaan vedenpinnan alapuolella.
  • Varmista jäähdytysveden saanti jäissä kuljettaessa.
  • Vältä törmäämästä suurella nopeudella irrallisiin jäälauttoihin ja tarkkaile avovesinopeuttasi.
  • Varmista jäänmurtajan ja VTS-/GOFREP-keskuksen antamat reittipisteet* jäissä kuljettaessa.

*Reittipisteet
Jääpeitteisellä alueella koordinaattorijäänmurtaja antaa reittipisteet, jotka osoittavat avustusreitin. Reittipisteet asetetaan siten, että alusten olisi helpompi ja turvallisempi kulkea kyseisen alueen jääolosuhteissa ja että alukset kykenisivät kulkemaan jäissä yksin mahdollisimman pitkälle. Alukset saavat reittipisteet jäissä kulkemista varten  ICE  INFO:lta,  VTS-/GOFREP-keskukselta  ja jäänmurtajilta.  Reittipisteiden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa viivästystä aluksen jäänmurtoavustuksen saamisessa. Alukset vastaavat kuitenkin aina ja joka tilanteessa omasta turvallisesta navigoinnistaan.

4.   Navigointi jäissä


4.1   Riskit jäissä kuljettaessa
Talvimerenkulussa alukset ovat alttiita suuremmille riskeille kuin avovesikaudella. Rikkoutuneessa  jääkentässä,  kulkiessaan  saattueessa  tai  valmistautuessaan  hinaukseen alusten ei aina ole mahdollista pitää riittävää etäisyyttä toisiinsa. Tämä
merkitsee lisääntynyttä yhteentörmäysvaaraa.
Liikennevirasto  ei  vastaa  viivästyksestä,  vahingosta  tai  mistään  muusta  menetyksestä tai kustannuksesta, joka on kohdannut avustettavaa alusta, sen henkilökuntaa, matkustajia, lastia, rahdinantajia tai -ottajia Liikenneviraston tarjoamien jäänmurtopal-velujen puitteissa tai näihin liittyen tai niiden johdosta. Vastuuta ei voida  myöskään  kohdistaa  Liikenneviraston  jäänmurtopal-velujen  tuottamisessa käyttämiin  alihankkijoihin  tai  sopimuskumppaneihin  näiden  suorittamiin  jään murtopalveluihin liittyen tai perustuen. Aluksille annetaan avustusta ja neuvoja niiden omalla vastuulla ja ne ovat yksin vastuussa omasta navigoinnistaan. Merilain 7 luvun 2 §:n 1 mom. mukaan aluksilla on velvollisuus ottaa ja pitää voimassa vakuutus jos alus saapuu suomalaiseen
satamaan tai lähtee sieltä, saapuu Suomen vesialueella olevalle ankkurointipaikalle tai odotusalueelle tai lähtee sieltä tai käyttää Suomen vesialuetta muussa kuin kuljetustarkoituksessa. Suomen vesialueella tarkoitetaan aluevesiä ja sisävesialuetta.


4.2  Ilmoittautuminen


  4.2.1  Perämerelle tai Selkämerelle suuntautuva alusliikenne Aluksen, joka on matkalla suomalaiseen tai ruotsalaiseen Perämeren / Selkämeren satamaan, jossa on voimassa liikennerajoitus, on raportoitava:

Raportointipaikka:
Kutsu:
Kutsukanava:
Raportin sisältö:

Kieli:
Sähköposti:

sivuutettaessa Svenska Björn*
59° 33’ P 20° 01’ I
ICE INFO
VHF kanava 84 (tai puh. +46(0)31 69 91 00)
- aluksen nimi                                        
- kansallisuus                                        
- määräsatama ja ETA                         
- kulkunopeus
ruotsi tai englanti
iceinfo@sjofartsverket.se
* Ilmoittautumispaikkaa voidaan siirtää etelämmäksi jäätilanteen näin vaatiessa.
ICE INFO antaa alukselle koordinaattorijäänmurtajan ennakko-ohjeet.

Suomalaiseen tai ruotsalaiseen Merenkurkun / Perämeren satamaan matkalla olevan aluksen, on annettava ennakkoilmoitus Bothnia VTS:lle 20 meripeninkulmaa ennen Nordvalenin majakkaa (63° 32,15’ P 20° 46,60’ I) VHF-kanavalla 67. Bothnia VTS
välittää  alukselle  koordinaattorijäänmurtajalta  saamansa  ajo-ohjeet,  reittipisteet, jäänmurtajan sijainnin, nimen ja VHF-työskentelykanavan.
         4.2.2  Suomenlahdelle suuntautuva alusliikenne
Aluksen, jonka bruttovetoisuus on 300 tonnia tai enemmän, on ilmoittau-
duttava asianomaiselle GOFREP -liikennekeskukselle. Ilmoittautumisoh-
jeet löytyvät internet-osoitteesta: www.liikennevirasto.fi/gofrep
GOFREP-keskusten yhteystiedot:
Helsinki traffic:
puh: +358 (0)204 485387 tai +358 (0)204 485388
e-mail gofrep@liikennevirasto.fi
fax: +358(0)204 485394
VHF: 60 (80)
Tallinn traffic:
puh: +372 6 205 764 tai +372 6 205 777
e-mail: gofrep@vta.ee
fax: +372 620 5766
VHF: 61 (81)
St.Petersburg traffic:
puh: +7 812 380 70 21 tai +7 812 380 70 81
e-mail: gofrep@rsbm.ru
fax: +7 812 380 70 20
VHF: 74 (10)
GOFREP-liikennekeskus välittää alukselle koordinaattorijäänmurtajalta
saamansa ajo-ohjeet, reittipisteet, jäänmurtajan sijainnin, nimen ja VHF-
työskentelykanavan.
         4.2.3  Saimaalle suuntautuva alusliikenne
Alusten asiamiesten on ilmoitettava Saimaa VTS:lle alusten ennakkotiedot
sähköpostitse osoitteeseen: saimaa.vts@liikennevirasto.fi

 

4.3  Eteneminen jäissä

•        Aluksen kulkiessa yksin jäissä on sen noudatettava ICE INFO:lta, VTS-, GO-
FREP-keskukselta ja jäänmurtajilta saamiaan ohjeita ja pyrittävä etenemään
omin voimin niin pitkään kuin mahdollista. Alukselta edellytetään lisäksi, että
se pystyy kulkemaan ilman jäänmurtajan apua kevyessä avatussa jääuomassa.
Tämän vuoksi aluksella pitää olla aina käytössään riittävästi konetehoa.
•        Alusliikennepalvelu (VTS/GOFREP) vastaa merialueensa yleisestä liikenteen
ohjauksesta ja tiedottamisesta. Jäänmurtaja vastaa alusten jäänmurtoavustuk-
sesta sekä liikenteen koordinoinnista jääkentässä. Tämä edellyttää alukselta
sekä paikallisen VTS-keskuksen liikennekanavan että jäänmurtajakanavan
yhtäaikaista kuuntelua.
•        Aluksen, joka on jäänyt kiinni jäihin, on viipymättä ilmoitettava sijaintinsa jään-
murtajalle.
•        VTS-/GOFREP-keskus tiedottaa ja ohjaa liikennettä koordinaattorijäänmurta-
jan ohjeiden mukaisesti.
4.4  Ohjeita avustettavalle alukselle
•        Jäänmurtajat käyttävät vuorokauden pimeänä aikana maston huipussa kiinteää
sinistä valoa, joka näkyy ympäri näköpiirin.
•        Jäänmurtajan, samoin kuin toisten samalla kertaa avustettavien alusten, vies-
timerkkejä on jatkuvasti tarkkailtava. Sovitulla VHF -työskentelykanavalla sekä
kanavilla 16 ja MF 2332 kHz on oltava jatkuva kuuntelu.
•        Aluksen on aina oltava valmiina nopeaan koneohjailuun. Jos aluksella ilmenee
konetehoon tai ohjailuominaisuuksiin liittyviä ongelmia, on asiasta ilmoitetta-
va jäänmurtajalle välittömästi.
•        Saattueessa olevan aluksen on yhteentörmäyksen välttämiseksi heti ilmoitetta-
va avustuskanavalla, jos aluksen vauhti oleellisesti hiljenee tai jos alus pysäh-
tyy.
•        Suomalaisissa jäänmurtajissa on kaksi päällekkäin sijoitettua pyörivää pu-
naista varoitusvaloa, jotka sytytetään jäänmurtajan yllättäen pysähtyessä tai
vauhdin olennaisesti hidastuessa. Avustettavan aluksen päällikkö on silloin
velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin aluksen pysäyttämi-
seksi mahdollisimman nopeasti.
•        Jos avustettava alus pysähtyy jäävaikeuksien vuoksi ja valonheitin on ollut
käytössä, on se sammutettava pysähdyksen ajaksi.
•        Jos avustettavana oleva alus vaurioituu tai sen epäillään vaurioituneen, on sen
ilmoitettava siitä heti jäänmurtajalle. Jäänmurtajan laivapäiväkirjaan on mer-
kittävä saatu ilmoitus ja lisäksi selvitys vallitsevista jää-, sää- ja muista olosuh-
teista. Vaurioista on tehtävä ilmoitus jäänmurtopalvelua tuottavan yrityksen
operatiiviselle johdolle. Ilmoitus jäänmurtajalle ei vapauta alusta viranomaisille
tai laivanisännälle tehtävistä ilmoituksista.
Alus, joka ei noudata jäänmurtajan antamia ohjeita, ei voi edellyttää saavansa
jäänmurtaja-avustusta.

4.5  Hinausohjeet

1.    Jos jäätilanne vaikeutuu jäänmurtaja-avustuksen aikana, voi hinaus olla ainoa
turvallinen ja tehokas tapa jatkaa avustusta.
2.   Aluksen on aina oltava valmiina kiinnittämään tai irrottamaan hinausvaijeri.
Jäänmurtaja määrää, milloin alus otetaan hinaukseen.
3.   Jäänmurtajan hinaama alus saa käyttää kuljetuskoneistoaan vain jäänmurtajan
antamien määräysten mukaisesti, ja aluksen pääkoneen on oltava valmiina
nopeaan koneohjailuun.
4.   Hinauksen aikana hinattavan aluksen on oltava käsiohjauksessa. Sen avulla
aluksen on pyrittävä pitämään itsensä linjassa jäänmurtajan kanssa.
Hinaus
Hinaus tehdään yleensä niin sanottuna haarukkahinauksena. Tällöin kauppa-aluksen
keula otetaan hinaushaarukan sisään. Jäänmurtajalta annetaan myös kaksi vaijeria,
jotka kiinnitetään kauppa-aluksella pollareihin jotka on tarkoitettu kestämään hina-
uksessa syntyvää rasitusta.
Haarukkahinaus
Haarukkahinauksessa  jäänmurtaja  ja  hinattava  alus  ovat  yhdistettyinä  toisiinsa
seuraavasti:

 

 

 

Hinattavan aluksen runko toimii aina jäänmurtajan aktiiviperäsimenä
Jos hinattavalla aluksella on kylliksi konetehoa käytössä ja alus noudattaa jäänmur-
tajan ohjeita, toimii alus oikeaan suuntaan ohjaavana aktiiviperäsimenä. Kun alus
käyttää ruoria oikein, hinauksesta muodostuu turvallinen, vahinkoja voidaan välttää
ja hinausnopeus kasvaa.
Kuljettaessa suoraan eteenpäin on aluksen pidettävä omat mastonsa linjassa jään-
murtajan mastojen kanssa.

Jos alus ei pysty pitämään pyydettyä konetehoa tai sillä on peräsinongelmia, on siitä
ilmoitettava välittömästi jäänmurtajalle, jotta se vähentäisi nopeuttaan.


Kurssinmuutos


Jos  jäänmurtaja  pyytää  auttamaan  kurssinmuutoksessa,  on  aluksen  käännettävä
ruoria tarpeellisessa määrin päinvastaiseen suuntaan kuin normaalisti, koska aluksen
runko toimii hinausyhdistelmän peräsimenä.


Erityistoimenpiteet turvallisen hinauksen takaamiseksi:

Bulb-keulalla varustettu alus tulee trimmata ennen hinauksen alkua siten, että bulbin
yläreunan ja jäänmurtajan rungon välinen etäisyys on vähintään kaksi (2) metriä.
Mikäli aluksen ankkurit ovat sijoitettuna ulkosivulle siten, että ne voivat joutua kos-
ketuksiin  hinaushaarukan  kanssa,  on  ne  hyvissä  ajoin  ennen  avustusta  vedettävä
taaksepäin tai nostettava kannelle.

Hinausta vaikeuttavat tekijät:
Aluksen keulan muodolla on erittäin suuri merkitys hinauksen onnistumiseen. Tapauk-
sessa, jossa sopimaton keula vaikeuttaa hinausta tai tekee sen lähes mahdottomaksi,
avustetaan alusta vasta sitten, kun avustus voidaan lähtökohtaisesti suorittaa ilman
hinaamista. Jäänmurtajan päällikkö tekee lopullisen ratkaisun hinauksesta.
Joihinkin kauppa-aluksiin on asennettu ”jääveitsi” bulbin yläpuolelle. Tämä ”jääveit-
si” on pystysuuntainen levy, joka toimii tietyillä syväyksillä terävän veitsen tavoin.
Tällaiset alukset avustetaan ilman hinausta, olosuhteiden salliessa, koskajääveitsi
hankaa jäänmurtajan perää vasten ja vahingoittaa jäänmurtajan haarukkaa.

 

5.   Luotsin otto ja -jättö jääolosuhteissa


•        Luotsi tilataan Finnpilotin luotsinvälityksestä (https://www.pilotorder.fi)
•        Luotsipaikka saattaa poiketa varsinaisen avovesikauden luotsipaikan sijainnista.
Tarvittaessa paikalliselta VTS-keskukselta voi saada tietoa luotsipaikasta ja
siitä, kummalta puolelta luotsi nousee laivaan.
•        Luotsitikkaat on pidettävä suojassa ja kannella mahdollisimman pitkään
jäätymisen estämiseksi. Tikkaat on laskettava niin, että ne ovat noin 1,5 metriä
meren pinnasta.
•        Jääolosuhteissa luotsi voi saapua luotsiveneellä tai hydrokopterilla.
•        Luotsipaikalle tultaessa aluksen on noudatettava jäänmurtajalta annettuja
ohjeita.
•        Tarvittaessa aluksen on pysähdyttävä kokonaan.
•        Luotsinotto ja -jättötilanteessa aluksen on noudatettava luotsin antamia ohjeita.
•        Pimeällä on käytettävä valonheittimiä turvallisen navigoinnin varmistamiseksi.


6.   Alusliikennepalvelu VTS, GOFREP 
       ja TURKU RADIO


6.1   VTS


Alusliikennepalvelulain (623/2005) mukaisesti VTS-keskuksien toiminnan tarkoituk-
sena on alusliikenteen turvallisuuden lisääminen ja tehokkuuden parantaminen sekä
alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. VTS-keskus valvoo
ja  ohjaa  alusliikennettä.  Sillä  on  valmiudet  toimia  vuorovaikutuksessa  liikenteen
kanssa  ja  reagoida  muuttuviin  liikennetilanteisiin.  Suomenlahden  rannikkoväylää
käytettäessä talviaikana VTS-viranomainen voi tarvittaessa määrätä tilapäisiä nopeus-
rajoituksia vesialueella tai väylillä muun muassa poikkeavien jääolosuhteiden vuoksi.
VTS-keskukset toimivat ympärivuotisesti 24 tuntia vuorokaudessa. VTS-keskukset
välittävät tietoa muun muassa muusta liikenteestä, jääolosuhteista, reittipisteistä,
jäänmurtajien sijainneista, nimistä ja VHF-työskentelykanavista.


6.2  GOFREP


GOFREP on Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä. Sen
tarkoituksena on lisätä merenkulun turvallisuutta, parantaa meriympäristön suojelua
ja valvoa meriteiden sääntöjen noudattamista. Liikennekeskukset TALLINN TRAFFIC,
HELSINKI TRAFFIC ja ST. PETERSBURG TRAFFIC valvovat alusliikennettä ja antavat
aluksille neuvoja ja tietoa merenkulun vaaroista ja sääolosuhteista Suomenlahdella.
GOFREP- keskukset toimivat ympärivuotisesti 24 tuntia vuorokaudessa.

6.3  Turvallisuusradio Turku Radio


Jäänmurtokaudella Turku Radio tiedottaa jäänmurtajien sijainnit kerran päivässä 0803
UTC. Position of icebreakers-raportin yhteydessä Turku Radio tiedottaa myös voimassa
olevista reittipisteistä. Turku Radio lukee Ilmatieteenlaitoksen jääraportin kaksi kertaa
päivässä 1033 UTC ja 1833 UTC sekä tiedottaa talvimerenkulun poikkeustilanteista
Navigational warning-tiedotuksen yhteydessä ainakin kerran päivässä 1033 UTC.
Turku Radiolta saa tietoa myös kysymällä sen VHF -työskentelykanavilta.


6.4  Reitinjakojärjestelmän tilapäinen käytöstä poistaminen


Reittijakojärjestelmät Suomenlahdella, Ahvenanmerellä ja Merenkurkussa voidaan
tilapäisesti poistaa käytöstä jos jääolosuhteiden takia liikennettä ei voida kunnolla
hoitaa niitä käyttäen. Asiasta tiedotetaan aluksille GOFREP -järjestelmän ja Turku
Radion  välityksellä.  Lisäksi  asiasta  tiedotetaan  Ilmatieteenlaitoksen  päivittäisten
jäätiedotusten yhteydessä.
6.5 Rannikkoväylän käyttöönotto Suomenlahdella
Jäänmurtaja-avustus Suomenlahdella siirretään joko kokonaan tai osittain rannikko-
väylälle, jos jäätilanne ulkomerellä sitä vaatii. Rannikkoväylällä on käytössä nopeus-
rajoituksia sekä kohtaamis- ja ohittamiskieltoja, jotka VTS-keskus ilmoittaa aluksille.
Alusten on noudatettava nopeusrajoituksia, jotta ränni säilyy ehjänä eikä turvallisuus
vaarannu. Käytännössä kaikilla aluksilla on oltava luotsi rannikkoväylää käytettäessä.


7. Ilmatieteenlaitoksen jääpalvelu


Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu seuraa päivittäin jäätilannetta ja sen kehittymistä
sekä laatii keräämiensä ja analysoimiensa tietojen pohjalta jäätilannekarttoja, jää-
tiedotuksia ja jäätilanteen kehitysennusteen.
Päivittäinen jääkartta ja jäätiedotus sisältävät kuvauksen vallitsevasta jäätilanteesta
sekä tiedot jäänmurtajien toiminta-alueista. Lisäksi tiedotetaan esimerkiksi liikenne-
rajoituksista, alusten kulkureiteistä ja ennakkoilmoitusvelvollisuuksista.
Jäätiedotus luetaan kerran päivässä suomeksi Radio Suomessa ja ruotsiksi Radio
Vegassa kello 1245.
Ilmatieteenlaitokselta voi tilata jääkarttoja, jäätiedotuksia ja jääennusteita. Tilauk-
set toimitetaan postitse, faksilla tai sähköpostitse ja ne ovat maksullisia. Jääkartta
ja  jäätiedotus  ovat  saatavissa  veloituksetta  BIM  Web:stä  internet-osoitteesta:  
www.baltice.org
Lisäksi Ilmatieteenlaitoksen jääpalvelu vastaa jäätilanteeseen, jäätalven ennustet-
tavuuteen ja jäihin liittyviin asiantuntijakysymyksiin.
Itämeren jäähän liittyvää hyödyllistä tietoa löytyy myös Ilmatieteen laitoksen sivuilta
osoitteesta:
http://ilmatieteenlaitos.fi/teematietoa-jaa

Yhteystiedot:
Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu
PL 503 (Erik Palménin aukio 1)
00101 HELSINKI
puhelin:                     +358 29 539 3464
                                    (Eriksson, Marnela, Niskanen, Tollman, Vainio)
faksi:                          +358 29 539 3413
sähköposti:              ice@fmi.fi
internet:                    http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne


8. Saimaan jäänmurto


Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen jäänmurrosta vastaa Liikenneviraston Lap-
peenrannan toimipiste. Alueen liikennerajoitukset perustuvat samoihin HELCOMin
suosituksiin kun muuallakin rannikolla ja avustuksissa noudatetaan samoja liikenne-
rajoituksia kuin Kotkan ja Haminan liikenteessä. Alueelle voidaan myös antaa näistä
poikkeavia rajoituksia liikennekauden alussa ja lopussa. Saimaan kanava on yleisesti
suljettuna liikenteeltä tammikuun lopusta huhtikuun alkuun alueen jäätilanteesta
riippuen.
Jäätilanteesta ja rajoituksista ilmoitetaan Ilmatieteenlaitoksen jääpalvelun päivit-
täisissä  tiedotteissa.  Saimaan  kanavan  sulkemisesta  ja  avaamisesta  tiedotetaan
Tiedonantoja merenkulkijoille -julkaisussa, Liikenneviraston internetsivulla sekä lehti-
ilmoituksella. Voimassa olevat liikennerajoitukset löytyvät myös internet-osoitteesta:
www.baltice.org. Lisäksi Liikenneviraston Lappeenrannan toimipiste tiedottaa asioista
sähköpostitse Saimaan alueen toimijoille. Jos haluat vastaanottaa tiedotteen sähkö-
postiisi, lähetä yhteystietosi sähköpostiosoitteeseen:
winternavigation@liikennevirasto.fi.
Viipurinlahdella ja Saimaan kanavan tuloväylällä (Juustilaan asti) jäänmurron hoitaa
venäläinen jäänmurtajakalusto.
Yhteystiedot Saimaan jäänmurtoon liittyvissä asioissa:
Liikennevirasto
Talvimerenkulkuyksikkö
Raatimiehenkatu 23
53100 LAPPEENRANTA
puhelin:                     +358 29 534 3326 tai +358 400 650 824 (ylitarkastaja)
sähköposti:               jukka.vaisanen@liikennevirasto.fi
Saimaa VTS
Sulkuvartijankatu 15
53300 LAPPEENRANTA
puhelin:                     +358 206 37 3745
sähköposti:              saimaa.vts@liikennevirasto.fi

9. Yhteys- ja lisätietoja


9.1   Liikenneviraston talvimerenkulkuyksikkö


Liikennerajoituksista, erivapauksista, jäätilanteen kehittymisestä ja muista talvime-
renkulkuun liittyvistä asioista voi tiedustella suoraan Liikenneviraston talvimeren-
kulkuyksiköstä.
Talvimerenkulkuyksikkö  tiedottaa  poikkeustilanteista  ja  ajankohtaisista  asioista.
Kaikki tiedotteet löytyvät internet-osoitteesta: www.liikennevirasto.fi/ajankohtaista.
Talvimerenkulkuyksikkö tiedottaa myös sähköpostitse. Jos haluat vastaanottaa tie-
dotteen sähköpostiisi, lähetä yhteystietosi sähköpostiosoitteeseen:
winternavigation@liikennevirasto.fi.
Talvimerenkulkuun liittyvää hyödyllistä tietoa löytyy myös internet-osoitteesta:
www.liikennevirasto.fi/talvimerenkulku.
Talvimerenkulun johto
Liikennevirasto
Talvimerenkulkuyksikkö
PL 33
00521 HELSINKI
puhelin:                     +358 295 34 3000, vaihde (8.00–16.15)
                                    +358 295 34 3327, talvimerenkulkuyksikön päällikkö
                                    +358 295 34 3328, merenkulun ylitarkastaja (liikennerajoitukset)
sähköposti:              winternavigation@liikennevirasto.fi
internet:                    www.liikennevirasto.fi/talvimerenkulku


9.2  Arctia Shipping Oy
Arctia Shipping Oy vastaa jäänmurtajien operointiin liittyviin kysymyksiin.
Arctia Shipping Oy
Laivastokatu 9
00160 HELSINKI
operatiivisen johdon päivystysnumero (24 h): +358 46 876 7050
sähköposti:              icebreakers@arctia.fi
internet:                    www.arctia.fi
                                    (tietoa jäänmurtajista, vaihtopäivistä, avustusalueista jne.)

9.3  Ruotsin merenkulkulaitos
Swedish Maritime Administration
Ice-breaking Division
SE-601 78 Norrköping
SWEDEN
puhelin:                                                   +46 771 63 25 25, johtokeskus (24h)
                                                               +46 771 63 00 00, vaihde (0800-1640)
                                                               +46 10 478 47 57, johtaja
                                                                 +46 10 478 48 41, päällikkö
sähköposti:                                           opc@sjofartsverket.se
internet:                                                 www.sjofartsverket.se


9.4 Alfons Håkans AS, Suomen sivuliike
Alfons Håkans AS Finnish Branch
Linnankatu 36 C 18
20100 TURKU
puhelin:                                                  +358 2 515 500
päivystysnumero (24 h):                    +358 50 63304
sähköposti:                                           office.turku@alfonshakans.fi
internet:                                                 www.alfonshakans.fi


9.5 Baltic Sea Icebreaking Web (BIM Web)
Verkkopalvelusta www.baltice.org on suositeltavaa hakea talvimerenkulkuun liittyvää
tietoa. Sivulta löytyvät muun muassa päivittäinen jääkartta koko Itämeren alueelta,
jääraportti, jäänmurtajien sijainnit ja avustussuunnitelmat, voimassa olevat liiken-
nerajoitukset sekä muuta talvimerenkulkuun liittyvää hyödyllistä tietoa.


10. Lainsäädäntö ja määräykset


Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta (1121/2005)
Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain muuttamisesta
(985/2015)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Aluksen rakennetta ja konetehoa koskevat talviliikennevaatimukset (jääluokkamää-
räykset ja niiden soveltaminen):
http://www.finlex.fi/data/normit/36441-Jaaluokkamaaraykset_2010_
TRAFI_31298_03.04.01.00_2010_FI.pdf
Hyväksyttyjen luokituslaitosten antamia luokitusmerkintöjä vastaavat suomalaiset
jääluokat ja aluksen jääluokan vahvistamista varten tarvittavat tiedot ja selvitykset:
http://www.finlex.fi/data/normit/36442-Vastaavuusluettelomaaraykset_
TRAFI_31299_03.04.01.00_2010_FI.pdf

Sivu päivitetty 22.12.2015