Tiestötietojen uudet tiedontuotantomenetelmät T&K-projektin tulokset esittelyssä 26.11.2015

Uudet tiedontuotantomenetelmät T&K-projektin purkutilaisuus järjestetään Liikenneviraston Pasilan toimipisteellä (Opastinsilta 12, avotila Laituri) 26.11.2015 klo 13:00 - 16:00. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä (virtuaalihuone 8, 0206378307@video.sonera.fi , osallistujan PIN: 308017#). Tervetuloa!

Liikenneviraston tieto-osasto toteutti uusien tiedontuotantomenetelmien T&K-projektin kesän ja alkusyksyn aikana. Projekti pyrki haastamaan markkinoilla olevia toimijoita esittämään omaa osaamistaan tiestötietojen inventoinnissa tai jatkuvassa tiedontuotannossa muutamasta erillisestä näkökulmasta.

Näkökulmat olivat seuraavat:

  • Mitkä teknologiat mahdollistavat teiden pintakunnon sekä näkyvien varusteiden ja laitteiden inventoinnin nykyistä tapaa kustannustehokkaammin, siten että tiedot kerättäisiin osana väylähoidon jokapäiväisiä toimenpiteitä?
  • Mitkä tekniset menetelmät mahdollistavat päällystettyjen teiden rakenteellisen kunnon mittaamisen siten, että syntyvä tieto tukee ennakoivaa kunnossapitoajattelua?
  • Millä tavalla sorateiden rakenteellista kuntoa ja pintakuntoa voidaan inventoida tulevaisuudessa siten, että syntyvä tieto tukee ennaltaehkäisevää kunnossapitoa?
  • Millä menetelmillä viheralueiden hoitoon tai ympäristöön liittyviä asioita voidaan inventoida kustannustehokkaasti prosessien yhteydessä?

Projektiin osallistui kahdeksan yritystä tai yhteenliittymää, jotka toimivat inventoinnin koeputkeksi -nimetyllä koealueella. Yritykset ja yhteenliittymät tuottivat koealueella muun muassa tietoja väylän kunnosta sekä inventoivat näkyvää omaisuutta ja viheralueiden hoitoa. Menetelmiin kuuluivat esimerkiksi laserkeilaus, maatutkaus, kuvantaminen, kiihtyvyysanturitiedot ja näiden erilaiset yhdistelmät. Lisäksi joukossa oli myös manuaalista kuvien pohjalta laadittua raportointia.

Uusilla tiedontuotantomenetelmillä voidaan luoda tieverkosta parempi tilannekuva

Lyhyesti sanottuna projektin lopputuloksena oli, että kustannuksiltaan kalleimmat menetelmät, eli maatutkaus ja laserkeilaus, soveltuvat tällä hetkellä hyvin tarkempaan inventointiin ja kohdennettuun yksityiskohtaisen tiedon tuottamiseen. Näillä menetelmille tuotettujen tietojen kustannusta nostaa tiedostojen massiivinen koko ja manuaalinen työ raakamateriaalista tuotettavan tiedon irrottamisessa. Tästä johtuen vaikuttaa siltä, että menetelmät eivät sovellu vielä jatkuvaan ajantasaisen tiedon tuottamiseen. Menetelmien laajempaan hyödyntämiseen ja käyttöönoton mahdollisuuksiin tullaan paneutumaan edelleen tulevaisuudessa.

Kuvantamista, kiihtyvyysanturidataa ja fotogrammetriaa käyttävät menetelmät taas ovat halvempia, mutta eivät yhtä tarkkoja kuin maatutkaus tai laserkeilaus. Näiden halvempien menetelmien avulla on kuitenkin mahdollista löytää nopeammin ratkaisu tiedontuotannon automatisointiin ja tiestön kunnon tai hoidon laadun jatkuvaan seurantaan.  

Projektin johtopäätöksenä muovautui ajatus jatkuvan tiedontuotannon konseptista, jossa edullisemmilla menetelmillä voidaan tuottaa tieverkon yleistilannekuva. Ajantasainen kuvamateriaali tukee päätöksentekoa ja automatiikan tuottaman tiedon verifiointia. Tulevaisuuden yksi mielenkiintoinen tavoiteltava asia voisi olla esimerkiksi lätäköitymisen automaattinen tulkinta jatkuvasti syntyvän sensoritiedon perusteella. Myös tarkempaa tietoa tuottavia menetelmiä (laserkeilaus ja maatutkaus) käytetään tarpeen mukaan, kun tarvitaan tarkempaa tietoa. Yhdessä näillä menetelmillä voisi syntyä myös sellaista kuvamateriaalia, joka korvaisi nykyisin käytössä olevan kausittaisin kuvattavan tiekuva-materiaalin.

Miten uusien tiedontuotantomenetelmien projekti jatkuu?

Jatkotoimenpiteinä Liikennevirasto tulee toteuttamaan seuraavat asiat:

1) Liikennevirasto toteuttaa hoitourakoitsijoiden kanssa yhteistyössä laajemman jatkuvan tiedontuotannon kokeilun vuoden 2016 kuluessa. Tämän uskotaan HARJA-järjestelmän käyttöönoton ohella lisäävän Liikenneviraston ajantasaista tietoisuutta omaisuuden tilasta sekä tukevan hoidon laadun seurantaa. Lisäksi kokeilu auttaa kohdistamaan toimenpiteet sekä tarkemmat kausi-inventoinnit nykyistä tarkemmin.

2) Sähköisen hankinnan pilottina toimivassa Iin-alueurakassa tullaan hoitourakoitsijan vaatimuksiin lisäämään velvoite kuva- ja kiihtyvyyssensoritiedon tuottamisesta. Lisäksi samassa kunnossapidon prosessissa tullaan kokeilemaan mahdollisesti myös laserkeilauksen hyödyntämistä säännöllisenä toimintamallina.

Tarkempien inventointien osalta Liikennevirasto käynnistää toimenpiteet 3D- ja laserkeilausaineistojen käsittelyyn, katseluun ja tallentamiseen mahdollistavan järjestelmän käyttöönottamiseksi. Samasta järjestelmästä toivotaan löytyvän apu myös Inframodel-aineistojen hallintaan.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen tilaisuuteen

Lisätietoa projektista antaa Markus Melander, markus.melander(at)liikennevirasto.fi

Ilmoittautumiset tilaisuuteen Niklas Nevalaiselle, niklas.nevalainen(at)ramboll.fi, 24.11.2015 mennessä. Tilaisuus on osallistujille maksuton. 

Sivu päivitetty 06.11.2015