Takaisin

Yksi lippu koko valtakuntaan, kiitos!

Yksi lippu koko valtakuntaan, kiitos!

Julkaistu 19.12.2014

Kirjoitus on alun perin julkaistu Tie ja liikenne -lehdessä 8/2014.

Suomen joukkoliikenteessä tehdään vuosittain satakunta matkaa jokaista suomalaista kohden, yhteensä noin 550 miljoonaa matkaa. Koko henkilöliikenteestä joukkoliikenteen osuus on häviävän pieni.

Joukkoliikenteen käyttö vaihtelee suuresti valtakunnan eri osissa. Vilkkainta käyttö on suurissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa tehdään kaksi kolmannesta kaikista Suomen joukkoliikennematkoista. Kaupungeissa syyt joukkoliikenteen käytön vilkkauteen ovat ilmeiset. Palvelutarjonta on hyvä ja ruuhkista selviää henkilöautoa kivuttomammin. Myöskään pysäköinnin ongelmat ja kalleus eivät rasita joukkoliikenteen käyttäjiä.

Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa joukkoliikenteen matkamäärää 200 miljoonalla uudella matkalla vuoteen 2022 mennessä. Tavoite on haastava, mutta tämänkään jälkeen joukkoliikenteen kulkutapaosuus kaikesta matkustamisesta ei ole erityisen suuri.
Eräänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi mainitaan valtakunnallinen, yhteiskäyttöinen lippu- ja maksujärjestelmä. Voisiko yhdellä lipulla hoitaa kaikki matkat Utsjoen ja Hangon välillä?

Waltti, toimivaltaisten viranomaisten oma lippu- ja maksujärjestelmä

On normaalia, että liikenteestä vastaava taho hallitsee myös liikenteessä käytettävää lippu- ja maksujärjestelmää. Oman järjestelmän avulla saadaan mahdollisimman tarkkaa tietoa joukkoliikenteen käytöstä. Näiden tietojen sekä yhdyskuntiin liittyvien muiden suunnitelmien perusteella joukkoliikenteen suunnittelijat voivat arvioida ja suunnitella liikenteen tarjontaa, rahoitusta ja hinnoittelua omilla alueillaan.

Joukkoliikenteen muutosta suunniteltaessa tiedettiin, että käytössä oli eri toimijoiden lippu- ja maksujärjestelmiä. Järjestelmät eivät ole keskenään yhteensopivia, eikä niillä voi muodostaa eri kulkumuotoja yhdistäviä ovelta ovelle -matkaketjuja

Joukkoliikenteestä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten oli järkevää yhdistää voimat ja hankkia yksi yhteinen järjestelmä, joka on samalla yhteiskäyttöinen eri viranomaisten toimialueilla.

Viranomaisen omalla lippu- ja maksujärjestelmällä halutaan myös edistää liikenteen tasapuolista kilpailuttamista. Se tehostaa julkisen rahoituksen kohdentamista sekä helpottaa liikennöitsijöiden alalle tuloa ja osallistumista tarjouskilpailuihin. Tämä liittyy vahvasti vuonna 2014 voimaan tulleeseen suureen joukkoliikennemuutokseen.

Keväällä 2013 ELY-keskuksia edustava Liikennevirasto ja 22 joukkoliikenteestä vastaavaa toimivaltaista kaupunkia perustivat TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n hallinnoimaan viranomaisten yhteistä järjestelmää. Järjestelmä kulkee nimellä Waltti.

Lippu- ja maksujärjestelmät saadaan puhumaan toisilleen

Waltti yksin ei riitä vastaamaan joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmien yhteiskäyttöisyyden tarpeisiin. Tarvitaan yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa niin, että matkustajille voidaan tarjota helposti ostettavia matkaketjuja.

Ensi vaiheessa asiaa tarkasteltiin Waltin ja Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) tarpeista. Muutamien sparrausten jälkeen todettiin, että kahden eri matkakortin yhdistäminen on teknisesti mahdollista, mutta työlästä ja tietoturvan kannalta kyseenalaista. Kun oli selvitetty, millaisia muita ratkaisuja on käytössä, päädyttiin tunnistepohjaiseen ratkaisuun.

Tunnistepohjaisessa yhteiskäytössä siirretään lippu- ja maksujärjestelmien välillä tietoja vain toisesta järjestelmästä ostetuista matkoista. Matkoihin on liitetty asiakkaan hallussa oleva tunniste. Itse matkustajasta ei välitetä mitään sellaisia tietoja, jotka eivät ole välttämättömiä matkalipun kelpoisuuden varmistamiseksi.

Tunnisteiden käyttö perustuu lippu- ja maksujärjestelmien välisiin sopimuksiin ja sitä kautta keskinäiseen luottamukseen.

Samaa järjestelyä voidaan käyttää myös muiden lippu- ja maksujärjestelmien kanssa. Jotta matkaketjuista saataisiin aukottomia, tarvitaan mukaan myös kaukoliikenteen palveluja sekä tavanomaista joukkoliikennettä täydentäviä palveluja.

Suunnittelusta ostamisen kautta matkalle

Ennen kuin matkan voi ostaa, se pitää suunnitella. Tätä varten pitää olla palveluja, joista saa luotettavasti eri liikennemuotojen reitti- ja aikataulutietoja.

Tällä hetkellä eri toimijoilla on omia reitti- ja aikataulupalveluja, jotka rajoittuvat pääasiassa näiden toimijoiden oman tarjonnan esittelyyn.

Liikennevirasto tuottaa matka.fi-nimistä palvelua., joka kattaa muun muassa Helsingin seudun sekä joidenkin suurempien kaupunkien paikallisliikenteen, rautatie- ja lentoliikenteen sekä jossain määrin linja-autojen seutuliikennettä. Palvelua ollaan kehittämässä kattamaan vielä paremmin Suomen joukkoliikenteen tarjontaa.

Reittien lisäksi matkustaja haluaa tietää, mitä eri matkaketjut maksavat. Tätä varten tarvitaan näkyvyys liikenteen toimijoiden myyntijärjestelmiin. Erityisen tärkeää on pystyä hyödyntämään varsinkin kaukoliikenteessä yhä yleisempiä tarjoushintoja, joilla voi olla valtava merkitys verrattaessa eri ketjujen kokonaishintoja.

Liikkumisen palvelualustan on tarkoitus tuoda matkustajan näkyviin vaihtoehtoisia matkaketjuja, joista ilmenevät niin aikataulut kuin hinnatkin. Matkustaja voi sitten omien tarpeittensa ja mieltymystensä mukaan ostaa itselleen sopivimman vaihtoehdon.

Ensimmäiset askeleet on jo otettu

Lippu- ja maksujärjestelmien yhteiskäyttöisyyden toteuttamiseksi on aloitettu eri toimijoita yhdistävän palvelualustan suunnittelu. Tällä hetkellä suunnittelussa ovat mukana HSL, Waltti, Turun ja Tampereen kaupungit, Pohjolan Liikenne ja Taksiliitto. Vaikka Turun ja Tampereen kaupungeilla onkin omat järjestelmänsä, ne ovat myös Waltin osakkaita.

Suunnittelun tavoitteena on määritellä palvelu, jonka avulla eri toimijat voivat täydentää omaa palveluvalikoimaansa myymällä myös muiden lipputuotteita. Tämän lisäksi muut, keskenään kilpailevat toimijat voivat liittyä palvelualustaan heille sopivana ajankohtana. Samoin tavoitteena on, että palvelualustan avulla uudet liikkumisen palvelun kaupalliset toimijat voivat tuottaa matkustajien tarvitsemia palveluja.

Ensimmäisiä toteutuksia voidaan odottaa jo ensi vuonna. Laajemmassa mittakaavassa palvelualustan käyttöönottoa tavoitellaan vuosina 2016 - 2017.