Takaisin

Yhteistyössä enemmän! Liikenneviraston sidosryhmätilaisuuden teemana yhteistyön voima

Yhteistyössä enemmän! Liikenneviraston sidosryhmätilaisuuden teemana yhteistyön voima

Julkaistu 30.3.2015

Maailma muuttuu ja liikenteessä tarvitaan päivä päivältä enemmän eri toimijoiden yhteistyötä. Vanhalla ylioppilastalolla 24.3.2015 järjestetyssä Liikenneviraston sidosryhmätilaisuudessa keskityttiin yhteistyöhön. Esityksissä kerrottiin onnistuneesta yhteistyöstä ja kannustettiin hyödyntämään yhteistyön voimaa. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

Helsingin Vanhalle ylioppilastalolle kokoontui noin 200 liikenteen asiantuntijaa keskustelemaan liikenteestä ja yhteistyön merkityksestä. Aamupäivän ohjelmassa oli lukuisia mielenkiintoisia esityksiä. Vaikka esitysten aihealueet olivat monipuolisia, niillä oli yksi yhteinen punainen lanka. Tuo punainen lanka oli yhteistyö.

Yhteistyötä yli rajojen

Tilaisuuden avasi Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen. Antti toivotti osallistujat tervetulleeksi ja muistutti, että Liikennevirastolla on valtava määrä sidosryhmiä. Sidosryhmiimme kuuluvat mm. kansalaiset, elinkeinoelämä ja infran rakentajat.

Antin jälkeen lavalle astui asiakkuuspäällikkö Outi Nietola. Outi kertoi Liikenneviraston sidosryhmätutkimuksen tuloksista sekä yhteistyön tulevaisuuden näkymistä. Yhteistyötä tulee kehittää jatkuvasti, sillä osa sidosryhmistä koki, että yhteistyötä tehdään liian harvoin tai liian pinnallisesti.

Elinkeinoelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä saatiin ajankohtainen esimerkki Liikenneviraston yksikönpäällikkö Juuso Kummalan ja TeliaSoneran kehitysjohtaja Jouni Sintosen esityksessä. Liikennevirasto tekee TeliaSoneran kanssa yhteistyötä, josta hyötyvät molemmat osapuolet. Yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi uudenlaisten mobiilisovellusten kehittämisen ja liikenteen sujuvuustietojen reaaliaikaisen keräämisen.

Edellä mainittu Soneran kanssa tehtävä yhteistyö edustaa uudenlaista tapaa tehdä yhteistyötä. Yhteistyötä on tehty monella kentällä jo vuosia, jossakin jopa vuosikymmeniä. Merelliset viranomaiset ovat tehneet METO -nimellä kulkevaa yhteistyötä jo yli 20 vuotta. Ylijohtaja Tiina Tuurnala Liikennevirastosta ja lippueamiraali Markku Hassinen Rajavartiolaitokselta kertoivat, että yhteistyö on tuonut miljoonaluokan säästöjä sekä parantanut toimintaa.

METO-yhteistyö on laajuutensa vuoksi ainutlaatuista jopa globaalisti katsottuna. Ulkomailta asti on tultu ottamaan mallia tästä tavasta tehdä yhteistyötä. METOa voitaisiin siis kutsua vientituotteeksi.
 

Uusia tapoja tehdä yhteistyötä

Liikennevirasto pitää huolta infrasta ja kuuntelee sidosryhmien tarpeita. Yksikön päällikkö Minna Torkkeli Liikennevirastosta ja SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen puhuivat esityksessään raskaan liikenteen massoista ja mitoista. Torkkeli huomautti, että Suomessa on vielä lukuisia painorajoitettuja siltoja, mutta kuljetusolosuhteita pyritään parantamaan myös raskaan liikenteen näkökulmasta.

Yhteistyössä kokeillaan myös uudenlaisia malleja. Johtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta ja johtaja Jaakko Kivi Lemminkäinen Oyj:sta kertoivat Tampereen Rantatunnelin allianssimallisesta yhteistyöstä. Allianssimalli tuo kaksikon mukaan ketteryyttä etenkin suurempiin hankkeisiin.

Ennen taukoa keskusteltiin vielä hetki joukkoliikenteestä. Liikenneviraston johtava joukkoliikenneasiantuntija Marja Rosenberg kertoi HSL:n osaston johtaja Tero Anttilan kanssa JOUSI-yhteistyöstä. Tavoitteena on luoda 200 miljoonaa lisämatkaa joukkoliikenteeseen vuoteen 2022 mennessä.

Suomessa liikutaan sujuvasti kun yhteistyö toimii

Tauon jälkeen Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo puhui yhteistyön merkityksestä Suomelle. Vaikka eri liikkumismuodot kilpailevat toistensa kanssa, niiden tulee tehdä myös yhteistyötä. Yksikään liikkumismuoto ei täytä kaikkien ihmisten matkustustarpeita, tarvitaan siis matkaketjuja. Vauramo totesi, että yhteistyösuhteiden solmiminen vasta siinä vaiheessa, kun niitä tarvitsisi, on liian myöhäistä.

Vauramon esityksen jälkeen Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen veti yhteen päivän keskustelut. Antin mukaan maailma muuttuu vauhdilla. Vaikka digitalisaatio, robotiikka ja uudet palvelut muuttavat maailmaa, toimivaa perusinfraa tarvitaan aina. Sen päälle rakennetaan liikenteen tulevaisuus. Myös yhteistyön merkitys tulee olemaan suuri nyt ja tulevaisuudessa.