Takaisin

Vuosi rataverkon raivaustoiminnan johtamista takana - kokemuksia

Vuosi rataverkon raivaustoiminnan johtamista takana - kokemuksia

Julkaistu 29.1.2018

Kokonaisvastuu valtion rataverkon onnettomuuksien ja erityistilanteiden hallinnasta siirtyi Liikennevirastolle kesällä 2016 ja organisoitui nykyiseen muotoonsa saman vuoden lopulla. Ensimmäisen toimintavuoden aikana uutta vastuumallia on jouduttu testaamaan monta kertaa, sillä pelastusyksikön läsnäoloa vaativia raivaustapauksia on ollut useita kymmeniä.

Atte Kanerva seisoo ison, punaisen raivauskalustoon kuuluvan auton edessä.

Liikennevirasto on kouluttanut raivaustyön johtamiseen kahdeksan henkilöä, joista yksi päivystää aina. Operatiivinen toimintavalmius kattaa tällä hetkellä Etelä-Suomen, jossa myös liikennevirrat ovat suurimmat. Alkaneen vuoden kevään aikana koulutetaan lisää henkilökuntaa, sillä tavoitteena on saada toimintavalmius valtakunnalliseksi vuoden 2018 loppuun mennessä.

”Riihimäen yksikössä on nyt kohtuullinen miehitys. Lisäksi olemme perustaneet Kouvolaan, Ratateknisen oppimiskeskuksemme tiloihin toisen toimintapisteen, mutta sieltä uupuu vielä henkilöstö ja kalusto. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus perustaa tukikohta myös Ouluun” kertoo rautatieliikenteen ohjaus -yksikön päällikkö Atte Kanerva.

Jotta uudet toimipisteet saadaan toimiviksi, tarvitaan työntekijöitä. Liikennevirastolla on suunnitelmissa kouluttaa 15 henkilöä kevään aikana näihin tehtäviin. Uusien koulutettavien joukossa tulee olemaan liikennevirastolaisia, palveluntarjoajien henkilökuntaa sekä vapaapalokuntalaisia, joiden kanssa tehdään jo nyt yhteistyötä. 

Toimintatavan muutoksesta on ollut hyötyä

”Ensimmäisenä toimintavuotenamme pelastusyksikön läsnäoloa vaativia tapauksia on ollut useita kymmeniä. Raskaita raivauksia, jotka ovat vaatineet raskaan kaluston, on ollut kymmenkunta”, Kanerva sanoo.

Uusi työnjako on otettu viranomais- ja rautatiemaailmassa hyvin vastaan. Vastuut ja lainsäädännöllinen muutos ovat hyvin selvillä. Liikenneviraston tullessa paikalle pelastusviranomaiset voivat keskittyä omaan työhönsä, kun rautatiealan asiantuntijat ottavat rataverkkoon ja liikenteeseen liittyvät asiat haltuunsa. Tämä parantaa myös viranomaisten työturvallisuutta.

”Pystymme selkeästi osoittamaan, että onnettomuudesta palautuminen normaalin tilaan on parantunut kuluneen vuoden aikana. Esimerkiksi ihmisten junan alle jäänneissä kesti ennen toista tuntia ennen kuin liikenne saatiin takaisin käyntiin. Nykyisin liikenne palautuu normaaliksi parhaimmillaan 10-15 minuutissa. Vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, esimerkiksi Etelä-Suomessa, raivauksen nopeutumisella ja liikenteen nopeammalla normalisoitumisella on suuri yhteiskunnallinen merkitys”, Kanerva kuvaa ja lisää: ”Esimerkiksi jos ruuhka-aikana pystymme lyhentämään liikennekatkoa puolella tunnilla, yhteiskuntataloudelliset säästöt ovat jopa seitsemän numeroisia summia”.

Lisätietoja:
yksikön päällikkö Atte Kanerva, p. 029 534 3848 tai etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi