Takaisin

Uusi tieliikenteen ohjausjärjestelmä (T-LOIK) nopeuttaa tiedonkulkua tienkäyttäjille ja helpottaa liikennepäivystäjien työtä

Uusi tieliikenteen ohjausjärjestelmä (T-LOIK) nopeuttaa tiedonkulkua tienkäyttäjille ja helpottaa liikennepäivystäjien työtä

Julkaistu 4.3.2016

Tieliikenteen operatiivisessa ohjauksessa on käynnissä suuri järjestelmämuutos. Liikennepäivystäjien käytössä olleet noin 40 järjestelmää sulatetaan yhdeksi moderniksi käyttöliittymäksi nimeltään T-LOIK. Käyttöliittymän nimi saattaa kuulostaa Star Warsin robotilta - ja itse asiassa tästä mielikuvasta löytyy totuuden siemen. Roboteilla ja uudella käyttöliittymällä on paljon yhteistä: molemmat ovat fiksuja ja helpottavat työtä.

Tieliikennekeskuksissa otettiin viime vuoden lopussa käyttöön uusi tieliikenteenohjauksen integroitu käyttöliittymä T-LOIK. Uudella käyttöliittymällä hallinnoidaan toimintaympäristöstä saatavaa tietoa ja lähetetään sitä edelleen tienkäyttäjille ja muille tarvitsijoille sekä tehdään tarvittavia ohjaustoimenpiteitä.

Käytännössä käyttöliittymällä kerätään tietoa säästä, liikenteenmittauksista, tietöistä, kelitiedoista, onnettomuuksista ja tienkäyttäjälinjan kautta tulleista palautteista. Kerätyn tiedon avulla liikennepäivystäjät hallinnoivat muun muassa muuttuvia tiedotusopasteita, tunneleita, muuttuvia nopeusrajoituksia ja puomeja sekä seuraavat ja ohjaavat keli- ja liikennekameroita. Liikennepäivystäjät välittävät T-LOIKilla tietoa tienkäyttäjille myös eri kanavien kautta. Järjestelmän kautta tieto kulkee muun muassa sosiaaliseen mediaan, radioon, nettiin, navigaattoreihin ja tienvarsien laitteisiin.

Miten T-LOIK toimii?

T-LOIK tekee keräämänsä tiedon perusteella ehdotuksia esimerkiksi nopeusrajoitusten alentamisesta, varoittaa ruuhkista tai onnettomuusriskiä merkittävästi lisäävistä keliolosuhteista. Järjestelmän tekemien ehdotuksien perusteella liikennepäivystäjä päättää onko samaa mieltä koneen kanssa vai täytyykö tehdä toisenlaisia ratkaisuja. T-LOIKin myötä liikennekeskuspäivystäjältä pyritään siirtämään osa analysointityöstä koneen tehtäväksi, jolloin päivystäjältä vapautuu enemmän aikaa varsinaiseen päätöksentekoon sekä ennakoivaan tilannekuvan muodostamiseen.

Liikennepäivystäjät seuraavat työpisteeltään tilannekuvaa karttanäkymän kautta. Sen kautta päivystäjälle tuodaan kaikki tarvittava tieto liikennetilanteesta ja olosuhteista. Mikäli niissä on jotain mihin tulisi kiinnittää erityisesti huomioita, tuodaan se karttanäkymässä selkeästi esille. Nykyisellään kartalta näkee muun muassa säätiedot erilaisilla symboleilla ja väreillä. Jatkossa kartan päälle saadaan myös tutkakuvaa. Tuolloin jos esimerkiksi lännestä lähtee lumisade liikkumaan itään, lumisateen eteneminen näkyy tutkakuvan kautta kartalla ja liikennepäivystäjä voi saamiensa tietojen perusteella tarvittaessa varoittaa tiellä liikkujia sääolosuhteiden huononemisesta tai laskea muuttuvien nopeusrajoitusten lukemia.

T-LOIK myös listaa kaikki liikenteenohjausalueen huomiota vaativat työt yhdelle listalle, joka näkyy kaikilla liikennekeskuksen liikennepäivystäjillä. Tuolta listalta työtehtävän nappaa se, joka ehtii. Paras tilanne on silloin, kun lista on tyhjä eli liikenne sujuu eikä missään ole onnettomuuksia tai muita häiriöitä.

Liikennetilanne-Twitter-tilillä näkyvät ensitiedotteet esimerkiksi liikenneonnettomuuksista. Nämä viestit tulevat T-LOIKista. Tästä järjestelmästä lähtevät myös liikennetiedotteita toimittavien radioiden, kuten mm. Radio Novasta kuuluvat tieliikennetiedotukset. Myös kehittyneempiin navigaattoreihin menee jo T-LOIKista lähtöisin olevaa tietoa muun muassa onnettomuuksista ja ruuhkista, jolloin navigaattori voi ehdottaa kuljettajalle korvaavaa reittiä.

Mistä T-LOIKissa on kyse?

Tarve projektiin lähti siitä, että useat tieliikenteen ohjausjärjestelmät ovat elinkaarensa päässä. Tästä johtuen jonkinlaista kehitystyötä olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa. Nyt päätettiin tehdä kerralla isompi remontti. Tieliikennekeskuksien liikennepäivystäjät ovat aiemmin käyttäneet noin neljääkymmentä eri järjestelmää ja seuranneet kymmeniä näyttöruutuja saadakseen kuvan tieliikenteestä. T-LOIK-työkalussa nuo kaikki järjestelmät sulautuvat yhteen ja liikennepäivystäjät seuraavat tilannetta omalta työpisteeltään.

Kaikki Suomen tieliikennekeskukset (Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu) ovat järjestelmän piirissä. Jatkossa pääkaupunkiseudulta pystytään tarvittaessa auttamaan esimerkiksi Oulun tieliikennekeskusta myös liikenteen ohjauksessa tilanteen niin vaatiessa, sillä T-LOIKilla voi käyttää mitä tahansa T-LOIKin piirissä olevaa ohjausjärjestelmää sen sijainnista riippumatta. Tarkoitus kuitenkin on, että nykyiset liikenteenohjauskeskukset säilyvät, ja jokaisella keskuksella on normaalitilanteessa tarkkailussa pääsääntöisesti oma vastuualueensa.

Missä mennään?

Liikenneviraston T-LOIK-projekti alkoi määrittelyllä vuonna 2013, tuotantokäyttöön järjestelmä saatiin syksyllä 2015, ja tänä talvena tieliikennekeskuksien henkilöstö koulutettiin järjestelmän uusimman version käyttöön. Projekti etenee iteratiivisesti pala kerrallaan eli uusia ominaisuuksia ja järjestelmiä tulee mukaan jatkuvasti.

T-LOIK on käytössä jo kaikissa liikennekeskuksissa liikennetiedottamiseen ja osassa keskuksia sitä käytetään myös tievarren laitteiden ohjaamiseen. Tämän vuoden aikana tieliikennekeskuksiin tullaan asentamaan lisää T-LOIK-työpisteitä järjestelmän laajentumisen myötä. ”Nyt ollaan siinä vaiheessa, että meillä on toimiva runko ja peruspalikat. Sen päälle lisätään älyä ja herkkuja sekä liitetään loput ohjausjärjestelmät, kunnes kaikki järjestelmät ovat T-LOIKin piirissä. Näillä näkymin järjestelmä on valmis vuonna 2018”, kertoo tietojärjestelmäasiantuntija Markus Nilsson Liikennevirastosta.

Liikennetilanne-palvelu
@liikennetilanne (1-200 -numeroisten teiden häiriöt)
@LiikennePKS (Pääkaupunkiseudun liikennetiedotteet)


Lisätietoja
tietojärjestelmäasiantuntija Markus Nilsson, p. 029 534 3869 tai markus.nilsson(at)liikennevirasto.fi tai liikennekeskuspäällikkö Mika Jaatinen, p. 029 534 3649 tai mika.jaatinen(at)liikennevirasto.fi