Takaisin

Uusi ohjelmisto tehostaa kaukovalvontaa vesiväylillä

Uusi ohjelmisto tehostaa kaukovalvontaa vesiväylillä

Julkaistu 29.3.2018

Uusi kaukovalvontadatan analyysiohjelmisto otettiin vesiväylillä käyttöön helmikuun lopussa. Järjestelmä kokoaa yhteen eri turvalaitteiden lähettämät tiedot ja nostaa esiin vikoja sekä poikkeamia. Näin mahdollisia ongelmia voidaan ennakoida ajoissa.

Ruutukaappauskuva kaukovalvontadatan analyysiohjelmistosta aurinkosähkökohteiden tiedoista.

Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin majakanvartija nousi aina hämärän tultua sytyttämään valon laivoja opastamaan. Majakat ohjaavat liikennettä edelleen, mutta toiminta on pitkälti automatisoitunut. Majakat ovat merenkulun kiinteitä turvalaitteita samoin kuin esimerkiksi linjamerkit ja kummelit. Kelluviin turvalaitteisiin puolestaan kuuluvat viitat ja poijut. Vesiväylillä sijaitsee kaikkiaan noin 25 000 Liikenneviraston ylläpitämää turvalaitetta, joista reilut 900 on kaukovalvonnassa.

Kaukovalvotut turvalaitteet lähettävät päivittäin automaattisesti tietoja toiminnastaan, kuten energiatasosta tai sijainnista. Helmikuun lopussa otettiin käyttöön uusi kaukovalvontadatan analyysiohjelmisto, joka helpottaa huomattavasti näiden tietojen hyödyntämistä. Järjestelmä käy dataa läpi nostaen esiin vikoja ja poikkeamia, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi se tuottaa ennusmalleja, joiden avulla toimintaa voi suunnitella etukäteen. Näin on mahdollista esimerkiksi korjata vikoja ennen niiden näkymistä käyttäjälle.

"Uusi ohjelmisto mahdollistaa laitteiden tarkemman seurannan ja antaa aiempaa paremman kuvan turvalaitteiden tilasta ja kunnosta. Aikaisemmin saimme tietoa usein vasta siinä vaiheessa, kun laitteessa oli jotain vikaa, mutta nyt voimme myös ennakoida ongelmia", kertoo diplomi-insinööri Sami Lasma Liikennevirastosta.

Energian riittävyys lähempään tarkkailuun

Kaukovalvonta aloitettiin vesistöillä nykymuodossaan vuonna 2008. Aluksi turvalaitteita oli vain 20, ja ne kaikki tulivat samalta toimittajalta. Nykyisin kaukovalvontatoimittajia on kolme. Turvalaitteiden määrän vuosien mittaan moninkertaistuessa tuli tarve kehittää keino tietojen hallinnointiin. Vuonna 2015 tähän tarkoitukseen avattiinkin Liikenneviraston kaukovalvontarajapinta. Sen kautta kaikki kaukovalvottujen turvalaitteiden lähettämä informaatio kerätään väylänhoidon Reimari-tietokantaan eri järjestelmien hyödynnettäväksi. Uusi kaukovalvontadatan analyysiohjelmisto on kehitetty Reimari-tietokannan pohjalta. Ohjelmiston suunnittelu alkoi helmikuussa 2017, ja käyttöön se otettiin vuotta myöhemmin. Toteutuksesta on vastannut Digia Oy.

Toistaiseksi uudessa ohjelmistossa on keskitytty pääasiassa energian riittävyyden seurantaan. Järjestelmä mahdollistaa tehokkaasti muun muassa turvalaitteiden energiankulutuksen ja aurinkoenergian tuoton tarkkailun. Kelluvat turvalaitteet toimivat paristoilla, kun taas kiinteät hyödyntävät aurinkoenergiaa ja verkkosähköä. Analyysiohjelmiston kautta on mahdollista seurata tarkasti yksittäisenkin laitteen energiamääriä, ja havaita ajoissa mahdolliset poikkeavuudet. Ohjelmistolla voidaan valvoa myös koko kaukovalvontajärjestelmän toimintavarmuutta tiedonsiirron säännöllisyyttä ja katkoksia seuraamalla. Lisäksi kohteiden huoltoa voi suunnitella paremmin, jolloin niin meri- kuin työturvallisuuskin paranevat.

"Tällä hetkellä hoidamme huoltoa ajastetusti turvalaitteiden kevät- ja syyskierroksilla, mutta jatkossa sitä kenties pystyttäisiin tekemään yhä enemmän tarpeen vaatiessa. Näin turhat huoltokäynnit vähenisivät", Lasma pohtii.

Kaukovalvontadatan analyysiohjelmisto on toteutettu osana Merenkulun älyväylä -hanketta, joka on yksi Liikenneviraston digitalisaatiohankkeen osahankkeista. Hanke ajoittuu vuosille 2016–2018.

 

Lisätietoja:

Diplomi-insinööri Sami Lasma, puh. 029 534 3341
etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi