Takaisin

Uudenkaupungin radan sähköistäminen on sijoitus teollisuuden kilpailukykyyn ja kotimaiseen elinkeinoelämään

Uudenkaupungin radan sähköistäminen on sijoitus teollisuuden kilpailukykyyn ja kotimaiseen elinkeinoelämään

Julkaistu 21.8.2018

Turun ja Uudenkaupungin välisen rataosuuden sähköistämisellä tavoitellaan luotettavampia kuljetuksia ja kilpailukykyä suomalaiselle teollisuudelle. Liikennevirasto sähköistää rataosuuden vuoteen 2021 mennessä.

Kuva säiliövaunuista Uudenkaupungin radalla.

Suomen rataverkon ensimmäisestä sähköistyskoeajosta tulee tänä vuonna kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Nykyisellään maassamme on miltei 5900 kilometrin verran liikennöityä rataverkkoa, josta noin 3300 kilometriä on sähköistettyjä osuuksia. Tällä hetkellä käynnissä olevat uudissähköistysprojektit sijaitsevat osuuksilla Pori-Mäntyluoto (20km) ja Turku-Uusikaupunki (70km).

Uudenkaupungin radan sähköistäminen on eduskunnan päätöksellä toteutettava hanke, jolle on myönnetty valtuusrahaa valtion budjetissa. Syynä valtuusrahan myöntämiseen oli halu tukea kotimaista elinkeinoelämää tehokkaammilla tavarankuljetuksilla.

Liikenneviraston projektipäällikkö Pekka Rautoja kertoo Uudenkaupungin ratahankkeen edistävän elinkeinoelämän kilpailukykyä ja tavaraliikenteen turvallisuutta. ”Aiemmin vaarallisten aineiden kuljetukset ovat joutuneet pysähtymään Turun rautatieasemalle, kun sähköveturi on vaihdettu dieselkalustoon sähköistämätöntä rataosuutta varten”, Rautoja kertoo.

”Sähköistyksen myötä kaluston vaihdosta päästään, eikä vaarallisia aineita tarvitse enää seisottaa asutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla asemalla veturinvaihdon takia.”

Kilpailykykyä sujuvilla kuljetuksilla

Uudenkaupungin radan sähköistämisestä hyötyy etenkin lannoiteyritys Yara Suomi Oy, jonka suurimmat raaka-aine- ja tuotekuljetukset tehdään Suomessa rautateitse. Yritys kuljettaa tuotteitaan kotimaan toimipisteidensä välillä päivittäin ja tuo raaka-aineita muun muassa Venäjältä.

Yaran operatiivinen päällikkö Lasse Oksasen toivoo sähköistyksen tuovan turvallisempaa ja nopeampaa logistiikkaa: ”Koko tuotantomme perustuu sujuviin kuljetuksiin. Raaka-aineet ja tuotteet on saatava jalostukseen ja asiakkaille täsmällisesti, muuten koko toimitusprosessi kärsii.”

Oksanen uskoo sähkökalustoon siirtymisen parantavan teollisuuskuljetusten luotettavuutta, mutta lisäävän myös niiden kustannustehokkuutta. ”Toistaiseksi täyden raaka-ainejunan vetämiseen on tarvittu kolmea dieselveturia, mutta hankkeen valmistuttua ne voidaan korvata yhdellä sähkövetoisella”, Oksanen selittää. ”Lisäksi sähkö on polttoaineena edullisempaa, joten sähköistys laskee kuljetustemme kustannuksia ja tehostaa veturikaluston käyttöä.”

Sähköistäminen on edullinen ratkaisu elinkeinoelämän lisäksi ympäristölle

Kustannustehokkaalla ja luotettavalla logistiikalla parannetaan kotimaisen teollisuuden kilpailuasemaa. Jos teollisuuskuljetusten kulut pysyvät kohtuullisina, tuotanto on mahdollista järjestää Suomessa jatkossakin. Myös ikääntyvien dieselveturien vaihtaminen tuo kilpailukykyä lisäämällä kuljetusten luotettavuutta: ”Vanheneva dieselkalusto voi olla riskitekijä kuljetusten täsmällisyydelle”, Lasse Oksanen toteaa. ”Sähköveturit ovat tuoreempaa tuotantoa, ja varmempia tulevaisuuden kuljetuksia ajatellen.”

Sähköistys on myös ympäristön kannalta dieselkalustoa kestävämpi ratkaisu. Yara pyrkii hoitamaan suuret raaka-ainevirrat rautateitse, ja sähkökalusto tarjoaa siihen joustavampia ratkaisuja. ”Teollisuuden rautatiekuljetusten tulevaisuus on taattava, kun fossiilisista polttoaineista halutaan vähitellen luopua”, Oksanen pohtii. ”Uudenkaupungin radan sähköistys on investointi sekä Suomen elinkeinoelämälle että ympäristölle.”

Uudenkaupungin radan sähköistäminen valmistuu vuonna 2021.