Takaisin

Tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin ennallaan – teiden kunto aiheuttaa huolta

Tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin ennallaan – teiden kunto aiheuttaa huolta

Julkaistu 11.11.2013

Liikenneviraston joka toinen vuosi teettämän Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin -kyselytutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa matka- ja kuljetusketjujen palvelutasosta sekä liikennejärjestelmästä Liikennevirastolle ja sen sidosryhmille. Tutkimuksessa tarkastellaan liikennejärjestelmää kokonaisuutena.

Yleistyytyväisyys hyvällä tasolla

Yleisessä tyytyväisyydessä matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuodesta 2011, jolloin edellinen tutkimus tehtiin. Arvion antaneista vastaajista noin 70 % oli erittäin tai melko tyytyväisiä matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Alle 20 000 asukkaan kuntien asukkaiden tyytyväisyys on kuitenkin laskenut.

Tyytyväisyys lähijunaliikenteen täsmällisyyteen parantunut

Helsingin seudulla tyytyväisyyttä kysyttiin erikseen metro-, bussi-, lähijuna- ja raitiovaunuliikenteen osalta. Tyytyväisyys häiriö- ja poikkeustilanteista tiedottamiseen on kasvanut kaikissa joukkoliikennemuodoissa Helsingin seudulla, mutta eniten lähijunaliikenteessä. Myös lähijunaliikenteen täsmällisyyteen ja matka-aikaan ollaan entistä tyytyväisempiä.

Kaukojunaliikenteeseen ollaan entistä hieman tyytyväisempiä

Tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen pitkillä (yli 100 km) matkoilla mitattiin erikseen juna-, linja-auto- ja lentoliikenteen osalta. Pitkän matkan linja-autoliikenteessä eniten kiitosta saivat liikenneturvallisuus ja turvallisuus yleisesti, tiedon saaminen yhteyksistä, aikatauluista ja hinnoista sekä itse yhteyden olemassaolo. Tyytymättömimpiä oltiin lippujen hintoihin, pysäköintiin asemalla sekä häiriö- ja poikkeustilanteista tiedottamiseen. Lentoliikenteessä tyytymättömyyttä aiheuttivat eniten lippujen hinnat. Tyytyväisimpiä oltiin turvallisuuteen ja matka-aikaan.

Myös kaukojunaliikenteessä oltiin tyytyväisiä turvallisuuteen, yhteyksien olemassaoloon sekä tiedonsaantiin yhteyksistä. Tyytymättömiä oltiin lippujen hintoihin, aikatauluissa pysymiseen sekä häiriö- ja poikkeusoloista tiedottamiseen. Tyytyväisyys lippujen hintoihin, matka-aikaan, aikataulussa pysymiseen ja häiriö- ja poikkeustilanteista tiedottamiseen on kuitenkin kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Parannus ei ole yhtä suuri kuin paikallisjunaliikenteessä, mutta samansuuntainen.

Katujen ja teiden kunto herättää tyytymättömyyttä

Tyytyväisyys henkilöautoilun olosuhteisiin sekä omalla asuinseudulla että pitkillä matkoilla on hieman laskenut edellisestä tutkimuskerrasta. Kun arvioitiin autoilua omalla asuinseudulla, pääkaupunkiseudulla oltiin tyytymättömämpiä liikenteen sujuvuuteen, matka-aikaan ja pysäköintijärjestelyihin kuin muualla Suomessa. Pienillä kaupunkiseuduilla taas oltiin tyytymättömiä katujen ja teiden kuntoon, mutta tyytyväisiä liikenteen sujuvuuteen, matka-aikaan ja pysäköintijärjestelyihin.

Pitkillä matkoilla oltiin erityisen tyytyväisiä opastukseen ja viitoitukseen, autoilun sujuvuuteen sekä matka-aikaan. Selvästi eniten tyytymättömyyttä herättivät katujen ja teiden kunnossapito talvella, häiriö- ja poikkeustilanteista tiedottaminen sekä katujen ja teiden kunto.

Tyytymättömyys on vuodesta 2011 kasvanut varsinkin katujen ja teiden kuntoon sekä niiden talvikunnossapitoon. Näin on käynyt sekä oman asuinseudun autoilua että pitkän matkan autoilua koskien. Tyytymättömyys katujen ja teiden kuntoon omalla asuinseudulla on kasvanut kaikenlaisilla alueilla, mutta erityisesti alle 20 000 asukkaan kunnissa.

Tyytyväisyys paikallisjoukkoliikenteeseen vaihtelee alueittainen

Vastaajat olivat keskimäärin melko tyytyväisiä paikallisjoukkoliikenteen palveluihin omalla asuinseudullaan. Tyytyväisyydessä oli kuitenkin suuria alueellisia eroja, sillä joukkoliikenteen palvelutaso ja mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä vaihtelevat huomattavasti eri asuinseuduilla.

Tyytymättömyyttä aiheuttivat eniten lippujen hinnat. Myös joukkoliikenteen reittien ja vuorojen sopivuus, tarjonta erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin ja osalla alueista yhteyksien puute aiheuttivat tyytymättömyyttä.

Jalankulun ja pyöräilyn kunnossapidossa kehitettävää

Pyöräily sai kaikista kulkumuodoista huonoimman arvosanan. Sekä jalankulun että pyöräilyn yleisarvosana laski hieman edellisestä tutkimuksesta. Jalankulun osalta tyytyväisimpiä oltiin väylien määrään, muuhun turvallisuudentunteeseen sekä jalankulkuympäristön esteettömyyteen.

Tyytymättömimpiä oltiin talvikunnossapitoon, reittien kuntoon ja liikenneturvallisuuteen. Pyöräilyn osalta tyytyväisimpiä oltiin pyöräliikenteen sujuvuuteen, väylien määrään sekä muuhun turvallisuuden tunteeseen. Eniten tyytymättömyyttä kohdistui talvikunnossapitoon ja pyörän pysäköintimahdollisuuksiin joukkoliikenneasemalla. Kummankin kulkumuodon osalta tyytyväisyys reittien jatkuvuuteen ja yhdistävyyteen oli selkeästi laskenut.

Tutkimus toteutettiin tilastolliseen otantaan perustuvana internet- ja postikyselynä touko-kesäkuussa 2013. Otokseen valittiin 13 942 henkilöä kattaen koko Suomen. Tutkimukseen vastasi 3 851 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui 27,6.

Tutustu tutkimukseen: Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin. Kyselytutkimus 2013