Takaisin

Työturvallisuudessa tärkeintä on oma asenne ja ammattitaito

Työturvallisuudessa tärkeintä on oma asenne ja ammattitaito

Julkaistu 21.12.2015

Liikennevirasto järjesti työturvallisuusiltapäivän 1.12.2015 hotelli Pasilassa. Tärkeä aihe keräsi paikalle yli 100 kiinnostunutta kuuntelemaan kuinka eri asiantuntijat lähestyivät aihetta omasta näkökulmastaan.

Luennoitsijoina toimivat Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus ry:stä, Janne Tuovinen ja Teemu Poussu Liikennevirastosta, Anna-Maria Teperi Työterveyslaitokselta, Petri Kähärä Gonsul Oy:stä, Matti Korhonen Rakennusliitosta sekä vuorikiipeilijä, yrittäjä ja majakanvartija Veikka Gustafsson.

Turvallisuuskulttuuri lähtee ihmisistä

Liikenneviraston ylijohtaja Mirja Noukka kertoi Liikenneviraston periaatteen olevan, että palveluketju on asiakkaalle saakka turvallinen. Tilaajana Liikennevirasto edellyttää toimittajiltaan muodollisia ammattipätevyyksiä, mutta pelkkä ammattitaito ei riitä, vaan myös asenteen on oltava kunnossa.

Työterveyslaitoksen Anna-Maria Teperi totesi omassa puheenvuorossaan, että turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi tulee ensiksi tutkia ja tehdä näkyväksi organisaation turvallisuustason nykytila. Kehittämisedellytyksenä on myös se, että turvallisuuskulttuuri on selkeästi määritelty, julkilausuttu ja henkilöstö tietää, mitä sillä tarkoitetaan. Työturvallisuuteen vaikuttavat monet asiat, muun muassa ihmisen toiminta, ihmisen käyttäytyminen, ihmisen oletukset työstä, ryhmän toiminta, esimiestoiminta, organisaation antamat resurssit sekä työilmapiiri.

Työturvallisuudessa on parannettavaa

Rakennusteollisuudessa kuolee kaikkein eniten ihmisiä koko teollisuuden alalla. Lokakuun loppuun mennessä vuoden 2015 tilastossa oli jo 12 kuolemantapausta. Tapaturmaisin vuodenaika oli kesä. Kesän tapaturmissa epäiltiin olleen taustalla kesätyöntekijöiden huonon perehdyttämisen.

Tarmo Pipatti totesi omassa puheenvuorossaan, että esimiesten tehtävänä on pitää työturvallisuusasioita jatkuvasti esillä. Itsestään selviltä tuntuvia, pieniäkin asioita pitää muistutella alaisten mieleen jatkuvasti, jotta väärät työtavat eivät pääse juurtumaan työyhteisöön. Tilaajan on myös vaadittava toimittajilta työturvallisuusasioiden noudattamista.

Infra-alalla kehitetään työturvallisuutta aktiivisesti. Vielä aktiivisemmaksi se muuttunee, kun otetaan käyttöön sähköinen palautejärjestelmä, johon asiakkaat voivat antaa palautetta yrityksen veronumerolla ja rakennusprojekteja yksilöiden. Pipatti epäili, että tämän jälkeen työturvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, jottei yritys saa julkisesti huonoa palautetta.

Perehdyttäminen tärkeintä

Rakennusliiton Matti Korhosen mukaan infra-alan työturvallisuusasioissa päästään parhaisiin tuloksiin työmailla, joissa on erittäin jämerä kuri sekä  jämäkkä johtamisote. Jos työturvallisuusasioista lipsutaan alussa, toimintatapoja on vaikea korjata kesken kaiken. Jämerämmän otteen edellytyksiä ovat:
•    perehdyttäminen ja työturvallisuusmääräysten noudattamisen valvominen
•    aliurakoitsijoiden ohjeistus omissa työpisteissään
•    työturvallisuusvastaava, jolla on valtuudet puuttua asioihin ja jonka kanssa työnjohto toimii    yhteistyössä
•    hiljaisesti hyväksytyt, huonot toimintatavat kitkettävä alalta
•    työturvallisuuskorttikoulutus ei riitä, tarvitaan myös säädöskoulutusta
•    työturvallisuusmääräyksistä ei tingitä, poikkeuksia ei hyväksytä

Esimerkki työturvallisuutta parantavasta innovoinnista

Gonsul Oy:n Petri Kähärä esitteli yhdessä kollegansa kanssa kehittelemäänsä suojakypäräpilottia, johon voidaan lisätä teknologiaa ja softaa, mm. GPSKypärän on tarkoitus mitata esimerkiksi kypärään osuneita iskuja ja työntekijän pulssia. Kaikella tällä kerättävällä tiedolla pyritään siihen, että työntekijä saa apua jo ennen kuin mitään tapahtuu tai ainakin välittömästi tapaturman sattuessa, jolloin isommilta onnettomuuksilta ja kuolemantapauksilta säästyttäisiin. Idean kehittely ja rahoitus on alkuvaiheessa, mutta pilotti on herättänyt jo myönteistä huomiota aina ulkomaita myöten.

Liikennevirasto mukana mahdollistamassa rautatiealan työturvallisuuskoulutusta

Liikennevirasto perustaa Kouvolaan uuden rautatiealan osaamiskeskuksen (ROK), joka otetaan käyttöön 2016. ROKIssa annetaan radanpitäjän pätevyysvaatimuksiin liittyvää teoria- ja käytännönkoulutusta. Liikennevirasto omistaa ja rakennuttaa osaamiskeskuksen, mutta koulutuksia järjestävät muut tahot.
Ouluun puolestaan rakennetaan työturvallisuuden koulutusrata, Oulun turvapuisto. Koulutusradalla on 20 rastilla konkreettisia esimerkkejä hyvistä työskentelytavoista sekä todellisista vahinkotapahtumista. Koulutus tapahtuu opastettuina pienryhmäkierroksina. Turvapuiston yhteyteen tulee sähköistetty rata ja läheisyydessä on myös tasoristeyslaitos, jota käytetään koulutuksessa. Koulutus on suunnattu muun muassa urakoitsijoille, konsulteille, risteämälupien hakijoille, rakentajille, tienpitäjille ja pelastusviranomaisille. Turvapuiston rakentaminen alkaa keväällä 2016 ja tarkoitus on järjestää ensimmäiset koulutukset kesällä 2016.

Riskien hallintaa Himalajalla

Iltapäivän päätteeksi Veikka Gustafsson kertoi parinkymmenen vuoden kokemuksella vuorikiipeilyn riskeistä. Gustafssonin kertomuksista nousi esille osin samat teemat kuin aiempienkin luennoitsijoiden osuuksista:
•    turvallisuus muodostuu yhdessä tekemisestä
•    ammattilaisetkin tekevät virheitä, mutta riskialttiissa ympäristössä virheet korostuvat: siksi turvallisuuteen pitää kiinnittää erityisesti huomiota
•    jokaisella porukan jäsenellä on velvollisuus puuttua vääriin työtapoihin
•    oma asenne työturvallisuusasioihin oltava kunnossa
•    viestittäessä työturvallisuusasioista viesti pitää saada yksinkertaiseen muotoon, jotta se on helppo ymmärtää. Ei liikaa asiaa kerralla, vaan asiat pienissä erissä ja niitä toistetaan usein.
•    se, mitä ei ole tarkistettu, sitä ei ole
•    ilman hyvää kommunikaatiota ei ole onnistunutta projektia

Gustafsson lopetti esityksensä isoisänsä oppeihin: ”Poika, pidä ajatus mukana ja mieluiten ennen tekemistä!” Taitaako tuota paremmin sanoa!

Lisätietoja

Risto Lappalainen, risto.lappalainen(at)liikennevirasto.fi, p. 029 534 3966