Takaisin

Työmatkakulujen verovähennystä ehdotetaan kilometripohjaiseksi

Työmatkakulujen verovähennystä ehdotetaan kilometripohjaiseksi

Julkaistu 28.4.2015

Suomen ympäristökeskuksen tiedote 28.4.2015

Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) laaditussa selvityksessä ehdotetaan työmatkojen verovähennyksen yksinkertaistamista. Uudessa mallissa vähennys määräytyisi suoraan asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden perusteella kulkutavasta riippumatta. Vastaava käytäntö on käytössä esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa. Korvaustaso olisi noin 17 senttiä kilometriä kohden, jos vähennyksen vuosittainen kokonaismäärä pidettäisiin nykyisellä tasolla.

Nykyisessä verovähennyskäytännössä työmatkakulujen laskentaan vaikuttavat monet seikat, kuten julkisen liikenteen saatavuus ja etäisyys kotoa pysäkille. ”Yksinkertaisempi malli olisi hallinnollisesti kevyempi toteuttaa, ja se helpottaisi verovähennyksen ennakointimahdollisuuksia palkansaajan näkökulmasta”, erikoistutkija Mika Ristimäki SYKEstä kertoo.

Kilometriperusteinen verovähennys soveltuu hyvin myös uudentyyppisiin tapoihin järjestää työmatkaliikkuminen. Esimerkiksi kutsuohjattujen joukkoliikennepalveluiden tai autojen yhteiskäyttöpalveluiden huomioon ottaminen on nykyisessä verovähennysmallissa hankalaa.

Tukea työvoiman liikkuvuuteen

Ansiotulosta tehtävän työmatkakuluvähennyksen tavoitteena on tukea työvoiman liikkuvuutta. ”Samalla se vaikuttaa laajasti alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja sitä kautta maamme kilpailukykyyn”, Ristimäki muistuttaa. ”Kilometripohjaisen mallin tavoitteena on, että se edistäisi työpaikan vastaanottamista kaukaakin erityisesti syrjäisillä seuduilla. Se ei kuitenkaan saisi kannustaa hakeutumaan kauemmaksi asumaan, jos työpaikka jo on”, hän jatkaa.

Niillä alueilla, joissa ei ole käytettävissä joukkoliikennettä, verovähennyksen maksimimäärä 7 000 euroa tulee nykyisin vastaan, kun kodin ja työpaikan välinen etäisyys on 63 kilometriä tai enemmän. Kilometripohjaisessa mallissa tuki kohdistuisi aiempaa selvemmin pisimpiä työmatkoja tekeville. Enimmäisvähennyksen saisi vasta sitten, jos asuu yli 100 kilometrin päässä työpaikastaan.
Nykymuotoista kuluvähennystä myönnettiin vuonna 2013 kaikkiaan 825 000 verovelvolliselle yhteensä yli 1,5 miljardia euroa. Vähennys alensi verotuloja yhteensä noin 620 miljoonaa euroa. Vuoden 1995 tasoon nähden myönnettyjen vähennysten määrä on kolminkertaistunut.

Nyt julkaistu selvitys on laadittu Suomen ympäristökeskuksessa yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön, Liikenneviraston ja Verohallinnon kanssa. Työn lähtökohtana oli selvittää mahdollisuuksia yksinkertaistaa nykyistä matkakuluvähennystä ja arvioida muutoksen vaikutuksia.

Kilometripohjainen malli verrattuna nykyisiin verovähennyksiin eri työmatkan pituuksilla

Selvitys

Selvitys työmatkakuluvähennyksen yksinkertaistamisesta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen raportteja sarjassa.

Ristimäki, Mika ym. Työmatkakuluvähennyksen yksinkertaistaminen - kilometriperusteinen matkakuluvähennys ja sen arvioidut vaikutukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2015. Sähköinen versio: http://hdl.handle.net/10138/154287