Hyppää sisältöön

Turvalaitepäivässä käynnisteltiin uudenlaista yhteistyötä

Julkaistu 6.3.2018

Liikenneviraston turvalaitepäivä kokosi suuren joukon alan asiantuntijoita Helsinkiin helmikuussa. Tilaisuus tarjosi oivan keskustelufoorumin ajankohtaisiin asioihin ja innosti ideoimaan uutta.

Yleisöä auditoriossa Turvalaitepäivässä

Rautateiden turvalaitepäivä järjestettiin 22.2.2018. Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan ja sen suunnittelu käynnistettiin jo viime kesänä. Paikan päälle Pasilaan saapui noin 90 turvalaitesektorilla työskentelevää eri organisaatioista – joukossa niin Liikenneviraston henkilöstöä, suunnittelijoita, asiantuntijoita, konsultteja, valvojia kuin urakoitsijoitakin.

”Tilaisuus oli ilmeisen tarpeellinen, sillä osanotto oli näin hyvä laajalla sektorilla”, iloitsee rautatieturvalaitteiden asiantuntija Veli-Matti Kantamaa Liikennevirastosta.

Päivän aikana kuultiin useita puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista ja aikaa keskustelulle oli varattu hyvin. Iltapäivällä kaikki pääsivät ääneen yhteisissä työpajoissa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Juha Lehtola Liikenneviraston radan parantaminen -yksiköstä. Avaussanat lausui yksikön päällikkö Maria Torttila.

”Tarkoituksena on jakaa tietoa ja vinkkejä sekä kehittää turvalaitesektoria yhdessä eteenpäin. Näin rajapinnat madaltuvat ja yhteydenpito eri toimijoiden välillä helpottuu”, Torttila alusti.

Uusi ohje asetinlaitteista laadittu, akselinlaskennan ongelmia kartoitettu

Päivän ensimmäisen esityksen piti Veli-Matti Kantamaa. Hän kertoi keskitetyn vaihteen tilatiedoista, jotka asetinlaitteiden pitää osata käsitellä. Yksiselitteistä ohjetta aiheesta ei ole tähän mennessä ollut, mutta nyt sellainen on laadittu, ja se ilmestyy osana Liikenneviraston ohjeita -julkaisusarjaa. Myöhemmin ohjeistus lisätään myös julkaisuun Ratatekniset ohjeet osa 6 (RATO 6).

Seuraavaksi lavalle astui projektipäällikkö Sakari Nieminen Liikennevirastosta. Hänen puheenvuoronsa käsitteli turvalaitteisiin liittyviä rajapintoja, joista keskeisiä ovat esimerkiksi radan vaihteen lumensulatusjärjestelmä sekä valaistus. Turvalaitteiden rajapintoina on useita kymmeniä eri järjestelmiä. Uusia liikenteenohjaukseen liittyviä toimintoja tukevat Liikenneviraston turvavalvomo sekä tekninen valvomo.

Konsultti Jarkko Laine IsaCon Laine Oy:stä esitteli Liikenneviraston tilaamaa työtä, joka käsitteli akselinlaskentatekniikkaa ja siihen liittyviä häiriöitä. Varsinkin isoilla ratapihoilla on havaittu tiettyjä ongelmia ja häiriötilanteita on ollut useita. Osa niistä kuitenkin liittyy laitteiden vuosihuoltoon. Häiriötilanteista annettujen komentojen määrään pystytään vaikuttamaan paremmalla suunnittelulla sekä laskentapisteiden optimoinnilla.

Kaapeliurakkaohjeistus vaatii tarkennuksia – muita ohjeita jo päivityksen alla

Juha Lehtolan puheenvuoron aiheena olivat ratojen johtotiet ja kaapelikanavat. Vaikka urakoitsijoille on annettu samat vaatimukset korjausvelkahankkeiden kaapeliurakoihin, on toteutuksissa paljon eroavaisuuksia. Monesti puutteet kaapelireiteissä havaitaan vasta kaapelointityön yhteydessä, ja korjauksia on hankala toteuttaa jälkikäteen. ”Ohjeistuksessa on ilmiselvästi liikaa tulkinnan varaa ja sitä täytyy kehittää”, Lehtola kommentoi.

Seuraavaksi ääneen pääsi jälleen Veli-Matti Kantamaa, joka kertoi asetinlaitevaatimusten (FIR) ja Ratateknisten ohjeiden (RATO) osien 6 ja 10 päivitystilanteesta. Ohjeissa esiintyviä epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia on kartoitettu. Päivitystarvetta on aiheuttanut myös asetinlaitteiden rajapintojen määrittelyyn keskittynyt eurooppalainen yhteistyöprojekti EULYNX. RATO 10:n päivitys valmistuu helmikuun lopussa. Suuritöinen asetinlaitevaatimusten ja RATO 6:n päivitys aloitetaan lähiaikoina.

Tekninen johtaja Lassi Matikainen VR Track Oy:stä piti puheenvuoron turvalaitteiden tarkastusohjeesta ja siihen liittyvistä pätevyyksistä. Liikennevirastolla on ennestään aiheesta vuonna 2012 valmistunut julkaisu Turvalaitejärjestelmien käyttöönottotarkastusohje (7/2012), mutta siinä käsitellään aihetta hyvin yleisellä tasolla. Vinkkejä Liikenneviraston uuden ohjeen laatimiselle on saatu muualta Euroopasta ja varsinkin Ruotsin Trafikverketin ohje on toiminut hyvänä perustana. Liikenneviraston uusi ohje valmistui viime vuonna, mutta ennen julkaisua sitä vielä pilotoidaan, jotta toimivuudesta saadaan käytännön kokemusta. Uuteen ohjeeseen on lisätty tarkastusluokkia ja eri tarkastajien roolit on kuvattu yksityiskohtaisemmin. Myös työn vaiheet on pyritty erottamaan toisistaan tarkemmin.

Liikenneviraston rooli alan kehittämisessä kasvaa

Rautateiden turvalaitetekniikan projektipäällikkö Jouni Vauhkonen Liikennevirastosta kertoi uuden Ratateknisen oppimiskeskuksen tulevasta roolista. Liikenneviraston rakennuttama koulutuskeskus valmistui Kouvolaan loppuvuodesta 2017. Sen myötä liikennevirasto ottaa jatkossa suuremman vastuun alan kehittämisestä. Pätevyystodistuksista tullaan pitämään rekisteriä ja urakoitsijoiden sekä palveluntuottajien täytyy huolehtia siitä, että heidän henkilöstöllään on tarvittavat pätevyydet tehtävään työhön.

Teoria-osuuden lopuksi Juha Lehtola kertoi meneillään olevista ja tulevista turvalaitetöistä. Tällä hetkellä käynnissä on useita eri turvalaitetöitä, ja ne etenevät suunnitelmien mukaan. Tulevien hankkeiden listalla on töitä isoilla ratapihoilla, mutta niiden rahoitusta ei ole vielä varmistettu.

Päivän päätteeksi muodostettiin pienryhmiä, joissa puitiin turvalaitteiden kunnossapitoon, isännöintiin, suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyviä asioita. Sen jälkeen osallistujat pääsivät kotimatkalle paljon uusia, hyviä ideoita takataskussaan. Seuraava askel onkin niiden jalkauttaminen käytännön tasolle.

”Yhdessä tehtyjen työpajojen tuloksena Liikennevirasto sai runsaasti pohtimisen aiheita. Toimijoidenkin mielestä tilaisuus toimi hyvänä kanavana jakaa tietoa kentältä tilaajan suuntaan. Nyt Liikennevirastossa on yhteenvedon paikka, miten kehitysajatukset saadaan vietyä tehokkaasti käytäntöön”, Juha Lehtola summaa päivän antia.

 

Turvalaitepäivän aineistot

Luettelo Liikenneviraston rautatieohjeista löytyy täältä.

 


 

 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta