Takaisin

Toimiva liikennejärjestelmä vastaa monenlaisiin tarpeisiin

Toimiva liikennejärjestelmä vastaa monenlaisiin tarpeisiin

Julkaistu 15.12.2015

Toimiva liikennejärjestelmä edellyttää useiden intressien yhteensovittamista. Liikennevirasto kartoittaa nelivuotisessa T&K -hankkeessa keinoja, joilla liikennejärjestelmän tasapainoista kehitystä voitaisiin tukea.

$mainPictureAltText.data

Tiedon tuottamisen ja uusien menettelytapojen selvittämisen lisäksi hankkeen tavoitteena on vahvistaa Liikenneviraston asemaa liikennejärjestelmän kehittämisessä, mikä osaltaan varmistaa tehokkaat matka- ja kuljetusketjut jatkossakin. Hankepäällikkö Taneli Antikaisen mukaan lähtökohdiltaan hanke kytkeytyy Liikenneviraston toimintatapaan tarkastella liikennejärjestelmää kokonaisuutena.

"Liikennejärjestelmän kehittäminen vaatii monien, osin ristiriitaistenkin tavoitteiden arvioimista. Pyrkimyksenä on kustannustehokkuus ja toisaalta liikennejärjestelmän palvelutason parantaminen. Ympäristö- ja liikenneturvallisuusnäkökohdat tuovat kehittämiseen omat haasteensa", Antikainen sanoo.

Tammikuussa käynnistynyt hanke on jo tuottanut muutamia selvityksiä. Esimerkiksi maankäyttöä ja liikenteen vuorovaikutusta tutkinut kehittämisprojekti osoitti, että verkkokaupan kasvu voimistaa kaupunkirakenteen muutostrendejä. Parhaimpia sijainteja lukuun ottamatta kaupan tarve fyysiselle liiketilalle vähenee ja syntyy paineita tiivistää maankäyttöä niiden keskusten lähelle, joissa aikaa vietetään.

Samalla syntyy alueita, joiden merkitys seudullisessa rakenteessa vähenee. Kaavoituksen tulee varmistaa seudun tasapainoinen kehitys eri keskusten välillä. Toimintojen sijoittelu suhteessa muihin toimintoihin ja liikenneyhteyksiin korostuu. Pääkaupunkiseudulla verkkokauppatilausten toimitukset lisäävät huomattavasti jakeluliikennettä. Toimituspisteiden lisääntyminen ahtaassa kaupunkirakenteessa heikentää jakeluliikenteen tehokkuutta.

Liikenteen hinnoittelua voitaisiin yhtenäistää

Liikenteen taloudellisen ohjauksen mekanismien kehittämiseen liittyvässä selvityksessä luotiin katsaus liikenteen hinnoitteluun. Selvityksessä todettiin, että liikenteen hinnoittelua olisi mahdollista yhtenäistää lainsäädännöllisin ja hallinnollisin muutoksin. Väylämaksu voitaisiin muuttaa takaisin aidoksi maksuksi ja maksut tulisi määrätä tarkemmin väylänpidon palvelujen tuotantokustannusten mukaan. Rautateillä tarjottavien palveluiden hinnoittelua olisi lisättävä nykyisestä. Auto- ja ajoneuvoverot tulisi korvata tienpidon kustannuksiin perustuvilla maksuilla. Maksuista tulisi päättää infrastruktuurivirastossa, joka voisi ohjata tulot infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen.

Toisen liikennetaloutta tutkineen selvityksen mukaan matka-ajan hyödynnettävyys ja tuottavuusvaikutukset lisääntyvät mobiiliteknologian kehityksen myötä. Samalla vähenevät matka-ajan säästämisen merkitys ja halukkuus maksaa aikasäästöistä. Eniten matka-ajan hyödynnettävyys vaikuttaa henkilöautojen kyydissä matkustaviin sekä pitkillä matkoilla joukkoliikenteessä. Jos hyötykäytöllä on suuri merkitys, joukkoliikenteen suosio kasvaa ja siltä vaaditaan entistä korkeampaa laatua. 

KUKA: Taneli Antikainen

Kansantaloustieteilijä Antikainen on aiemmin työskennellyt Turun yliopistossa, Merenkulkulaitoksessa sekä liikenne- ja viestintäministeriössä merenkulkuun, satamiin ja liikennetalouteen liittyvissä tehtävissä. Liikenne-ekonomistina Liikennevirastossa vuodesta 2010. Pyöräilee töihin kesät, talvet.

Vapaa-ajallaan matkustaa, lukee paljon laidasta laitaan, lenkkeilee Yoda-mäyräkoiransa kanssa ja seuraa poikiensa jalkapallomatseja.

 

 

 

Lisätietoa