Takaisin

Tiiviimpää rakentamista, parempia palveluita - MAL-sopimuksilla sujuvoitetaan kansalaisten arkea

Tiiviimpää rakentamista, parempia palveluita - MAL-sopimuksilla sujuvoitetaan kansalaisten arkea

Julkaistu 26.9.2018

Lyhyet etäisyydet asuntojen ja palveluiden välillä helpottavat ihmisten arkea ja vähentävät liikennettä päästöineen. Avuksi kuntarajat ylittävään yhteistyöhön on laadittu kaupunkiseutujen ja valtion välisiä maankäyttöä, asumista sekä liikennettä koskevia sopimuksia. Menettely on edistänyt toimivan yhdyskuntarakenteen luomista, selviää Liikenneviraston tilaamasta tuoreesta opinnäytetyöstä.

kuva Leppävaaran asemalta, jossa junia, busseja, katoksia ja Sello-kauppakeskus

Maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittaminen on kaupunkisuunnittelun keskiössä. Jotta yhdyskuntarakenteesta saataisiin muodostettua toimiva seudullinen kokonaisuus, tarvitaan yhteistyötä yli kuntarajojen. Tätä tukemaan on luotu maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusmenettely. 

MAL-sopimuksia on tehty valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun sekä Oulun kaupunkiseutujen välille. Sopimuksessa mukana oleviin kaupunkiseutuihin kuuluu kaikkiaan 43 kuntaa. Menettelyn taustalla on ajatus siitä, että asuntojen ja palveluiden välimatkat pysyisivät mahdollisimman lyhyinä. Näin liikennetarve ja päästöt vähenisivät ja ihmisten arki olisi sujuvampaa.

"Kun haluamme vähentää liikennettä, on yhteyksien oltava lyhyitä. Sillä on suuri vaikutus, onko koulumatka esimerkiksi kilometrin vai viisi kilometriä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on neljä ylimääräistä kilometriä, mikä tarkoittaa myös enemmän päästöjä", Liikenneviraston liikennejärjestelmäasiantuntija Anni Rimpiläinen havainnollistaa.

Kaavoituksella yksinään ei saada edistettyä yhtenäistä kaupunkiseutua, mutta MAL-sopimusten avulla yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja valtion tukema asuntotuotanto on mahdollista. 

Sitouttavaa yhteistyötä merkittävin tuloksin

Toimiva yhteistyö valtion ja kuntien välillä on MAL-sopimuksissa keskeistä. Sopimukset sitouttavat osapuolet sekä rahoittamaan että toteuttamaan esitettyjä toimenpiteitä. Sopimukseen kuuluu 30 miljoonaa euroa MAL-rahaa, jonka valtio jakaa seutukuntien kesken. Puolet siitä kohdistetaan Helsingin seudulle ja loput tasataan muille kaupunkiseuduille. Kunkin alueen kunnat laittavat pottiin aina saman verran lisää, joten lopulta puolet rahoituksesta tulee valtiolta ja puolet kunnilta.

Sopimusmenettely mahdollistaa valtion rahoituksen myös kuntien katuverkolla tehtäviin hankkeisiin, mikä ei aiemmin ole onnistunut. Valtion mukana olo seudullisessa suunnittelussa on nähty hyvänä myös siksi, että koko alueen kehittäminen on tehokkaampaa, kun kunnat eivät voi ajaa vain omia linjauksiaan.

MAL-raha on suunnattu ensisijaisesti pieniin kustannustehokkaisiin hankkeisiin, joiden vaikutukset ovat paikallisesti merkittäviä. Käytännössä kyse on joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tai liikenneturvallisuuden parantamisesta, esimerkiksi linja-autopysäkkien, liikenneympyröiden tai kävelyn ja pyöräilyn väylien rakentamisesta.

Uusi sopimusmalli on löytänyt paikkansa

MAL-sopimusmenettely on verrattain uusi järjestelmä, joka on otettu käyttöön 2010-luvulla. Tällä hetkellä käynnissä on sopimuskausi 2016−2019 ja seuraavan kauden suunnitelmaa laaditaan parhaillaan. 

Liikennevirasto teetti opinnäytetyönä tutkimuksen, joka keskittyy MAL-sopimusmenettelyllä rahoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Tarkoitus oli selvittää, onko rahoitus saatu kohdistumaan oikeisiin hankkeisiin ja miten ne ovat toteutuneet. Camilla Randin pro gradu -työ "Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusmenettelyn ja sopimuksiin liittyvien hankkeiden vaikuttavuus" valmistui kesäkuussa osana Liikenneviraston julkaisusarjaa. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että sopimukset ovat toteutuneet hyvin erityisesti yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja asuntotuotantoon liittyvien tavoitteiden osalta. Myös yhteistyö sekä kaupunkiseutujen kesken että valtion ja kuntien välillä on parantunut. Joissakin tavoitteissa on vielä tekemistä, mutta sopimusmenettely on luonut hyvän ja pidetyn toimintamallin.

"Tutkimustulokset ovat lupaavia ja vaikuttaisi siltä, että rahoitus on kohdistunut oikeisiin paikkoihin. Kunnat myös kokevat tulleensa kuulluiksi", Rimpiläinen kertoo. Hän toimi opinnäytetyön ohjaajana Liikenneviraston puolelta. 

MAL-sopimukset ovat herättäneet kiinnostusta myös muiden kuin jo mukana olevien kuntien keskuudessa. Tällä hetkellä sopimuksia on vain neljän suurimman kaupunkiseudun kesken. Maankäytön, asumisen ja liikkumisen yhteistyötä kehitetään kuitenkin myös valtakunnallisessa MAL-verkostossa, johon voivat liittyä kaikki halukkaat kunnat koosta riippumatta. Tällä hetkellä mukana on 18 kaupunkia tai kaupunkiseutua.