Takaisin

Tiepäällysteiden ylläpitoa tehostetaan tiedonhallintaa kehittämällä

Tiepäällysteiden ylläpitoa tehostetaan tiedonhallintaa kehittämällä

Julkaistu 7.10.2015

Väylämuotojen ajankohtaisia kuulumisia esittelevä juttusarja päättyy tältä erää tiepuolen ajankohtaisiin kuulumisiin.

Suomen päällystetyn maantieverkon pituus on noin 52 000 kilometriä. Tiestön kunnossapito on pitkälti keskitetty vilkasliikenteisten teiden kunnon ylläpitoon. Vähäliikenteisemmän tieverkon kunto heikkenee ja uusia ratkaisuja teiden kunnon ylläpitoon on kehitettävä. Yhtenä ratkaisukeinona tieverkon kunnossapidon haasteisiin on nykyistä tehokkaampi tiedonhallinta- ja kulku.

Liikennevirasto ja ELY-keskukset käynnistivät kolmivuotisen Päällystettyjen teiden ylläpidon kehittämisohjelman (PYKE) vuonna 2014. Kehittämisohjelmassa käydään läpi koko tiestön ylläpidon prosessi ohjauksesta suunnittelun kautta hankintaan ja laadun varmistukseen saakka sekä tutkitaan, miten toimintaa voidaan eri vaiheissa tehostaa.

- Maantiepäällysteiden ylläpidon tehokkuutta on mahdollista parantaa tiedon hallintaa kehittämällä. Kehittämisohjelman lisäksi tarvitaan tietovarasto sekä tietojen käytettävyyttä parantava käyttöliittymä, josta tiedot saadaan helposti käyttöön ja jaettavaksi, kertoo Liikenneviraston hankinnan asiantuntija Katri Eskola.

Kehittämisohjelma valmistuu vuonna 2017, mutta tämän vuoden loppuun mennessä valmistuvat selvitykset nykytilasta ja päällysteiden ylläpidon ohjauksesta ja vaikutusten hallinnasta. Ohjelman tavoitteena on tuottaa uutta ja käytännönläheistä tietoa mahdollisimman pikaisesti ja saada tulokset käyttöön jo vuotta 2017 varten. Projektin tuloksena saadaan entistäkin tehokkaampia toimenpiteitä, joilla vähenevä tienpidon rahoitus voidaan kohdistaa entistä tarkemmin palvelemaan tienkäyttäjää. Samalla myös pyritään estämään tiestön rapautuminen.

- Liikenneturvallisuus on edelleenkin tärkein asia korjaustarpeen määrittelyssä, mutta myös uusia näkökulmia pyritään tuomaan palvelutason määrittelyyn. Esimerkiksi tienkäyttäjän kokema ajomukavuus korostuu jatkossa. Projektissa kehitetään nykyistä parempia tunnuslukuja, joiden avulla pyritään löytämään paremmin tienkäyttäjiä haittaavat epätasaisuudet ja tien rakenteelliset kuntopuutteet, Eskola summaa.

Teiden kunnossapidosta voit lukea lisää täällä.