Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä maanteiden talvihoidosta. Yksityishenkilöistä vain kolmannes oli tyytyväisiä maanteiden kuntoon talvikaudella 2017–2018, kun taas tyytymättömiä oli 42 prosenttia. Tyytyväisten tienkäyttäjien osuus on laskenut selvästi edellisvuodesta (2017: 41 %) tyytymättömien määrän kasvaessa (2017: 30 %).
Erot pääteiden ja muiden teiden välillä ovat suuria. Vastanneista yksityishenkilöistä hieman yli puolet kertoi olleensa tyytyväisiä pääteiden kuntoon, mutta vain 18 prosenttia sanoi samaa muista teistä. Tyytymättömiä pääteiden talvihoitoon oli 28 prosenttia ja muiden teiden hoidoissa puutteita koki 59 prosenttia.
"Kulunut talvi oli tienpitäjän näkökulmasta vaikea ja runsasluminen. Jopa keskitalvella esiintyi vesisateita. Nykyisellä talvihoidon resursoinnilla ei pystytä vastaamaan muuttuneisiin olosuhteisiin eikä elinkeinoelämän tai kansalaisten odotuksiin. Kyselyn tulokset vahvistavat entisestään käsitystämme tarpeesta talvihoitoon suunnattuihin rahallisiin lisäpanostuksiin. Myös kelirikko oli vaikein 20 vuoteen", kommentoi maanteiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Liikennevirastosta.
Mitä enemmän ajoa, sitä huonompia kokemuksia
Ammatikseen ajavat raskaan liikenteen kuljettajat kokevat teiden talviajan kunnon vielä huomattavasti yksityishenkilöitä heikommaksi. Tyytyväisyys on laskenut jo ennestään alhaiselta tasolta niin, että enää ainoastaan 13 prosenttia ammattikuljettajista kokee teiden talviajan kunnon vastaavan odotuksiaan (2017: 20 %). Tyytymättömiä sen sijaan on 69 prosenttia (2017: 52 %).
Suurinta tyytymättömyys ammattikuljettajien keskuudessa on muiden kuin pääteiden talvihoitoon, johon on tyytyväisiä ainoastaan 6 prosenttia. Pääteiden talvihoidon kokee riittäväksi 28 prosenttia.
Mitä enemmän ajokilometrejä kertyy, sitä tyytymättömämpiä kuljettajat ovat. Yli 100 000 kilometriä vuodessa ajavista vain 8 prosenttia on tyytyväisiä teiden talvihoitoon. Sama on nähtävissä myös yksityisautoilijoiden keskuudessa, sillä yli 30 000 kilometriä vuodessa ajavista yksityisautoilijoista vain noin neljäsosa piti teiden kuntoa talvella riittävän hyvänä.
"Tutkimuksen tulokset ovat hälyttäviä ja pohdimme keinoja talvikunnossapidon tason parantamiseksi. Meillä on käynnissä muun muassa talvihoidon toimintalinjojen muutostyö ja hoitourakkamallin uudistustyö, joilla tavoitellaan uusien linjausten sujuvampaa vientiä käytäntöön ja riskien jaon kehittämistä. Tarvitaan kuitenkin myös lisärahoitusta sekä tietojärjestelmien ja digitalisaation hyödyntämistä, jotta riittävän suuri muutos saataisiin aikaan", Otto Kärki toteaa.
Lumen auraus ja liukkaiden torjunta avainasemassa
Kokonaiskuvan lisäksi tienkäyttäjät saivat kommentoida erikseen tyytyväisyyttään palvelutasoon vaikuttaviin tekijöihin: liukkauden torjuntaan, tiepinnan tasaisuuteen, lumen auraukseen, levähdys- ja pysähtymisalueiden talvihoitoon, linja-auto pysäkkien talvihoitoon sekä keli- ja liikenneoloista tiedottamiseen. Yksityisautoilijoilta tiedusteltiin lisäksi tyytyväisyyttä liikennemerkkien ja tienviittojen näkyvyyteen sekä jalankulku- ja pyöräteiden talvihoitoon, kun taas ammattikuljettajilta kysyttiin mielipidettä pääteiden talvihoitoon yöaikaan.
Vastanneiden yksityisautoilijoiden tyytyväisyys laski edellisvuodesta miltei kaikilla palvelutasoon vaikuttavilla osa-alueilla. Ainoastaan tyytyväisyys keli- ja liikenneoloista tiedottamiseen pysyi samalla tasolla. Tyytyväisimpiä yksityishenkilöt olivat radion kautta saamaansa kelitietoon ja sama päti myös suurimpaan osaan ammattikuljettajista.
Tärkeimmiksi tyytyväisyyteen vaikuttaviksi tekijöiksi yksityisautoilijat kokevat lumen aurauksen, liukkauden torjunnan sekä tienpinnan tasaisuuden. Ammattikuljettajilla puolestaan tärkeimpiä tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat liukkauden torjunta, lumen auraus sekä pääteiden talvihoito yöaikaan.
Suolan määrä jakaa mielipiteitä, hiekkaa kaivataan lisää
Tutkimuksessa tiedusteltiin myös tienkäyttäjien kokemuksia liukkauden torjunnassa käytetyn suolan ja hiekan määrästä. Yksityisautoilijoista vähän yli puolet on sitä mieltä, että suolaa käytettiin sopivasti, kun taas vajaa viidennes kaipasi lisää suolausta. Ammatikseen ajavilla suolan käyttö jakaa tasaisesti mielipiteitä: 41 prosenttia piti määrää sopivana, mutta yhtä suuri osa oli sitä mieltä, että suolaa käytettiin liian vähän. Teiden suolausta liiallisena pitävien osuus on laskenut niin yksityisautoilijoiden kuin ammattikuljettajienkin keskuudessa edellisvuodesta.
Liukkauden torjuntaan käytetyn hiekan määrää pidettiin pääosin liian vähäisenä. Yksityishenkilöistä reilu kolmannes koki hiekkaa käytettävän sopivasti ja yli 60 prosenttia olisi kaivannut sitä lisää teille. Ammattikuljettajista vain joka kymmenes arvioi hiekan määrän sopivaksi, eikä yksikään ollut sitä mieltä, että hiekkaa käytettäisiin liikaa.
Vuosittain toteutettavalla tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella seurataan yksityisautoilijoiden ja ammattikuljettajien kokemuksia ja mielipiteitä maanteiden kunnosta kuluneella kaudella. Talvikauden 2017–2018 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukseen vastasi lähes 10 000 yksityishenkilöä ja reilut 2000 ammattikuljettajaa. Yksityishenkilöiden vastausaktiivisuus oli 35 prosenttia ja ammattikuljettajien 37 prosenttia. Aktiivisuus pysyi edellisvuoden tasolla. Tutkimus toteutettiin tammi-maaliskuussa postitse toimitetulla lomakkeella, mutta vastaaminen oli mahdollista myös verkossa.
Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen yhteenveto
Raportti tutkimustuloksista julkaistaan myöhemmin Liikenneviraston verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Talvikunnossapidon osalta:
Yksikön päällikkö Tuomas Toivonen, Liikennevirasto, puh. 029 534 3618, [email protected]
Kunnossapitopäällikkö Pekka Rajala, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 029 5021 333,
[email protected]
Tutkimuksen osalta:
Koulutus- ja kehittämispäällikkö Seija Köning, Liikennevirasto, puh. 029 534 3967
[email protected]