Takaisin

Teräs kulkee talvellakin jäänmurtajien ansiosta

Teräs kulkee talvellakin jäänmurtajien ansiosta

Julkaistu 30.10.2018

Suomen talvet asettavat haasteensa meriteitse liikkuville teollisuuden kuljetuksille. Tehokkaan talvimerenkulun merkitys korostuu Suomessa – ainoassa maassa, jonka kaikki satamat voivat jäätyä talvisin.

laiva talvisella merellä

Tiesitkö, että aterimiesi, kodinkoneidesi ja autojesi teräksen tärkein raaka-aine on kierrätetty teräs?Outokumpu Oyj:nTornion tehtaalla valmistettava teräs koostuu noin 80-prosenttisesti kierrätetystä materiaalista. Yksin se ei kuitenkaan riitä, vaan metallin valamiseen tarvitaan lisäksi kromia, piitä ja nikkeliä, joiden määrät vaihtelevat  teräslajista riippuen.

Muita raaka-aineita saadaan tehtaalle kotimaan kaivoksilta, mutta kierrätysterästä ei ole saatavilla Suomessa terästeollisuuden tarpeisiin riittävästi, joten tätä raaka-ainetta tuodaan Tornioon muualta maailmasta.

Kierrätysterästä tarvitaan terästehtaalla niin valtavia määriä, että kuljetukset on mahdollista hoitaa ainoastaan meriteitse.

”Rauta- tai maanteitä pitkin tällaisten lastien kuljettaminen olisi liian hidasta ja kallista. Siksi kierrätysterästä on saatava laivoilla tehtaalle ympäri vuoden”, kertoo  Outokummun Tornion tehtaiden logistiikkapäällikkö Tuula Untinen.

Laivat kulkevat täyteen lastattuina myös Eurooppaan palatessaan. Tornion terästehtaalla valmistuu sekä puoli- että lopputuotteita, joita kuljetetaan Outokummun muille tehtaille jatkojalostukseen, mutta myös suoraan asiakkaille.

Talvimerenkulku mahdollistaa teollisuuden Suomessa

Teollisuuden laivakuljetusten kannalta talvi on maassamme haasteellinen. Suomi on maailman ainoa maa, jonka satamat voivat jäätyä talvisin kokonaan. Liikenneviraston Talvimerenkulkuyksikön päällikkö Markus Karjalainen muistuttaa kotimaisen elinkeinoelämän olevan talvisin jäänmurron varassa: ”Satamat ja merireitit on pidettävä avoinna, sillä maamme viennistä ja tuonnista jopa noin 80-90 prosenttia liikkuu vesiväyliä pitkin.”

Myös Outokummun liiketoiminnan kannalta talvisten kuljetusten on hoiduttava ongelmitta, sillä raaka-aineiden on oltava täsmällisesti tehtaalla, ja tuotteiden on päästävä viivästyksittä kohti Eurooppaa.

”Suomen talvi asettaa ehtoja yritystoiminnalle. Ilman toimivaa talvimerenkulkua ei olisi terästehdastakaan.”

Talvimerenkulku hoituu yhteispelillä

Suomessa jäänmurron ja talvimerenkulun jokavuotisiin tehtäviin osallistuu lukuisia eri tahoja. Liikennevirasto vastaa talvimerenkulun koordinoinnista ja tilaamisesta valtakunnallisesti, mutta ilman yhteistyökumppaneiden panosta ei talven laivaliikenne hoituisi. Jäätä murretaan Arctia Oy:n sekä Alfons Håkansin jäänmurtajilla, Finnpilotin luotsit opastavat laivat turvallisesti satamaan, VTS ohjaa liikennettä ja Ilmatieteen laitos tarkkailee jäätilannetta.

Kansallisuuskaan ei rajoita talvimerenkulun toimijakenttää – etenkin Perämeren jäitä murretaan yhdessä ruotsalaisen Sjöfartsverketin kanssa. Viranomaisyhteistyö naapurimaan kanssa on tuonut varmuutta väylien avoinna pitämiseen, kun jäänmurtoapua annetaan puolin toisin.

”Tarpeen vaatiessa ruotsalaiset murtajat saapuvat avustamaan vesillämme ja vastavuoroisesti meidän jäänmurtajamme avaavat ruotsalaisia väyliä”, Markus Karjalainen kertoo. ”Murtajien välinen yhteydenpito on päivittäistä, ja jaettu toiminnanohjausjärjestelmä helpottaa maidemme yhteistyötä.”

Ilman viranomaisyhteistyötä Ruotsin kanssa kummankin maan talvimerenkulun järjestelmä olisi tehoton, sillä joka talvi maiden oma jäänmurtokapasiteetti ei riittäisi kaikkien väylien avaamiseen. Yhdenkin jäänmurtajan hintalappu on vähintään yhdeksännumeroinen, joten rajanaapurin murtajien apu on myös viisasta resurssien käyttöä.

Suomen elinkeinoelämän tulevaisuutta takaamassa

Talvimerenkulku ei pyöri ainoastaan jäänmurtajien ja viranomaisten keskinäisillä keskusteluilla, vaan tarpeen on myös elinkeinoelämän kuuleminen. Outokummun Tuula Untinen on tyytyväinen talvimerenkulun sujuvuuteen, mutta kertoo Liikenneviraston onnistuneen myös yritysten kuulemisessa.

”Kanssakäymisessä on tapahtunut urani aikana selkeitä edistysaskelia. Olemme voineet antaa palautetta palveluista, kun virastosta päin on herätelty yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa”, Untinen kertoo.

Myös Markus Karjalainen on tyytyväinen aktiivisen keskusteluyhteyden viriämiseen: ”Saamme hyödyllistä tietoa kehitystyöhön, kun kuulemme näkemyksiä palveluidemme käyttäjiltä. Yhteistyön sujuminen on tärkeää myös laajemmassa kuvassa, sillä onhan meillä kotimaan teollisuuden kanssa yhteinen tavoite: elinkeinoelämältään elinvoimainen Suomi.”

Lisätietoja:

talvimerenkulkuyksikön päällikkö Markus Karjalainen, p. 029 534 3422, etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi