Takaisin

Tasoristeysonnettomuuksia on liikaa – näillä keinoilla ne saataisiin vähenemään

Tasoristeysonnettomuuksia on liikaa – näillä keinoilla ne saataisiin vähenemään

Julkaistu 16.4.2015

Suomessa tapahtui viime vuonna 32 tasoristeysonnettomuutta, ja niistä jokainen on liikaa. Turvallinen liikenne 2025 -hankkeen yhteydessä tehdyssä kartoituksessa on selvitetty ja arvioitu, millaisilla keinoilla tasoristeysten turvallisuutta voidaan parantaa. Monet keinoista ovat suhteellisen kalliita, mutta myös edullisimmilla vaihtoehdoilla voidaan parantaa tasoristeysten turvallisuutta.

Sanonnan mukaan ainoa turvallinen tasoristeys on poistettu tasoristeys. Sanonnassa on totuuden siemen, sillä tasoristeysten poistaminen lisää merkittävästi liikenneturvallisuutta. Lisäksi tasoristeysten poistaminen mahdollistaa junien suuremmat nopeudet. Tasoristeyksiä ei sallita raiteilla, joiden nopeus tulee olemaan yli 140 km/h.

Vuosittain tasoristeyksiä poistetaan Suomessa noin 100 kappaletta, mutta vuositasolla on suurta vaihtelua. Yleensä tasoristeysten poistaminen liittyy ratahankkeisiin.

"Esimerkiksi Seinäjoki–Oulu -ratahankkeessa poistetaan kaikki Seinäjoen ja Oulun välillä olevat 104 tasoristeystä vuoden 2017 loppuun mennessä ", kertoo ylitarkastaja Jarmo Koistinen Liikennevirastosta.

Lisäksi poistettavien tasoristeysten valintaan vaikuttavat muun muassa tasoristeyksen vaarallisuus sekä kuntien intressit.

Mikä avuksi jos tasoristeystä ei voida poistaa?

Valtion pää- ja sivuraiteilla on 2878 tasoristeystä. Koska tasoristeyksiä on paljon, ei niitä kaikkia voida poistaa nykyisillä resursseilla. Tasoristeysten turvallisuutta voidaan poistamisen lisäksi parantaa myös edullisemmilla keinoilla. Esimerkiksi puomilaitosten ja erilaisten huomiolaitteiden avulla tasoristeyksistä voidaan tehdä turvallisempia.

"Toimenpiteet katsotaan tasoristeyskohtaisesti. Joskus tarvitaan puomien asentamista, toisinaan taas näkemän raivaaminen paremmaksi on tehokas vaihtoehto", Koistinen toteaa.

Perinteisten keinojen lisäksi kokeilussa on uusia innovatiivisia keinoja parantaa turvallisuutta. Esimerkiksi Toijala–Valkeakoski -rataosalla otettiin joulukuussa 2014 käyttöön uudet aurinkoenergialla toimivat huomiolaitteet. Kokeilussa olevat huomiolaitteet maksavat noin kymmenesosan siitä, mitä perinteiset puolipuomilaitokset maksavat.

Puolipuomivarustus maksaa noin 100 000 euroa yhtä tasoristeystä kohti. Tasoristeyksen korvaaminen sillalla maksaa 0,5–1 miljoonaa euroa, tapauskohtaisesti kustannukset voivat nousta jopa 3,5 miljoonaan euroon.

Viime vuosina tasoristeysten poistoon on radan parantamishankkeiden yhteydessä käytetty 7–14 miljoonaa euroa ja erillishankkeina noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Summat vaihtelevat hieman vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2014 Liikennevirasto käytti erillishankkeisiin noin 1,2 miljoonaa euroa.

Välinpitämättömyys altistaa onnettomuuksille

Jarmo Koistinen muistuttaa, että vaikka tasoristeyksessä olisi hyvä näkemä ja turvalaitteet kunnossa, niin vastuu ylittämisestä on silti ylittäjällä itsellään.

"Liian usein ihmiset luottavat siihen, ettei junaa tule, koska niitä ei tähän aikaan aikataulun mukaan kulje. Kuitenkin junaliikenne voi eri syistä olla myös myöhässä. Kannattaa muistaa, että rataverkolla liikkuu myös veturiyksikköjä, jotka eivät kulje aikataulujen mukaisesti", Koistinen kertoo.

Puomilaitoksesta huolimatta on tasoristeyksen kohdalla syytä hiljentää vauhtia ja tarkistaa esteettömyys ennen radan ylitystä. Koistinen muistuttaa lopuksi, että monesti tasoristeysonnettomuudet tapahtuvat juuri siinä tutussa vähäliikenteisessä tasoristeyksessä.