Takaisin

Tämä vuosi on rautateiden juhlavuosi

Tämä vuosi on rautateiden juhlavuosi

Julkaistu 23.1.2012

Vuosi 2012 on Suomen liikennehistoriassa erittäin merkityksellinen juhlavuosi: maaliskuussa tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomen ensimmäinen rautatie otettiin käyttöön.

Suomen liikennejärjestelmää alettiin rakentaa toden teolla 1850- ja 1860-luvuilla: Saimaan kanava valmistui ensin, ja muutamaa vuotta myöhemmin Helsinki–Hämeenlinna-rata. Helsingin Sörnäisiin muodostui Suomen ensimmäinen meriliikenteen ja rautateiden liityntäkohta. Hämeenlinnaan syntyi vastaavasti kiskoliikenteen ja sisävesilaivojen vaihtopaikka.

Ensimmäinen rata päätettiin rakentaa Helsingin ja Hämeenlinnan välille, jotta Helsinki saataisiin yhdistettyä Vanajaveden vesistöön ja sitä kautta laivoilla myös Tampereeseen ja Valkeakoskeen. Ajatuksena oli laajentaa rataverkkoa pian tämän ensimmäisen radan jälkeen. Suomen ensimmäinen rautatie toteutettiin osittain lainarahalla. Ensimmäinen juna saapui Hämeenlinnaan 31. tammikuuta 1862. Vajaassa sadassa vuodessa rautatiet muodostuivat silloisen liikennejärjestelmämme rungoksi.

Rautatieliikenne on merkittävä osa Suomen liikennejärjestelmää

Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys kehittyvälle yhteiskunnalle. Liikennejärjestelmä luo edellytykset yritysten kuljetuksille sekä asiakas- ja työmatkaliikenteelle. Toimiva ja tehokas liikenne ja liikennejärjestelmä ovat keskeinen edellytys yritystoiminnalle ja olennainen kilpailu- ja menestystekijä koko Suomelle. Jokainen suomalainen maksaa liikenneväyliä 300 euroa vuodessa. Logistiikkakustannukset Suomessa ovat noin 30 miljardia euroa vuodessa. Se on keskimäärin noin 12 % yritysten liikevaihdosta.

Tänä päivänä Suomen rataverkon pituus on 5 900 kilometriä, josta noin 50 % on sähköistetty. Pääradoilla on runsaat 3100 tasoristeystä ja 43 tunnelia. Junilla tehdään vuosittain 70 miljoonaa matkaa. Niistä 80 % tehdään pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ja 20 % kaukoliikenteessä. Tavaraa rautateitse kuljetetaan noin 40 miljoonaa tonnia vuodessa.

Tulevaisuus tuo haasteita myös rautateille

Liikennevirasto huolehtii rautateiden ylläpitämisestä. Suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito teetetään yrityksillä. Ratahankkeilla kehitetään Suomen rataverkkoa ja ylläpidetään sen liikennöitävyyttä. Liikennekelpoisena rataverkko pidetään jatkuvalla kunnossapidolla, joka edellyttää tarkastuksia, määräaikaishuoltoja, viankorjauksia ja lumitöitä. Liikennekeskuksessa huolehditaan päivittäisen liikenteen sujumisen lisäksi siitä, että myös junaliikenne ja ratatyöt saadaan sovitettua yhteen. Liikenneviraston vastuulla on myös matkustajainformaatio eli sähköiset, asemilla ja laiturialueilla olevat informaatiojärjestelmät. Niihin kuuluvat aikataulunäytöt ja kuulutusjärjestelmät. Matkustajainformaatiota kehitetään parhaillaan. Tavoitteena on, että matkustaja voi tehdä hyvän matkan silloinkin, kun kaikki ei suju aivan suunnitellusti.

Ennen manuaalisesti tehtyä työtä on nykyään korvattu ja täydennetty automaatiolla. Haasteena on hallita valtavaa tietomäärää, jota saadaan esimerkiksi mittalaitteista, radasta, liikkuvasta kalustosta ja liikenteenohjauksesta. Lähitulevaisuuden haasteita ovat kapasiteetin lisäys Etelä-Suomen vilkkaimmilla radoilla ja tasoristeysten vähentäminen muualla Suomessa. Kapasiteettia hankitaan lisäraiteilla ja opastinjärjestelmän muutoksilla. Helsinki–Vantaan lentokentän kautta kulkeva, vuoden 2014 lopulla valmistuva Kehärata tuo mukanaan myös uutta teknologiaa, kuten uuden opastinjärjestelmän.

Seminaari avaa rautateiden juhlavuoden

Tänään Hämeenlinnassa alkava RATA 2012 -seminaari aloittaa Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlavuoden. Liikenneviraston rakennuttama ratainfranäyttely avataan Suomen Rautatiemuseon alueella Hyvinkäällä toukokuun viimeisenä päivänä. Näyttely kertoo ratojen rakenteiden ja liikenteen ohjauksen kehityksestä rautateiden alkuajoista nykypäivään. Kesän päätapahtuma näyttelyalueella ja sen ympäristössä on 11.–12.8., jolloin Hyvinkäällä järjestetään laaja rautateiden kalustonäyttely. Silloin esillä on runsaasti radanpidon kalustoa ja myös kaikkein uusinta veturi- ja vaunukalustoa. Veteraanikalustolla puolestaan liikennöidään silloin tiheästi Hyvinkää–Lohja–Karjaa–Hanko-reitillä.