Takaisin

Suunnittelu on paljon muutakin kuin hankesuunnittelua

Suunnittelu on paljon muutakin kuin hankesuunnittelua

Julkaistu 26.11.2015

Tie-, rata- tai vesiväylähankkeen suunnittelu on vain osa suunnittelun kokonaisuutta; nyt suunnitellaan entistä enemmän toimivaa kokonaisuutta. "Aika harvoin suunnittelu johtaa suuriin kehittämisinvestointeihin. Niitä tarvitaan silloin, kun mitkään muut toimet eivät riitä", pohtii Liikenneviraston Suunnittelu ja hankkeet -toimialan ylijohtaja Rami Metsäpelto.

$mainPictureAltText.data

Liikennevirasto uudisti kesällä 2015 organisaatiotaan muodostamalla Suunnittelu ja hankkeet-toimialan, jonka tehtävät ulottuvat liikennejärjestelmäsuunnittelusta tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden suunnitteluun sekä eduskunnan päättämien kehittämisinvestointien toteutukseen.

- Organisaation uudistaminen oli perusteltua, koska näin suunnittelu ja toteutus saatiin lähemmäs toisiaan. Samalla käynnistettiin suunnitteluprosessin ja sisällön uudistaminen, Rami Metsäpelto kertoo.

Pitkän linjan liikenneviranomaisena toimialaa vetämään ryhtynyt Metsäpelto korostaa kokonaisuuden optimoinnin tähdellisyyttä. Liikennevirastolla organisaationa on tähän hyvät mahdollisuudet, koska nyt koko liikennemuotojen kirjo on saman katon alla.

- Toki yksittäisten liikennemuotojen sisälläkin on tarvetta liikenneverkon kehittämiseen. Esimerkiksi osa rataverkon välityskyvyn riittävyyden varmistamista sekä teollisuudelle tärkeiden rataosien sähköistystä ja akselipainojen nostoa olisi tarvetta jatkaa. Elinkeinoelämälle aiheutuu tarpeettomia logistisia lisäkustannuksia, kun sähköveturi joudutaan vaihtamaan dieselkäyttöiseen kesken matkan, hän pohtii.

Nyt kun teolliset investoinnit Suomessa ovat pitkästä aikaa piristyneet, Liikenneviraston yhtenä tehtävänä tulee Metsäpellon mukaan olla sen varmistaminen, että tehtaan tai muun investoinnin valmistuessa tarvittava infra on kunnossa.

- Näemme roolimme pikemminkin infrakumppanina ja mahdollisuuksien tarjoajana. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan osalta olemme pyrkineet huolehtimaan siitä, että koko ketjun liikenneinfra toimii niin hyvin kuin vain käytettävissä olevan rahoituksen avulla on mahdollista.

$curSection.bigImageAltText.data

Pienistä parannuksista suuriin investointeihin

Liikennejärjestelmää tulee Metsäpellon mukaan ajatella monista näkökulmista ja kokonaisuutena, jonka pääosat ovat teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen ja ihmisten liikkuminen.

- Suunnitteluprosessin uudistaminen korostaa tässä tarvittavien keinojen monimuotoisuutta.

Metsäpelto muistuttaa myös maankäyttöön vaikuttamisen tärkeydestä.

- Yksi keskeisistä tehtävistämme on vaikuttaa maankäyttöön ja kaavoitukseen muun muassa alueellisen liikennejärjestelmä- ja maankäyttötyön kautta niin, ettei synny turhaa liikkumistarvetta. Toisin sanoen meidänkin tavoitteemme on se, että työpaikat ja asunnot sijaitsisivat järkevien matkojen päässä toisistaan, Metsäpelto muistuttaa.

Hankesuunnitteluvaiheessa Liikenneviraston rooli on toimia rata- ja vesiväylähankkeissa tilaajana ja  tiehankkeissa ELY-keskusten työn ohjaajana.

- Olemassa olevan liikenneverkon parantaminen voi merkitä esimerkiksi tien tai radan liikenteenvälityskyvyn nostoa ja turvallisuuden kohentamista. Esimerkiksi pääradalla Helsinki–Riihimäki -rataosan kehittämishankkeessa rakennetaan lisäraiteita ja tehdään liikennepaikkoihin muutoksia. Näillä mahdollistetaan lähiliikenteen junatarjonnan kasvattaminen, vähennetään liikenteen häiriöherkkyyttä ja parannetaan täsmällisyyttä. Samalla luodaan edellytyksiä maankäytön tiivistämiselle pääradan varrella.   

Rami Metsäpelto pitää tärkeänä, että liikenneolosuhteiden kehittämisessä kaikkia keinoja pohditaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti.

- Emme ole tässä yksin, toimijoita on paljon. Siksi pitkäjänteinen yhteistyö ja aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää, hän kiteyttää.

Teksti: Vesa Tompuri