Takaisin

Suunnittelijoiden ja rakentajien vuoropuhelu parantaa väylähankkeiden laatua

Suunnittelijoiden ja rakentajien vuoropuhelu parantaa väylähankkeiden laatua

Julkaistu 24.11.2016

Liikennevirastossa laitettiin reilu vuosi sitten organisaatio uusiksi. Suurin muutos oli suunnittelun ja väylähankkeiden toteutuksen siirtyminen samalle toimialalle. Organisaatiouudistus on murtanut raja-aitoja, lisännyt vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä. Samalla väylähankkeiden laatu on parantunut.

$mainPictureAltText.data

Liikenneinfran rakentamisen laatua voi parantaa monella tavalla. Yksi tehokas keino on suunnittelun ja toteutuksen välisen vuoropuhelun lisääminen.

”Kun suunnittelijat ja rakentajat miettivät yhdessä asioita, vältytään monilta sudenkuopilta. Rakentajat voivat jo suunnitteluvaiheessa ehdottaa helpommin toteutettavia ratkaisuja suunnittelijoille. Suunnittelijat taas pitävät huolen siitä, että hankkeen rakentamisen aikana tapahtuvat muutokset eivät vaaranna alkuperäisiä tavoitteita”, valaisee Liikenneviraston suunnittelu ja hankkeet -toimialan ylijohtaja Rami Metsäpelto.

Viime aikoina monet Liikenneviraston suuret kehittämishankkeet ovat toteutuneet ennakoitua paremmin. Esimerkiksi Kehä III:n parannushankkeen toinen vaihe valmistui noin vuoden etuajassa – ja samalla kymmeniä miljoonia euroja alkuperäistä kustannusarviota halvemmalla. Myös Pirkanmaalla Liikennevirasto on tehnyt hyvää työtä ripeästi: Tampereen Rantatunneli avattiin liikenteelle noin kuusi kuukautta etuajassa.

Onnistumiset ovat monen asian summa. Niihin vaikuttavat esimerkiksi tehokkaat ja innovatiiviset hankinta- ja toteutusmallit ja ennen kaikkea laaja ja avoin yhteistyö palveluntuottajien kanssa. Varmaa on, että myös suunnittelun ja rakentamisen tiiviimpi yhteistyö parantaa onnistumismahdollisuuksia. ”Rajapinnat suunnittelun ja rakentamisen välillä ovat olleet aina olemassa. Nyt rajapinnat muutetaan yhteistyöpinnoiksi”, Metsäpelto kertoo.

Modernit työtavat keräävät kiitosta ja tuottavat tulosta

Suunnittelu ja hankkeet -toimialalla on organisaatiouudistuksen yhteydessä myös modernisoitu työtapoja.

”Toimialamme johtajat tekevät pareittain töitä ja sparraavat toisiaan. Lisäksi heille on annettu varsin vapaat kädet työtehtävien organisoinnissa, ja sama koskee pitkälti myös asiantuntijatyötä. Nämä muutokset ovat keränneet väeltämme kiitosta”, toteaa Metsäpelto.

Vapauden ja luottamuksen lisääminen on luonnollinen jatkumo pitkään jatkuneelle kehitykselle. Esimerkiksi etätyökäytännöissä Liikennevirasto on valtion edelläkävijä. Luottamus työntekijöihin näkyy todistetusti muun muassa parempana työhyvinvointina ja työilmapiirinä.

Fiksuja ratkaisuja kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin

Metsäpelto sanoo, että organisaatiouudistuksen ja prosessien kehittämisen takana on selkeä päämäärä: haluamme palvella yhteiskuntaa entistä paremmin.

”Liikenneolosuhteiden kehittäminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Hyvin suunniteltu ja toteutettu liikenneverkko ruokkii kasvua ja kehitystä. Rakennamme osaltamme suomalaista yhteiskuntaa”, Metsäpelto toteaa.

Yhteiskunnallisesti merkittävä työ tehdään vastuullisesti. Esimerkiksi ihmisten liikkumistarpeisiin vaikutetaan jo kaavoitusvaiheessa.

”Selvitämme kansalaisten ja elinkeinoelämän liikkumis- ja kuljetustarpeita ja pyrimme vastaamaan niihin parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus tarpeisiin vastataan uuden väylän rakentamisella, monesti kuitenkin kevyemmät toimet riittävät. Vuoropuhelu ja laaja yhteistyö auttavat löytämään parhaat ratkaisut”, Metsäpelto muistuttaa.