Takaisin

Suomen rannikkovesillä kolisisi paljon useammin ilman meriliikenteen ohjausta - nopea reagointi ehkäisi viime vuonna 12 karilleajoa

Suomen rannikkovesillä kolisisi paljon useammin ilman meriliikenteen ohjausta - nopea reagointi ehkäisi viime vuonna 12 karilleajoa

Julkaistu 27.02.2018

Suomen kauppamerenkulun väylät ovat kapeita, ruuhkaisia ja kivikkoisia. Vaarapaikkoja riittää, mutta vakavia onnettomuuksia sattuu vain harvoin. Tästä on osaltaan kiittäminen Liikenneviraston meriliikenteen ohjausta, joka ehkäisi pelkästään viime vuonna 12 karilleajoa.

Kauppamerenkulussa eksyminen väyläalueen ulkopuolelle on harvinaista. Esimerkiksi viime vuonna alusliikenteen ohjaajat joutuivat puuttumaan tällaisiin tapauksiin vain 19 kertaa. Toisaalta valtaosassa näistä eksyminen olisi johtanut oletettavasti karilleajoon, mikäli alusta ei olisi saatu muuttamaan kurssiaan.

”Vaaratilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun luotsi on lähtenyt laivasta ja alus jatkaa omin päin merelle. Eräässäkin tapauksessa alus oli menossa kohti matalikkoa, koska kapteeni luuli ajavansa päinvastaiseen suuntaan. Syyksi paljastui aluksen navigointilaitteiden tekninen vika”, kertoo Suomenlahden meriliikennekeskuksen varapäällikkö Esa Hurskainen.

Meriliikenteen ohjauksessa tarvitaan haukan tarkkuutta, sillä jokainen vakava karilleajo vaarantaisi aluksen henkilökunnan lisäksi myös luonnon.

”Kaikki rahtialukset sisältävät paljon polttoainetta. Tankkerit ovat totta kai sitten ihan oma lukunsa. Itämeri kärsisi pahasti, mikäli esimerkiksi tankkeri ajaisi karille ja siitä pääsisi öljyä mereen. Vaarallisia läheltä piti -tilanteita on vuosittain”, Hurskainen sanoo.

Ei pelkästään onnettomuuksien ennaltaehkäisyä

Meriliikenteen ohjauksesta vastaavat Suomessa Liikenneviraston VTS-keskukset (Vessel Traffic Service), joita on yhteensä kolme ja ne sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Lappeenrannassa. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on yksiä tärkeimmistä keskusten tehtävistä, mutta tekevät he paljon muutakin.

”Tästä työstä valtaosa on sitä, että meriliikenteen tilannekuvaa ylläpitämällä parannamme alusliikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta. Katsomme esimerkiksi, että alukset seuraavat reittejänsä ja valvomme, että liikkuminen tapahtuu kansainvälisten sääntöjen mukaisesti”, Hurskainen kertoo.

Aina kaikki ei mene sääntökirjan mukaisesti. Näissä tapauksissa VTS-keskukset kirjaavat rikkeet ylös jatkokäsittelyä varten. Yleisimmin rikotaan reittijakojärjestelmien liikennesääntöjä ja alusten välisiä väistämissääntöjä.

”Tämä tarkoittaa hieman samaa kuin kolmion takaa tuleva kaahaaja ei väistäisi oikealta tulevaa autoa. Meriliikenteessä on aina tietyt säännöt, joita tulee noudattaa liikkumisen sujuvuuden ja turvallisuuden takia”, toteaa Hurskainen.

Yhteensä VTS-keskukset kirjasivat viime vuonna ylös 173 rikettä ja 230 poikkeamaa. Poikkeamat olivat yleensä erilaisia konevikoja ja muita teknisiä vikoja. Viime vuonna eniten rikkeitä tekivät Hollannin, Antiguan ja Barbudan sekä Panaman lipun alla seilaavat alukset.

Suomessa VTS-alusliikennepalvelusta (Vessel Traffic Service) vastaa Liikennevirasto. Palvelun tarkoituksena on parantaa merenkulun turvallisuutta, edistää alusliikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä mahdollisesti syntyviä ympäristöhaittoja. VTS-keskuksia on yhteensä kolme ja ne sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Lappeenrannassa.

Lisätietoa

Infografiikka VTS-keskusten vuodesta

Esa Hurskainen,
Suomenlahden meriliikennekeskuksen varapäällikkö
Liikennevirasto,
puh. 029 534 3251

Kari Jämsen,
Saimaan VTS-keskuksen päällikkö
Liikennevirasto,
puh. 029 534 3287

Hanna Linjos-Maunula,
Länsi-Suomen meriliikennekeskuksen päällikkö
Liikennevirasto,
Puh. 029 534 3212