Takaisin

Suomalaiset liikkuvat entistä pidempiä matkoja

Suomalaiset liikkuvat entistä pidempiä matkoja

Julkaistu 13.4.2012

Suomalaiset liikkuvat yhä kauemmas ja käyttävät aiempaa vähemmän aikaa liikkumiseen. Siksi valitaan nopeampia kulkutapoja. Pitkillä matkoilla suositaankin junaa ja lentokonetta henkilöauton sijaan.

Liikkumisen määrä vaihtelee huomattavasti erityyppisillä asuinalueilla. Liikkumisen tarve on suurin harvaan asutuilla alueilla ja toisaalta myös suuriksi kasvaneiden kaupunkiseutujen lieve-alueilla. Liikkumissuorite on alimmillaan keskisuurissa, 50 000 – 100 000 asukkaan kaupungeissa.
 
Miten suomalaiset liikkuvat?

Suomalaiset liikkuvat jalan ja pyörällä nyt entistä vähemmän.  Vähennystä on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä, mutta merkittävintä se on ollut nuorten ja ikääntyneiden kohdalla. Nuorten jalankulkua ja pyöräilyä ovat korvanneet ajo mopoilla ja mopo-autoilla. Ikäihmiset taas autoilevat enemmän kuin aiemmin.

Vaikka henkilöautojen määrä on kasvanut huomattavasti, ei niitä käytetä matkoihin enempää kuin aiemmin. Tämä merkitsee, että yhtä autoa kohti ajetaan selvästi vähemmän kuin ennen. Kakkosautot ovat yleistyneet entisestään ja naisten autoilu on lisääntynyt. Henkilöauton käyttö lyhyillä matkoilla on lisääntynyt ja pitkillä matkoilla vähentynyt. Automatkoista kaikkein yleisimpiä ovat lyhyet, 1-3 kilometrin pituiset matkat.

Joukkoliikennematkojen määrä on vähentynyt maaseudulla sekä pienissä ja keskisuurissa kau-pungeissa. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa joukkoliikenteellä matkustetaan hieman aiempaa useammin.


Millaisia matkoja suomalaiset tekevät? 

Suomalaisten työmatkat ja varsinkin työasiamatkat ovat tutkimuksen mukaan aiempaa pidem-piä. Pääkaupunkiseudulla työmatkat ovat harvoin yli 100 kilometriä, mutta pitkiä työasiointi-matkoja tehdään runsaasti. Muissa suurissa kaupungeissa ollaan valmiita tekemään pitkiä työ-matkoja. Harvaan asutuilla alueilla korostuvat työmatkojen sijaan pitkät ostos- ja asiointimatkat.

Selkeä muutos suomalaisten liikkumisessa on ostos- ja asiointimatkojen lisääntyminen. Nämä matkat eivät ole aiempaa pidempiä, mutta niiden määrä on kasvanut.
Ilmiön taustalla saattaa olla väestön ikääntyminen, kauppojen aukioloaikojen vapautuminen tai yleinen vapaa-ajan vieton luonteen muuttuminen ostospainotteiseksi.

Varsinaisten vapaa-ajanmatkojen, kuten harrastus- ja mökkimatkojen, määrä ja kilometrit ovat hieman vähentyneet. Silti yhä edelleen puolet suomalaisten matkasuoritteesta ja vajaa 40 prosenttia matkojen lukumäärästä kertyy vapaa-ajan matkoista. Pääkaupunkiseutulaiset erottaa muusta väestöstä erityisesti pitkien mökkimatkojen runsas määrä. Kaikkein eniten kuitenkin pitkiä vapaa-ajan matkoja tekevät muissa suurissa kaupungeissa asuvat.

Pitkistä ulkomaan matkoista 18 % liittyi työhön ja 59 % matkailuun. Puolet ulkomaille suuntau-tuneista matkoista tehtiin lentokoneilla ja 16 % lautalla tai laivalla.  Ulkomaille suuntautuvista matkoista eniten ovat lisääntyneet Länsi-Eurooppaan ja Aasiaan suuntautuvat matkat. Vaikka ulkomaanmatkoja tehdään lukumääräisesti vähän, niillä on suuri merkitys liikkumisen hiilijalan-jälkeen: vajaa 30 prosenttia kaikista suomalaisten liikkumista kilometreistä kertyy ulkomaan-matkoista.

Riittävä palvelutaso, kestävää liikkumista

Tutkimustuloksista saadaan tietoa eri kulkutavoista ja liikkumiseen vaikuttavista syistä. Näitä tietoja tarvitaan liikennesuunnittelussa.

On tärkeää turvata jatkossakin suomalaisille matkustajille riittävä palvelutaso. Liikennevirasto pyrkii mahdollistamaan kaupunkiseutujen välille sujuvat liikenneyhteydet, muun muassa panostamalla raideliikenteen täsmällisyyteen.

Kävelyn ja pyöräilyn väheneminen sekä lyhyiden henkilöautomatkojen kasvu ovat haasteita sekä ympäristö- että terveysnäkökulmasta katsottuna.  Lisääntyneessä mopoilussa ja mopoautoilussa voidaan nähdä liikenneturvallisuusriski, sillä onnettomuuksien määrät ovat olleet kasvussa.  

Liikennevirasto on osaltaan mukana kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen tähtäävässä liikennejärjestelmätyössä.  Lisäksi koordinoidaan kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman toteutumista. Kulkumuotovalintoihin pyritään vaikuttamaan liikkumisen ohjauksella, eli kannustamalla ihmisiä kestävien liikennemuotojen käyttöön.