Takaisin

Suomalaisen jäänmurron historia heijastaa Suomen yhteiskunnallista kehitystä

Suomalaisen jäänmurron historia heijastaa Suomen yhteiskunnallista kehitystä

Julkaistu 13.01.2017

Talvimerenkulun merkitys Suomen valtiolle ja yhteiskunnalle on kiistaton. Jäänmurtajilla ja toimivalla talvimerenkululla on merkittävä asema nykyisen elintasomme muodostumisessa. Jäänmurtajien ansiosta Suomi muuttui aikoinaan ympärivuotiseksi yhteiskunnaksi.

Suomalaisen talvimerenkulun historia kulkee käsi kädessä Suomen yhteiskunnallisen kehityksen ja teollistumisen kanssa. Ympärivuotinen merenkulku nähdään nykyään itsestäänselvyytenä, mutta näin ei ole suinkaan aina ollut. Suomi on käytännössä saari, mikä tekee jäänmurrosta Suomen teollisuuden ja kauppamerenkulun elinehdon.

Suomen valtion tehtävänä on ollut ja on edelleen jäiden aiheuttaman haitan minimointi Suomen kilpailukyvylle. Jäistä huolimatta itsenäinen lähes 100-vuotias Suomi on pärjännyt hienosti ja 1970-luvulta lähtien kaikki Suomen satamat on pidetty auki pakkasista huolimatta.

Ruotsin ja Suomen talvimerenkulun viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä talvimerenkulun tiedonvaihdossa ja jäänmurtajien teknologisessa kehitystyössä koko Suomen itsenäisyyden ajan. Sittemmin yhteistyö Ruotsin ja myös muiden naapurivaltioiden kanssa on tiivistynyt myös talvimerenkulun palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Suomen ensimmäinen jäänmurtaja Murtaja aloitti työnsä vuonna 1890. Vuosien saatossa suomalaisista on kehittynyt maailman parhaiden jäänmurtajien rakentajia ja talvimerenkulun osaajia. Jäänmurtajien ja niiden käyttäjien ja rakentajien kautta voidaan ymmärtää Suomen ja suomalaisuuden kehitystä sellaiseksi kuin ne tänä päivänä käsitämme.

Suomalaisen jäänmurron historiaa ja jäänmurtajien kansallista merkitystä käsitellään Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Tieteen päivillä 13.1.2017. Kaikille avoin luento Suomi saarena! – Jäänmurron historiaa järjestetään Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (päärakennus, 4. krs, Fabianinkatu 33, Helsinki) klo 15-17.

Tilaisuuden järjestävät Arctia Oy, Liikennevirasto, Suomen merimuseo ja Suomen Merihistoriallinen yhdistys ry. Tilaisuudessa kuullaan filosofian maisteri Aaro Saharin esitelmä ja puheenvuorot Liikenneviraston talvimerenkulun yksikön ja jäänmurtaja Urhon entiseltä päälliköltä Ilmari Arolta, dosentti Tapio Bergholmilta (Suomen merihistoriallinen yhdistys ry) ja Arctia Oy:n toimitusjohtaja Tero Vaurasteelta. Tilaisuus on osa vuorovaikutteista keskustelu- ja tapahtumasarjaa "Suomi saarena!" ja sitä kautta osa Suomi 100 -ohjelmaa.

Lisätiedot:

Tieteen päivien verkkosivut

Viestintäpäällikkö Eero Hokkanen, Arctia Oy, puh. 046 876 7140 tai etunimi.sukunimi(at)arctia.fi

Tiedottaja Eini Henriksson, Liikennevirasto, puh. 029 534 3107 tai etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi