Takaisin

Sodista ja salamaniskusta selvinnyt S/S Saimaa täytti 125 vuotta

Sodista ja salamaniskusta selvinnyt S/S Saimaa täytti 125 vuotta

Julkaistu 11.7.2018

Höyrylaiva S/S Saimaan 125-vuotinen elämä on ollut kuin jännittävä seikkailu. Alus on selvinnyt sota-ajan pommituksista ja salamaniskusta. Kaikkien koettelemusten jälkeen laiva on vieläkin edustuskunnossa.

Kuvassa höyrylaiva S/S Saimaa sisävesillä.

S/S Saimaata ei uskoisi kaiken kokeneeksi vanhukseksi. Laivan puukansi kiiltää ja paikat ovat viimeisen päälle kunnossa. Jopa alkuperäinen höyrykone muuttaa poltettujen koivuhalkojen lämmön energiaksi samalla tavalla kuin 125 vuotta sitten. Kiiltävän pinnan alla pilkistää kuitenkin rouhea historia.

Turusta Saimaalle

Höyrylaiva S/S Saimaan tarina sai alkunsa Turussa Chrichtonin telakalla vuonna 1893. Turusta laiva siirrettiin Vuoksen vesistölle, jossa se aloitti pitkän uransa luotsialuksena. Laivan miehistön tehtäviin kuuluivat esimerkiksi väylien tarkastusmatkat. Tarkastuksissa varmistettiin, että viitat ja muut merimerkit ovat paikallaan ja loistoissa tarpeeksi polttoainetta. Laiva teki myös mittaustyötä, eli väylien luotausta ja merkitsemistä.

Arkisen aherruksen lisäksi S/S Saimaa osallistui erilaisiin erikoistehtäviin ja pelastustöihin. Esimerkiksi vuonna 1923 höyrylotja Puuseppä II oli ajanut reimarin väärälle puolelle ja jäänyt kiinni. Saimaantarjoaman avun ansiosta epäonninen höyrylotja pystyi jatkamaan matkaa määränpäähänsä, Saastamoisen Haapaniemen myllylle. Näin pääsi perille myös kyydissä ollut lasti, 180 000 kiloa ruista. Tällaisesta määrästä voi tehdä tuhansia tuokkosia mämmiä tai valtavan kasan ruisleipää.

S/S Saimaa avusti myös erilaisissa sammutustöissä useamman kerran. Alus oli esimerkiksi mukana sammuttamassa vuoden 1908 Mustasaaren metsäpaloa. Lisäksi neljä vuotta myöhemmin aluksen valpas miehistö sai Leppävirran alkavan metsäpalon taltutettua.

Vaaralliset sotavuodet

Kuten koko Suomen kansalle, myös S/S Saimaalle sotavuodet olivat rankkaa aikaa. Sisällissodan aikana S/S Saimaata yritettiin liittää pakolla Saimaan saariston sotalaivueeseen. Alusta ei kuitenkaan pakko-otettu, sillä Saimaan luotsipiirin väliaikainen päällikkö kapteeni Eljas Manner pisti suunnitelmalle kapuloita rattaisiin. Mannerin mukaan S/S Saimaa ei soveltunut sotalaivaksi, sillä tykit ja konekiväärit olisivat tuhonneet laivan rakenteet ja hienon sisustuksen.

1940-luvun sotavuosina S/S Saimaa ei ollut enää yhtä onnekas. Jo ennen sodan syttymistä alus siirrettiin Saimaan luotsipiiristä Suomenlahden rannikolle. Siirron syynä oli luultavasti se, että aluksesta uskottiin olevan sodassa enemmän hyötyä merellä kuin sisävesillä.

Uudessa kotipaikassaan höyrylaiva joutui kokemaan sodan kauhut lähietäisyydeltä. Yksi pommeista osui vain kuuden metrin päähän laivasta. Räjähdyksen seurauksena laivan kansirakenteet, kansi ja suvikatto vaurioituivat. Miehistö ei kuitenkaan loukkaantunut pommituksessa.

Sodan aikana alus joutui lukuisiin vaaratilanteisiin. Toistuvien pommitusten takia S/S Saimaaseen asennettiinkin konetuliaseet. Näin laivasta tuli nimellisesti sota-alus, vaikka se jatkoi samalla alkuperäistä tehtäväänsä, väylien tarkistamista.

Viimeisiksi laivan sotakokemuksiksi jäivät Suursaaren pommitukset. Silloin sirpaleet vaurioittivat muun muassa aluksen ikkunoita ja kansirakenteita.

Vaikka S/S Saimaa joutui pommitusten kohteeksi, sen ei tarvinnut koskaan käyttää laivaan asennettua konekivääriä. Sodan loputtua konekivääri luovutettiin pois puhdistettuna ja käyttämättömänä. Suomi ja S/S Saimaa olivat selvinneet sotavuosista – ei ilman vaurioita, mutta edelleen toimintakunnossa.

Arvovieraat arjen vastapainona

Kuva: Presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö S/S Saimaan kyydissä. Kuvan otti Matti Porre, Tasavallan presidentin kanslia.

Sotavuosien jälkeen S/S Saimaa jatkoi tärkeää työtään Vuoksen vesistöllä. Tekemisen painopiste siirtyi kuitenkin merimerkkien rakentamiseen ja hoitoon. Lisäksi Saimaan syväväylä ja vuonna 1968 valmistunut uusi Saimaan kanava muuttivat laivan arkirutiineja. Aluksella koulutettiin muun muassa luotseja. Tehtävää riitti, sillä Saimaan kanavan avaamisen myötä kaikkien ammattialusten piti käyttää luotseja kanavaliikenteessä.

Kiireisen arjen ohella S/S Saimaata käytettiin myös edustus- ja vierasajoihin. Jo vuonna 1920 laivan kyydissä oli tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg seurueineen. Kaikesta päätellen matka Savonlinnasta Punkaharjulle sujui hyvin, sillä myös myöhemmin laivalla on matkannut joukko Suomen valtionjohtoa ja muita arvovieraita. Esimerkiksi kolme Ruotsin kuningasta ja kaikki Suomen presidentit Tarja Halosta ja Martti Ahtisaarta lukuun ottamatta ovat olleet aluksen kyydissä.

Viimeksi aluksella oli valtionjohtoa heinäkuussa 2017. Silloin presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin olivat lyhyellä iltaristeilyllä Savonlinnan lähivesillä. Olavinlinnaan suunnattu matka toi paljon julkisuutta myös S/S Saimaalle.

Eläkkeelle? Ei vielä

1980-luvulla laivan alkuperäiset työtehtävät vähenivät ja vuoden 1984 jälkeen S/S Saimaa on voinut kokonaan keskittyä edustus- ja vierasajoihin. Samalla luotsilaivasta tuli liikkuva museolaiva, jolla ajetaan noin kaksi tai kolme viikkoa vuodessa. Laivan nykyinen kapteeni, Liikenneviraston Jukka Väisänen on sanonut, että tällaisella ajomäärällä laiva pysyy kunnossa, muttei kulu.

Edustusajoissakin on toki omat vaaransa. Vuonna 2002 S/S Saimaan mastoon iski salama Sotkanselällä. Salama rikkoi maston lisäksi aluksen sähkölaitteet. Matkalla vieraana ollut Antti Vehviläinen kirjoitti tapauksesta laivan vieraskirjaan seuraavasti:

"Saimaa ja ss Saimaa osoittivat kaikki kasvonsa etapilla Varkaus–Kuopio. Salamanisku VHF-antenniin keskellä suurta selkää oli paras ohjelmanumero, johon isäntämme ovat tähän mennessä pystyneet. Mitähän ensi vuonna?"

Koko kansan S/S Saimaa

Vaikka aluksen vieraskirja on täynnä merkkinimiä, on laiva auki muillekin kuin siniverisille. Ja oli vieras kuka tahansa, häntä kohdellaan hyvin. Laivan kapteeni Väisänen sanoi Etelä-Saimaan haastattelussa, että jokainen vieras on kulloisenkin päivän arvovieras.

Nykyään laivaa pääsee ihailemaan joka vuosi Höyrypursiseuran kesä- ja karvalakkiregattojen aikana. Laiva on ollut auki suurelle yleisölle esimerkiksi Lappeenrannassa 6.–8.7.2018. Samana viikonloppuna julkistettiin myös laivan historiikki ja pienoismalli.

Kuva: S/S Saimaan tarina on koottu yksiin kansiin.

Historiikin projektipäällikkönä ollut Liikenneviraston ylitarkastaja Jarmo Koistinen kertoo, että opuksesta on kaksi versiota: suppeampi painettu versio ja erittäin kattava sähköinen versio. Sähköinen versio julkaistaan loppukesästä Kansalliskirjaston Doria-palvelussa. Doriasta löytyy myös tuhansia muita Liikenneviraston ja sen edeltäjävirastojen julkaisuita digitaalisessa muodossa.

"Historiikki ei kerro pelkästään S/S Saimaasta, vaan myös merenkulun historiasta ja koko Saimaan vesistön kehityksestä", Koistinen toteaa.

Samaan aikaan historiikin kanssa julkaistiin myös aluksen pienoismalli.

"Yksityiskohtainen pienoismalli on nyt esillä Saimaan kanavan museolla. Talvella se tulee nähtäville ensin Liikenneviraston Lappeenrannan toimipisteelle ja sen jälkeen Pasilan toimipisteelle", kertoi Liikenneviraston tekniikka- ja ympäristöosaston johtaja Markku Nummelin.

Kuva: S/S Saimaan pienoismalli oli ensimmäistä kertaa esillä S/S Saimaalla 6.7.2018.

Sekä historiikki että pienoismalli juhlistavat aluksen pitkää historiaa. Lisäksi laivaa ja sen perintöä kunnioitetaan säännöllisillä huolloilla. Nummelinin mukaan juhlatapahtuman yhteydessä monet keskustelut teollisuuden ja elinkeinoelämän edustajien kanssa nostivat esille kannan, että S/S Saimaan tulee vastaisuudessakin pysyä valtion käyttökuntoisena museoaluksena. Se edustaa väylien hoitoa, rikasta kulttuuriperintöä ja on tietynlainen valtion lippulaiva.

"S/S Saimaa on ainoa valtion omistama käyttökuntoinen höyrylaiva. Alus voi hyvin pysyä käyttökunnossa vielä toisetkin 125 vuotta, kunhan sitä hoidetaan hyvin", Nummelin sanoo.

 

Jutun lähteenä on haastatteluiden lisäksi käytetty Liikenneviraston julkaisemaa kirjaa "Luotsilaiva Saimaa".

Katso alta myös laivan kapteenin Jukka Väisäsen haastattelu. Haastatteluvideolla Väisänen kertoo muun muassa, mitkä kaksi asiaa jokaisen laivan vieraan täytyy tehdä.