Takaisin

Siltojen kantavuutta mitataan koekuormitusten avulla

Siltojen kantavuutta mitataan koekuormitusten avulla

Julkaistu 29.4.2015

Tänä vuonna Liikennevirasto korjaa, vahvistaa ja uusii siltoja noin 56 miljoonalla eurolla. Osa parannustöistä johtuu asetuksesta, jolla korotettiin raskaan liikenteen kaluston enimmäismittoja ja –massoja.

Vuoden 2013 asetusmuutos nosti ajoneuvojen suurimman sallitun korkeuden 4,4 metriin ja massan 76 tonniin. Muutoksen tarkoituksena on lisätä Suomen kilpailukykyä sekä vähentää kuljetuskustannuksia ja ympäristöpäästöjä. Liikennevirasto tarkastaa ja huoltaa jatkuvasti valtion tieverkon siltoja, mutta viime vuonna se aloitti asetuksen edellyttämät lisäparannustyöt. Perusväylänpidon määrärahasta siltojen korjaukseen on varattu 46 miljoonaa euroa, minkä lisäksi siltojen kantavuutta parannetaan raskaan liikenteen massat ja mitat –erillishankkeelle korvamerkityllä 10 miljoonalla eurolla.

"Resurssien rajallisuuden vuoksi kunnostettavien kohteiden valinta vaatii priorisointia ja teollisuuden toiveiden kuuntelemista. Uusi asetus on lisännyt myös siltojen painorajoituksia", kertoo yksikönpäällikkö Minna Torkkeli.

Siltojen painorajoitustarve määritetään laskelmien ja tarvittaessa koekuormituksien avulla.

Koekuormituksella voidaan arvioida raskaiden kulkuneuvojen siltaan aiheuttamia rasituksia, jotka saattavat ajan mittaan heikentää sillan kantavuutta.

Sillat pääosin hyvässä kunnossa

Esimerkiksi viime vuonna uusittavaksi määrätyn Kriivarin kiviholvisillan koekuormituksella Liikennevirasto ja VTT keräsivät sillan kantavuudesta tietoa, jota voidaan hyödyntää arvioitaessa muiden kiviholvisiltojen kestävyyttä. Samoin koekuormitettiin Hanhisen puupalkkisilta puusiltojen todellisen kantavuuden selvittämiseksi.

"Molemmat sillat hajosivat, mutta positiivista on, että ne olivat kestävämpiä, kuin etukäteen luulimme."

Yleisesti ottaen Suomen siltojen kantavuus on hyvä, sillä kaikista noin 14 600 maantiesillasta painorajoitettuja on vain kolme prosenttia.Torkkelin mukaan valtion hallinnoimien siltojen kantavuudet ovat tiedossa, mutta kunnissa tilanne vaihtelee. Suurimmat kaupungit hoitavat siltansa hyvin. Osa pienemmistä kaupungeista ei edes tiedä kaikista alueellaan olevista silloista.

"Valtaosa painorajoituksista keskittyy alemman tieverkon hiekkateille. 70-luvun alun jälkeen rakennettujen siltojen kantavuudessa ei pääsääntöisesti ole ongelmia."

Teksti: Katri Sipilä