Takaisin

Rautatieliikenteen digitaalinen ohjaus optimoi kapasiteetin

Rautatieliikenteen digitaalinen ohjaus optimoi kapasiteetin

Julkaistu 22.4.2016

Rataliikennekeskuksessa koordinoitava kokonaisuus muuttuu entistä mutkikkaammaksi sitä mukaa kun kilpailun avautuminen tuo rataverkolle lisää toimijoita. Se tietää sitä, että digitalisaation hyödyt tulevaisuudessa korostuvat.

$mainPictureAltText.data

Perinteinen tapa hallita junaliikenteen raidekapasiteettia oli se, että kulloinkin tarkasteltavan rataosuuden alku- ja loppupäästä vastaavat junasuorittajat sopivat junien kulusta ja kapasiteetin jakamisesta. Tällä oli tietenkin ratkaiseva merkitys junaliikenteen turvallisuuden kannalta. Sitä mukaa kun liikenteen volyymi on kasvanut ja vuorovälit tihentyneet, tämän perinteisen tavan rajat ovat tulleet vastaan. Viimeistään vuonna 2007, jolloin tavaraliikenne rautateillä avattiin kilpailulle, kokonaisuus mutkistui.

- Meidän on näissä tilanteissa huolehdittava siitä, että tasapuolisuus toteutuu. Toisin sanoen ratakapasiteettia on myönnettävä eri liikennöitsijöille samanlaisin ehdoin, korostaa Pasilassa sijaitsevan Rataliikennekeskuksen päällikkö Timo Hämäläinen.

Liikennevirasto ostaa operatiivisen liikenteenohjaustyön palveluntuottajalta, Finrail Oy:ltä. Liikenneviraston Rataliikennekeskukseen on keskitetty liikenteen kokonaishallinta. Rataliikennekeskus valvoo rautatieliikenteen sujumista ja valtion rataverkon tilaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.

 

Ennakoivaa ohjausta

Uusi ulottuvuus Rataliikennekeskuksen toiminnassa on se, että digitalisaatio mahdollistaa aiempaa paremman ennakoinnin poikkeustilanteissa. Tästä hyötyvät tavalliset junamatkustajat merkittävällä tavalla.

- Merkittävin digitalisaation viimeaikainen anti on ehkä kuitenkin se, että nyt on mahdollista ennakoida vaikkapa ratatöiden tai muiden tavallisuudesta poikkeavien tekijöiden vaikutus yksittäisiin junaliikennetapahtumiin. Aiemmin saatoimme parhaimmillaan reagoida suurin piirtein reaaliajassa jo tapahtuneeseen, Timo Hämäläinen toteaa.

Digitaalista raideliikenteen hallintaa ollaan paraikaa kehittämässä niin, että liikenteenohjausjärjestelmästä saatava datan avulla pystytään ennustamaan automaattisesti erilaisia häiriötekijöitä ja niiden vaikutusta muuhun liikenteeseen.

Rautatieliikenteen ohjauksen asiantuntijoita tarvitaan joka tapauksessa edelleen. Heitä on Rataliikennekeskuksessa Pasilassa, Tampereella, Seinäjoella, Oulussa, Joensuussa, Pieksämäellä ja Kouvolassa yhteensä noin 400.

Näillä kokeneilla resursseilla rataliikenteen digitalisoituva ohjaus hoituu vuoden kaikkina vuorokausina 24/7-periaatteella. Ilman tätä kokoaikaista ohjausta liikenteen pienetkin häiriöt ruuhkauttaisivat rataverkon ja heikentäisivät liikenneturvallisuutta. Myös välttämättömät kunnossapito- ja rakentamistyöt rataverkolla jäisivät tekemättä tai niitä tehtäisiin kontrolloimattomissa ja siksi turvattomissa olosuhteissa.     

Teksti: Vesa Tompuri