Hyppää sisältöön

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Liminka-Oulu välin tärinämittaukset 2015 on saatu päätökseen

Julkaistu 15.07.2015

Liikennevirasto teetti toukokuussa tärinämittauksia Limingan ja Oulun välisellä rataosuudella lähialueen kiinteistöille. Tärinämittaukset liittyvät Limingan ja Oulun välisen rataosuuden perusparannustöihin.

Limingan, Kempeleen ja Oulun alueilla on tehty vuosina 2013 ja 2014 tärinämittauksia, joilla on selvitetty raideliikenteen aiheuttamia tärinämääriä nykyisellä liikenteellä ja akselipainoilla. Tärinämittaukset toistettiin nyt perusparannustöiden valmistuttua samoille kiinteistöille vertailun mahdollistamiseksi. Mittaustoimilla arvioidaan perusparannustöiden vaikutusta tärinämääriin. Mittaukset toteutti Oy Finnrock Ab.

Tärinämittauksia tullaan toteuttamaan vielä uudelleen ratahankkeen tavoitteena olevan akselipainon korottamisen ja nopeudennoston jälkeen. Perusparannustyöllä ei merkittävästi voida parantaa liikennetärinän nykytilannetta hankalien maaperäolosuhteiden vuoksi. Tärinäongelmaa ei kuitenkaan tulla lisäämään ratahankkeen sisältämillä toimenpiteillä ja rakenteilla. Mikäli vertailumittauksien jälkeen todetaan ympäristöhaittojen lisääntyneen kohtuuttomasti nykytilanteesta, joudutaan akselipainon korotus ja / tai tavarajunien nopeustavoite ottamaan uudelleen harkintaan kyseisellä välillä.

Liikennevirasto valmistelee nyt laajempaa mittaus- ja tutkimuskokonaisuutta toteutettavaksi tulevan vuoden aikana ongelman kartoittamiseksi. Tarkoituksena on arvioida raskaan liikenteen eri nopeuksien vaikutuksia mittaustuloksiin. Lisäksi Liikennevirasto jatkaa kaluston seurantaa pyrkien selvittämään miten kaluston kunto ja kuormaus vaikuttavat tärinätasoihin.

Limingan ja Oulun väliselle rataosuudelle on mittausten välisenä aikana asetettu raskaan liikenteen nopeusrajoituksia. Näiden nopeusrajoitusten purkaminen ei ole ratahankkeen tavoitteena. 

Toukokuussa 2015 on tehty mittaukset yhteensä 16 kohteelle, jotka olivat mukana 2013-2014 mittauksissa. Mittauskohteet valitsi tärinämittauksista vastannut asiantuntija. Mittausalueiden valinta tehtiin alustavasti maaperätietoihin perustuen. Mittausalueiden valinnassa pyrittiin löytämään myös ne alueet, jotka edustavat radan varren asutuskeskittymiä. Kohteet pyrittiin valitsemaan kokemusperäisesti niin, että ne olisivat liikennetärinän osalta riskikohteita. Mittauskohteista viisi oli Limingassa, kaksi Kempeleessä ja yhdeksän Oulussa.

Mittausaika oli keskimäärin noin 11 vuorokautta. Kyseiset mittaukset tehtiin talojen sokkeleista tai ensimmäisen kerroksen kantavasta rakenteesta, koska tarkoituksena oli keskittyä radan perusparannuksen vaikutuksiin ja mahdollisiin alueellisiin muutoksiin liikennetärinätasoissa.

Pääsääntöisesti tärinätasot laskivat kohteissa, joissa ne olivat olleet kaikkein suurimpia ennen perusparannusta. Muutoin mittaustulokset osoittivat odotetusti perusparannuksen vaikutuksen olleen melko vähäinen ja kohteiden tulosten jakautuneen tärinätasoltaan lievästi kohonneisiin ja laskeviin.

Kiinteistökohtaiset mittaustulokset jaetaan kiinteistöjen omistajille.

Limingan ja Oulun välisellä rataosuudella on aloitettu perusparannustyöt kesäkuussa 2014 osana yhtä Suomen suurinta infrarakennushanketta, Seinäjoki–Oulu ratahanketta. Perusparannustöiden tarkoituksena on parantaa liikenteen sujuvuutta, lisätä raidekapasiteettia, korottaa akselipainoa, nostaa henkilöliikenteen nopeutta ja parantaa raideliikenteen turvallisuutta.

Lisätietoja:
Seinäjoki-Oulu ratahanke ja hankkeen teettämät mittaukset:
projekti-insinööri Seppo Paukkeri, Liikennevirasto, p. 0295 34 3361, seppo.paukkeri(a)liikennevirasto.fi 

Käynnistyvä jatkoselvitys raskaan liikenteen nopeuksien vaikutuksista tärinään:
melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen, Liikennevirasto, p. 0295 34 3973, erkki.poikolainen(a)liikennevirasto.fi

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol  www.facebook.com/seinajokioulu

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta