Raiteiden kunnossapidon uusi digitaalinen tietopankki sovelluksineen parantaa täsmällisyyttä ja turvallisuutta
Liikennevirastossa otetaan asteittain käyttöön uusia kunnossapitoa helpottavia digitaalisia työkaluja ja järjestelmiä. Tiedonkulku raiteiden kunnossapidosta huolehtivien kesken tulee paranemaan. Tämä tulee näkymään junamatkaajille ja kuljetusammattilaisille täsmällisyyden ja turvallisuuden paranemisena.
Liikennevirasto (1.1. alkaen Väylä) vastaa Suomen rautatieverkoston suunnittelusta, kunnossapidosta ja rataverkon kehittämisestä. Kilpailutamme kunnossapitäjät ja vastaamme kunnossapidon valvonnasta tukenamme alueelliset rataisännöitsijät.
Tähän saakka urakoitsijoilla ja isännöitsijöillä on ollut käytössä omia, keskenään erilaisia tietojärjestelmiä ja raportointityökaluja. Tämä on hidastanut tiedonkulkua ja valvontaa, eikä raportointi ole ollut aina yhdenmukaista ja helposti hyödynnettävissä etenkin urakoitsijoiden vaihtuessa.
Osana Liikenneviraston digitalisaatiohanketta 2016-2018 käynnistettiin Raid-e -osahanke, tehtävänään luoda sähköinen rataomaisuuden- ja sen kunnossapidon tiedonhallintajärjestelmä. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa ja varmistaa ratojen kunnossapidon tiedonkulku sekä helpottaa työn ennakointia ja optimointia.
Rautateiden ”sähköinen tietopankki” RATKO sekä sen sovelluksia
Tiedonhallinnan perustaksi rakennettiin ratakohteiden hallintasovellus RATKO. Tämä rataomaisuus- ja infrastruktuurin sähköinen tietopankki tarjoaa tietoa kaikille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Näin kaikille eri toimijoille saadaan käyttöön sama tieto samaan aikaan, joten tiedonkulku eri osapuolten välillä paranee. Tämä auttaa ratojen päivittäisessä kunnossapidossa, liikennöinnissä ja ratojen parannustöiden suunnittelussa.
Ratojen kunnossapidon työntekijöiden päivittäiseen käyttöön kehitettiin hallintasovellus RAIKU, josta työntekijät näkevät päivittäiset tehtävänsä ja kirjaavat työnsä älypuhelimella tai päätelaitteella. Kaikille yhteisen sovelluksen ansiosta tieto on kaikkialla samalla tavalla tuotettu, määritelmät ovat yhteneväiset ja tiedon tarkkuus on samalla tasolla.
Päivittäisiä kunnostustoimia suurempien korjaus- ja uusimiskohteiden tiedonhallintaan kehitettiin RYHTI-sovellus. Kun aiemmin tieto kulki sähköpostitse Excel-tiedostoina kunnossapidon työntekijöiltä isännöitsijöille ja aluevastaaville, nyt korjausehdotukset voi kirjata suoraan sähköiseen järjestelmään älypuhelimella tai tietokoneella tarvitsematta lähetellä erillisiä dokumentteja. Myöhemmässä vaiheessa järjestelmään kertyneitä korjaus- ja uusimistarpeita voidaan ohjata joustavasti eri toteutuskanaviin, myös laajempien perusparannushankkeiden lähtötiedoiksi.
Laajoja taustasovelluksia, tietokantoja sekä älykkäitä tiedontuotannon menetelmiä
Oma sovellus kehitettiin myös omaisuuden materiaalihallintaa varten (RAHTI) sekä järjestelmätyökalut pääkäyttäjälle (RATTI). Koneellista radantarkastusta varten valmistui radantarkastustietokanta sekä tilaajapalvelin tarkastusten tuottamien tulosten ja -raporttien tallennukseen ja jakeluun.
Uusia tiedontuotannon menetelmiä testattiin muun muassa kokeilemalla konenäön hyödyntämistä radan merkkien tunnistamisessa, rataverkon kuormitustietojen automaattisessa tuottamisessa ja laserkeilausdatan hyödyntämisessä.
”RAID-e hankkeessa syntyi tärkeä valikoima digitaalisia sovelluksia, tietokantoja ja -järjestelmiä, jotka tarjoavat hyvän pohjan tulevaisuuden radanpidon ja omaisuuden hallinnan kehittämiseen”, toteaa kehityspäällikkö Ari-Pekka Manninen Liikennevirastosta.
Lisätiedot:
Kehityspäällikkö Ari-Pekka Manninen, Liikennevirasto, p. 029 5343 619, [email protected]
Verkossa:
Liikennevirasto on 1.1.2019 alkaen Väylä. Tehtävämme on vastata valtion tie- ja rataverkosta, vesiväylistä, niiden kehittämisestä sekä maankäytön yhteensovittamisesta.