Hyppää sisältöön

Aprillipila 2018: Mutkat suoriksi –hanke tuo särmää liikkumiseen

Julkaistu 1.4.2018

Liikennevirasto on käynnistänyt Mutkat suoraksi –hankkeen. Jo muinaiset roomalaiset pyrkivät aina rakentamaan tiet suoraan. Uudempi tutkimus on osoittanut, että mutkille ei ole juurikaan perusteita. Verkostomaisella työllä haetaan särmää kaikille liikenteen osa-aloille.

Kehäpäätelmät ovat vaivanneet alaa pitkään, mutta eivät enää.

Kuva: Geometrialtaan yhtenäinen, mutkaton väyläverkko on asiakkalle helppo käyttää. Väylänpitäjä puolestaan säästää kunnossapidon kustannuksissa, kun elinkaari oikenee. Kuvassa linjakkaat tie-, rata- ja vesiväylästö.

Liikenneviraston käynnistämän Mutkat suoraksi –hankkeen hankeohjelma tuo uusia kulmia liikkumiseen: ”Hyöty-kustannussuhteella arvioituna huomattavin etu on nähtävissä Helsinki-Utsjoki välillä, jossa matka lyhenee mutkat oikaisemalla 173 km. Hyöty elinkeinoelämälle on merkittävä”, latelee hankkeen faktoja ylempi tarkastaja A-B Suorama.

Hyödyt näkyvät myös suunnittelijan pöydällä, kun monimutkaisuutta karsitaan systemaattisesti. ”Menetelmäkustannuksissa saamme säästöjä, koska harpit voidaan heittää romukoppaan. Jatkossa riittää viivotin”, kuvailee Suorama suorin sanoin.

Ei mikään pienen piirin hanke

Mutkat suoriksi –hanke valmistelee väyläverkkoa linjakkaammalle aikakaudelle. Tarkastelussa on huomioitu sekä väylien vaaka- että pystygeometrian mutkat. ”Sorateitä piinaavaa pintavauriota eli nimismiehen kiharaa olemme aiemmin pehmentäneet lämpörullalla, nyt käytössä on suoristusrauta”, Suorama jatkaa muitta mutkitta.

”Kiertoliittymiä lähdetään korvaamaan kulmaliittymillä huhtikuun alun jälkeen, etenemme suoraviivaisesti pohjoisesta etelään. Liikennemerkkien yhdenmukaistaminen neliöiksi tuo puolestaan tehoja valmistusprosessiin.”  Hankkeen positiivinen vire kantaa koko työryhmää: ”Kehäpäätelmät ovat vaivanneet alaa pitkään, mutta eivät enää. Pian mutkat matkassa ovat historiaa!”


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta