Takaisin

Mikä oli Suomen ensimmäinen liikennemerkki? Vastauksia tähän ja muihin liikennemerkkejä koskeviin kysymyksiin

Mikä oli Suomen ensimmäinen liikennemerkki? Vastauksia tähän ja muihin liikennemerkkejä koskeviin kysymyksiin

Julkaistu 15.9.2017

Liikennemerkit ovat kaikille suomalaisille tuttuja, mutta tiedätkö, mistä materiaaleista ne on tehty? Entä, mikä on Suomen harvinaisin liikennemerkki? Tässä vastauksia muutamiin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin.

$mainPictureAltText.data

Mikä oli Suomen ensimmäinen liikennemerkki?

Suomen ensimmäinen liikennemerkki oli valkoiseksi maalattu varoituskolmio ja se otettiin käyttöön 1920-luvun alkupuolella. Merkin tarkoituksena oli varoittaa tielläliikkujia etukäteen vaarallisesta kohdasta.

Liikennemerkkejä tarvittiin 1920-luvun alusta lähtien, sillä autoilu lisääntyi kiihtyvällä vauhdilla. Toisaalta erilaisia kieltomerkkejä oli käytössä jo silloin, kun ihmiset liikkuivat kauramoottoreilla. Hevosliikenteessä oli vuosisadan vaihteessa käytössä muun muassa merkki, joka kielsi sakon uhalla hevosten laukkaamisen sillalla.

Laajempi kattaus liikennemerkkejä ilmestyi Suomen teille vuonna 1930. Silloin mukaan tulivat esimerkiksi merkit, joilla ilmoitettiin kielletystä ajosuunnasta ja nopeusrajoituksesta.

Mikä on Suomen harvinaisin liikennemerkki? Entä yleisin?

Suomen harvinaisin liikennemerkki on mitä luultavammin tukkitien liikennemerkki, eli lisäkilpi numero 862. Myös vuoropysäköintimerkit ovat erittäin harvinaisia Suomessa.

Suomen yleisimmät liikennemerkit maanteillä ovat Liikenneviraston liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Östermanin arvion mukaan kärkikolmio ja sininen bussipysäkin merkki. Erilaisia liikennemerkkejä ja lisäkilpiä on Suomessa käytössä yli 200 kappaletta.

Kuinka pitkään liikennemerkki säilyy käyttökelpoisena Suomen hankalissa olosuhteissa?

Liikennemerkit säilyvät käyttökelpoisena vähintään seitsemän vuotta, monesti huomattavasti pidempäänkin. Maanteillä on monia yli 15 vuotta vanhoja merkkejä, jotka ovat vielä kohtalaisen hyvässä kunnossa. Heijastava pintakalvo on se osa liikennemerkistä, joka nopeimmin menettää ominaisuuksiaan ajan myötä. Liikennemerkkien jalustat ja pylväät voivat kestää käytössä yli 30 vuotta, mikäli kukaan ei törmää niihin.

Minne liikennemerkkejä saa sijoittaa? Ja kuka niitä saa pystyttää?

Liikennemerkkejä saa omistaa kuka tahansa, mutta vain tienpitäjä saa sijoittaa niitä tien varteen. Yksityisteillä liikennemerkin asettamiseen täytyy lisäksi olla kunnan suostumus.

Mitään liikennemerkiltä näyttävää ei saa laittaa sellaiseen paikkaan, joka näkyy tielle. Muuten liikennemerkkien grafiikoita saa hyödyntää vapaasti esimerkiksi lehdissä, verkkosivuilla ja kotona.

Mistä materiaalista liikennemerkit on tehty?

Suurin osa Suomen liikennemerkeistä on tehty alumiinista tai vanerista. Tulevaisuudessa osa liikennemerkeistä saatetaan tehdä kevyistä komposiittimateriaaleista. Myös muovista on kokeiltu tehdä liikennemerkkejä, mutta niiden valmistaminen on ollut liian kallista. Lähes kaikki Suomen maanteillä olevat liikennemerkit on valmistettu Suomessa.

Miltä näyttää liikennemerkkien tulevaisuus?

Maanteille ja kaduille on tulossa uusia liikennemerkkejä lähivuosina tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä. Lisäksi joidenkin vanhojen merkkien kuvioita modernisoidaan uudistuksen yhteydessä. Käytännössä maanteillä voi olla samaan aikaan uusia ja vanhoja merkkejä. Tämä johtuu siitä, että yleensä vanhat merkit korvataan uusilla sitä mukaa, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän.

Suomessa uusia liikennemerkkejä on otettu tyypillisesti käyttöön vain muutamia kerrallaan. Viimeksi suurempi määrä uusia liikennemerkkejä ilmestyi teiden varsille vuonna 2007, kun palveluopasteiden liikennemerkit tulivat kuvioihin.

Entä miltä näyttää liikennemerkkien tulevaisuus esimerkiksi sadan vuoden päästä? Liikenteen ohjauksen asiantuntija Österman veikkaa, että liikennemerkit eivät kuole sukupuuttoon vielä pitkään aikaan. Ainakin kävelijät ja pyöräilijät tarvitsevat jatkossakin liikennemerkkejä. Autoilussa vastaus ei ole näin yksiselitteinen.

Jos sadan vuoden päästä liikenteessä on vain robottiautoja, ei liikennemerkkejä välttämättä tarvita. Toisaalta matka riippumattomuuteen liikennemerkeistä voi kestää pitkään. Tällä hetkellä testikäytössä olevat robottiautot hyödyntävät yleensä kuvantunnistusta, joten ne ovat yhtä riippuvaisia liikennemerkeistä kuin ihmisetkin. Käytännössä robotit tarvitsisivat lähes täydellisen tietokannan tieverkosta ennen kuin liikennemerkeille voitaisiin sanoa hyvästi.

Lisätietoa

http://www.liikennevirasto.fi/tieverkko/liikennemerkit

Liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman,
Liikennevirasto,
Puh. 029 534 3630
etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Liikenteen ohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori,
Liikennevirasto,
Puh. 029 534 3047
etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi